Uskomaton kulta-aarre 500-luvulta – Metallinpaljastin johdatti harrastaja-arkeologin 22 esineen äärelle tanskalaispellolla

Metallinilmaisimen kanssa liikkunut harrastaja-arkeologi löysi merkittävän kulta-aarteen Tanskassa. Esineet avaavat elämää ennen viikinkikautta ja löytö paljastaa, etteivät viikingit olleet ensimmäisiä kultaa hamunneita tanskalaisia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tanskasta löytynyt kulta-aarre koostuu 22 esineestä.

Metallinilmaisimen kanssa liikkunut harrastaja-arkeologi löysi merkittävän kulta-aarteen Tanskassa. Esineet avaavat elämää ennen viikinkikautta ja löytö paljastaa, etteivät viikingit olleet ensimmäisiä kultaa hamunneita tanskalaisia.
(Päivitetty: )
Teksti: Jukka Hiiro

Lounais-Tanskasta läheltä Jellingin kaupunkia on tehty merkittävä aarrelöytö. 22 kultaesinettä sisältävä aarre on peräisin 500-luvulta, eli parisataa vuonna aiemmalta ajalta ennen viikinkien kautta, mistä tanskalaiset muinaislöydöt yleensä ovat.

Harrastaja-arkeologi Ole Ginnerup Schytzin oli hankkinut metallinilmaisimen vain hieman aiemmin ja oli pellolla sen kanssa kävelemässä, kun hän törmäsi aarteeseen, paikallisesta Vejle-museosta kerrotaan.

Aikaan ennen viikinkejä

Jellingin, josta uusi löytö tehtiin, tiedetään olleen viikinkien pääkaupunki aina 700-luvulta 1100-luvulle. Sen alueelta löytyvät Unescon maailmanperintökohteiksikin nostetut Tanskan kuningas Gorm Vanhan ja vaimonsa Thyran hautakumpu, Harald Sinihampaan rakentama kirkko sekä massiiviset riimukivet.

Nyt löytyneestä kulta-aarteesta päätellen mahtihenkilöitä on asunut alueella jo ennen viikinkikautta.

Löytö paljastaa, etteivät viikingit olleet ensimmäisiä kultaa hamunneita tanskalaisia.

Koristeellisissa esineissä on nähtävissä vaikutuksia myös norjalaismytologioista. © Vejle-museo

Kaikkiaan kultaesineiden yhteispaino on lähes kilogramman. Yksi esineistä on museon mukaan esimerkiksi teelautasen kokoinen medaljonki. Pelkästään kullan arvo jalometallina olisi nykymarkkinoilla noin 50 000 euroa, mutta esineiden historiallisuus tekee aarteesta kuitenkin korvaamattoman.

Löydetyissä esineissä on myös useita symboleja, joiden merkitystä tanskalaistutkijatkaan eivät entuudestaan tunnista.

”Niiden avulla pystymme laajentamaan käsitystämme (viikinkikautta edeltäneen) aikakauden ihmisistä”, Vejle-museon tutkimusjohtaja Mads Ravn sanoo.

Symbolit avaavat uutta historiaa

Osassa esineistä on riimuja ja kaiverruksia, jotka saattavat viitata jonkinlaisiin ”ajanvaltiaisiin”, mutta joissa on tunnistettavia piirteitä myös norjalaisesta mytologiasta.

Yhdessä esineessä on kuvattuna Rooman keisari Konstantinus Suuri, joka hallitsi muinaista imperiumia vuosina 306–337.

Löytö paljastaa, etteivät viikingit olleet ensimmäisiä kultaa hamunneita tanskalaisia.

Tutkijoiden mukaan esineissä on kuvattuna myös jonkinlainen ajanvaltias. © Vejle-museo

”Se symbolismi, mitä nämä esineet edustavat, tekee löydöstä poikkeuksellisen, ei niinkään esineiden määrä”, Ravn sanoo.

Haudattiinko kulta-aarre uhrina sään jumalille?

Alustavien tietojen perusteella tutkijat arvioivat, että aarre on saatettu haudata maahan uhrina jumalille.

Pohjolassa elettiin 600-luvulla kaoottisia aikoja, kun sää heitti niin sanotusti ”häränpyllyä” kautta koko maanosan. Syynä ilmasto-olojen radikaalille muutokselle oli taivaan peittyminen tuhkaan Islannissa vuonna 536 tapahtuneen tulivuoren purkauksen seurauksena. Tämän takia monessa luonnonmullistuksia kokeneessa maassa ihmiset yrittivät lepytellä sään jumalia erilaisilla uhrilahjoilla.

Aarre tulee kokonaisuudessaan yleisön nähtäville Vejlen museoon helmikuussa 2022.

Löytö paljastaa, etteivät viikingit olleet ensimmäisiä kultaa hamunneita tanskalaisia.

Kultainen medaljonki on teelautasen kokoinen. © Vejle-museo

X