Normandian maihinnousu vaati myös suomalaisjuurisia uhreja

Jaa kaverilleTilaa Seura
Viimeinen kuva Olavi Nenosesta on kesällä 1944 otettu kihlajaiskuva Florence Spreadburyn kanssa. Nenonen kaatui tai kuoli haavoihinsa 18. heinäkuuta 1944. Kuva kirjasta Kaatunut Normandiassa.

Operaatioon oli osallistunut myös amerikan- ja kanadansuomalaisia, joiden tarkkaa lukumäärää emme tienneet. Joka tapauksessa löysimme hautaristeistä ja -kivistä puolen tusinaa suomalaisnimeä, jotka ovat siellä edelleen.

Amerikkalaisten suurelle Colleville-Sur-Merin hautausmaalle Omaha-rannan yläpuolelle on haudattuna 32 veljesparia, joista vierekkäin ovat Tauno ja Paul Lepistön valkoiset marmoriset hautaristit. Edellisen kuolinpäiväksi on merkitty 30.6.1944, jälkimmäisen vasta 12.9.1944. Hän lienee kuollut sairaalassa maihinnousutaisteluissa saamiinsa haavoihin. Hautausmaan rekisterikirjan mukaan veljekset olivat kotoisin Michiganin osavaltiosta.

Kolme suomalaisnimeä löysimme Bény-sur-Merin kanadalaiselta hautausmaalta.

Winnipegin kuninkaallisen jalkaväen kiväärimies Sulo W. Alanen kaatui tai kuoli haavoihinsa 5.7.1944. Ontarion osavaltiosta kotoisin olevan Alasen vanhemmat olivat Matti ja Hilma,

Lincoln&Welland -jalkaväkirykmentin sotamies Larry J. Toivonen kaatui tai kuoli haavoihinsa 1.9.1944. Hänet mainitaan hautausmaan rekisterikirjassa Suomessa syntyneeksi. Synnyinpaikkaa ei kuitenkaan ole sen tarkemmin mainittu. Toivosen hautakivessä ovat veljen englanninkieliset hyvästit.

Kanadan kuninkaallisen rykmentin sotamies Olavi Nenonen, vanhemmat Erika Nenonen ja Tauno Hartikainen, kaatui tai kuoli haavoihinsa 18.7.1944. Nenosen valkoisessa, vaahteranlehden koristamassa hautakivessä on suomenkieliset sanat: Elon keväässä varhain jätit sotaisen maan: nyt luona herran iloita saat.

Joitakin kuukausia sen jälkeen, kun nimet oli kerrottu Seura-lehden jutussa, minuun otti yhteyttä  anjalankoskelainen Risto Nenonen, joka oli Normandiassa kaatuneen Olavin serkku. Ja näin kertoi Risto Nenonen:

”Olavi oli Kanadaan muuttaneen Erika-tädin ainoa lapsi, jonka kaatumisesta tätini ei koskaan toipunut. Olavi lähti vapaaehtoisesti sotaan, mutta en koskaan rohjennut kysyä Suomessa käyneeltä Erika-tädiltä, miksi hän teki niin. Täti oli käynyt kerran 1950-luvulla Olavin haudalla, mutta sanoi, että siihen kertaan se saa jäädä, hänen sydämensä ei kestä toista käyntiä.”

Olavi Nenosta innostivat kanadalaiset julisteet, joilla värvättiin vapaaehtoisia sotaan. Varsin usein niissä hymyili rennosti kypäräpäinen sotilas, jonka viereen oli upotettu suurikokoinen teksti: ”Haluatko olla miesten mies.”

Heinäkuun alkupuolella Kanadan kuninkaallinen rykmentti osallistui Normandiassa niin sanottuun Goodwood-operaatioon. Sen tavoitteena oli saada yhdessä brittijoukkojen kanssa noin 30 kilometrin päässä maihinnousurannikolta oleva Caenin kaupunki vapautettua saksalaisista. Todennäköisesti Olavi Nenonen kaatui Louvignyn pikkukaupungissa aivan Caenin eteläpuolella.

Bény-sur-Merin hautausmaa tekee vaikutuksen siellä vieraileviin. Se on hieman ylempänä tasaista, avaraa peltomaisemaa, missä tuuli soittaa omaa soittoaan hautausmaan suurissa puissa. Soitto ei laannu Olavi Nenosen viimeisen leposijan ympärillä öin eikä päivin, sillä Normandiassa puhaltaa ikuinen tuuli.

X