Lautapelit kertoivat sata vuotta sitten lähes poikkeuksetta sodasta: ”Kansaan saatiin iskostettua, mitä suomalaisuuteen kuuluu”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Avaruuspeli Polaris (julkaistu n. 1950–1970) on hyvä esimerkki suurille ikäluokille suunnatusta lautapelistä. Ennen toista maailmansotaa julkaistut pelit käsittelivät yleensä sotaa, mutta 50-luvun alusta alkaen pelit tehtiin ensisijaisesti lapsille. Samalla sotateema jäi marginaaliin.
Avaruuspeli Polaris (julkaistu n. 1950–1970) on hyvä esimerkki suurille ikäluokille suunnatusta lautapelistä. Ennen toista maailmansotaa julkaistut pelit käsittelivät yleensä sotaa, mutta 50-luvun alusta alkaen pelit tehtiin ensisijaisesti lapsille. Samalla sotateema jäi marginaaliin. © Museokeskus Vapriikki
Vuosikymmenien ajan kotimaiset lautapelit olivat sotaisia ja suomalaisuutta korostavia. Lautapelien historiaa esittelee Suomen pelimuseolle avattu uusi näyttely.

Voiko pelaamalla oppia? Voivatko lautapelit kehittää meitä kuin huomaamatta?

Kyllä ja kyllä, kertoo Google.

Hakukoneen löytämien otsikoiden mukaan pelaamalla voi oppia muun muassa kieliä, rahankäyttöä, terveellisiä elämäntapoja, talousguruksi sekä maantietoa. Jos pelaa paljon, oppii paljon.

Vanhoihin peleihin tutustumalla voi oppia myös omasta historiastamme ja kulttuuristamme. Se käy ilmi Suomen pelimuseolla Tampereella, jossa tiistaina 8. syyskuuta aukeava uusi näyttely esittelee yli sata vuotta vanhoja suomalaisia lautapelejä.

Näyttely kertoo ensisijaisesti lautapelien historiasta, mutta tulee siinä sivussa huomioineeksi runsaasti myös kulttuurihistoriaamme. Näyttelyn on kuratoinut Heikki Jungman. Pelit ovat lainassa Kansalliskirjastosta.

”Eräs kantavista ajatuksista on esitellä, että miten lautapelit sitoutuvat oman aikansa kontekstiin. Omana aikanaan lautapelit olivat nykyistä vahvemmin osa median, jopa uutismedian kirjoa. Vanhoissa peleissä käsitellään hyvin ajankohtaisia aiheita”, Jungman sanoo.

Pelien ajankohtaisuus on jopa yllättävän nopeasti reagoivaa. Jungman kertoo, että pelkästään Suomessa on ensimmäisen maailmansodan syttymisvuonna 1914 julkaistu neljästä viiteen eurooppalaisesta suursodasta kertovaa peliä.

Samoin Suomen sisällissodan päätyttyä toukokuussa 1918 saatiin markkinoille vielä samana vuonna kaksi kyseisestä sodasta kertovaa peliä.

”Nykyään julkaistaan hyvin harvoin – ainakaan valtavirrassa – pelejä, jotka kertoisivat parhaillaan riehuvista sodista. Toisaalta yksityiset käyttäjät modaavat hyvinkin ahkerasti olemassa oleviin peleihin nykymaailman sotia heijastelevia versioita.”

Lautapelit korostivat kansallismaisemia

1900-luvun alussa pelien tarkoitus ei suinkaan ollut vain viihdyttäminen ja perheiden yhdessäolo. Monilla peleillä oli tavalla tai toisella selkeä kasvatuksellinen, opetuksellinen tai muu yhteiskunnallinen tehtävä. Suomen autonomian aikana, siis ennen itsenäisyyttä, ilmestyi suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä vahvistavia pelejä.

Niihin kuuluu muun muassa vuonna 1915 julkaistu Maamme. Sen pelilaudalla on postikorttikuvia eri puolilta Suomea, ja peliin on painettu Runebergin Maamme-runo.

”Noihin aikoihin julkaistiin monia samantyyppisiä pelejä. Niille oli ominaista esitellä Suomen karttaa ja muita kansallisen identiteetin symboleita.”

Kartan lisäksi pelilaudalla nähtiin muun muassa kansallismaisemia, läänien vaakunat ja Kalevalan sankareita.

”Samalla kansaan saatiin iskostettua, miltä suomalaisuus näyttää ja mitä siihen kuuluu.”

Itse pelillisyys on jäänyt taka-alalle.

”Lähinnä siinä heitetään noppaa ja katsotaan minne päin Suomea mennään ja miltä siellä näyttää. Nykyajan pelaajasta peli todennäköisesti tuntuu hyvin tylsältä. Mutta silloin on varmaan ollut mielenkiintoista nähdä niitä kuvia, sillä matkustaminen on ollut harvinaista ja lehdissä hyvin vähän kuvia.”

Maailmansota läntisellä sotanäyttämöllä julkaistiin jo ensimmäisen maailmansodan alkamisvuonna 1914.

Maailmansota läntisellä sotanäyttämöllä julkaistiin jo ensimmäisen maailmansodan alkamisvuonna 1914. © Museokeskus Vapriikki

1800-luvun lopusta lukien aina toisen maailmansodan päättymiseen saakka Suomessa julkaistujen pelien suosituin teema oli sota.

”Vasta sodan jälkeen pelien aiheet, teemat ja kuvakieli muuttuivat, ja niitä alettiin tehdä selkeästi lapsille.”

Lautapelit olivat etenkin vuosisadan alkupuolella enimmäkseen kaupunkilaiskotien viihdettä.

”Lautapelejä myytiin lähinnä kaupunkien kirjakaupoissa sekä jonkin verran postimyyntiluetteloiden kautta. Epäilemättä lautapelit olivat myös kohtuullisen useissa kodeissa asia, joka koettiin turhaksi rahanmenoksi.”

Sadassa vuodessa vain vähän kehitystä

Noin sadan vuoden takaisen julkaisulogiikan perusteella ajankohtaisia lautapelejä juuri nyt voisivat olla esimerkiksi koronavirusta, Yhdysvaltain vaaleja tai Valko-Venäjän kansannousua kuvaavat lautapelit. Jungmanin mukaan vanhat lautapelit ottivat myös poliittisesti kantaa.

”Myös sata vuotta sitten elettiin poliittisesti hyvin herkkää aikaa, mutta julkaisijat ottivat ehkä isompia riskejä. Jos julkaistiin vaikka peli sodasta, jossa Venäjä oli yksi osapuoli, niin sitähän voitiin tulkita monella tavalla.”

Suosituimpien lautapelien, ainakin yksinkertaisimpien, pelimekaniikka on reilussa sadassa vuodessa kehittynyt kohtuullisen vähän. Vanhojen pelien perusasetelma on yleensä se, että jokaisella pelaajalla on yksi pelinappula. Sitten heitetään arpakuutiota ja katsotaan, että mihin ruutuun päädytään ja joissain ruuduissa on jokin erikoistapahtuma. Tähän perustuu myös ikisuosikki Afrikan tähti, joka julkaistiin vuonna 1951.

Jungmanin mukaan eräs nykyisiä ja vanhoja pelejä selkeästi erottava piirre on, että vanhoissa peleissä säännöt ovat hyvin tulkinnanvaraisia ja sääntökirjat epämääräisiä.

”Esimerkiksi suomalaisen tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin kuuluisinta retkeä kuvaavassa pelissä nimeltä Nordenskiöldin Koillis-väylä kehotetaan aivan aluksi nimeämään ensin ’järjestysvouti’, joka ratkaisee pelin riitatilanteet.”

Voi siis sanoa, että pelitestaus ei ole ollut samalla tasolla kuin nykyään.

Vanhat lautapeliaarteet -näyttely Suomen pelimuseolla Tampereen Museokeskus Vapriikissa 8.9.2020-4.1.2021.

Suomalaisen tutkimusmatkailijan A.E. Nordenskiöldin kuuluisinta retkeä käsittelevä Nordenskiöldin Koillis-väylä (1878–1879) -peli julkaistiin jouluksi 1879 – neljä kuukautta ennen kuin retkikunta oli palannut matkaltaan.

Suomalaisen tutkimusmatkailijan A.E. Nordenskiöldin kuuluisinta retkeä käsittelevä Nordenskiöldin Koillis-väylä (1878–1879) -peli julkaistiin jouluksi 1879 – neljä kuukautta ennen kuin retkikunta oli palannut matkaltaan. © Museokeskus Vapriikki

Juttua muokattu 8.9. kello 13.39: Muokattu otsikon sanajärjestystä.

Juttua muokattu 24.9. kello 12.22: Korjattu kirjoitusvirhe.

Lue myös: Luulitko videopelien nitistäneen perinteiset lautapelit? Lue tästä, miksi olit väärässä

Lue myös: Shakkimestarit ovat pitkäikäistä sakkia – elävät keskimäärin 14 vuotta kauemmin kuin väestö keskimäärin

X