Mies aseavun taustalla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Leonard Grandell oli ehdottoman lojaali Mannerheimille, mutta uskalsi olla ylipäällikön kanssa myös eri mieltä. Kuva: SA-kuva.

Erityisesti syksyn 1939 ja kesän 1941 välisenä aikana kenraali Leonard Grandell joutui vaikeissa oloissa vastaamaan elintärkeistä armeijan ulkomaisista hankinnoista.

Suomen ja Saksan keskustelut asetoimituksista jatkuivat kulisseissa läpi talvisodan, vaikka Saksalla oli hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa. Saksalaisia aseita ei saatu, mutta juuri marsalkka Hermann Göringillä oli tärkeä vaikutus Ruotsin Suomelle antamaan massiiviseen materiaaliapuun.

Göring nimittäin asetti ruotsalaisten kanssa mittavista asekaupoista neuvotellessaan ehdoksi sen, että Ruotsi auttaa Suomea omista varastoistaan.

Göringin aktiivisuus oli seurausta neuvotteluista, joita Grandell oli jo ennen talvisotaa ja sen aikana käynyt asekauppias Joseph Veltjensin kanssa.

Suomen ja Saksan suhteet alkoivat talvisodan jälkeen lähentyä. Muutoksen käytännön toteutusta hoiti pieni piiri, jonka keskushahmoja olivat juuri Grandell ja Veltjens.

Kun Veltjens 18.8.1940 tarjosi Mannerheimille aseita vastineeksi saksalaisten kauttakulkuoikeudesta Pohjois-Norjaan, Grandell oli jo päivää aiemmin valmentanut häntä tapaamiseen.

Sotatalouden nero

Puolustuslaitoksen ykkösketjuun Grandell nousi vain vähän päälle kolmekymppisenä. Pääesikunnan sotataloustarkastajana hän toimi joulukuusta 1940 lähtien aina marraskuuhun 1944.

Grandellin työkyky oli valtava. Hän vaati alaisiltaan paljon, mutta itseltään vielä enemmän. Mannerheimille hän oli ehdottoman lojaali, mutta uskalsi olla myös eri mieltä.

Leonard Grandell

Syntyi 1.10.1894, kuoli 2.2.1967.

Sodan jälkeen Valtion Metallitehtaiden keskuskonttorin johtaja ja va. pää-johtaja 1944–47, Aero Oy:n toimitusjohtaja 1947–60.

 

X