Pentti Iisalo: ”Harva meistä selviytyi ehjin nahoin”

Kapteeni Pentti Iisalo (ritari n:o 16) on Mannerheim-ristin ritareista nimitysjärjestyksessä vanhin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pentti Iisalo ansaitsi Mannerheim-ristinsä Tiurin sillan taistelussa. Kuva: Marjo Tynkkynen.

Kapteeni Pentti Iisalo (ritari n:o 16) on Mannerheim-ristin ritareista nimitysjärjestyksessä vanhin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Antero Raevuori

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin kuoleman jälkeen hän on ollut se mies, joka johtaa ritarit itsenäisyyspäivän vastaanotolle presidentin linnaan.

Mannerheim-ristinsä Iisalo ansaitsi Tiurin sillan taistelussa. Se oli tunnustus urheudesta mutta ei vain siitä. Ristin saamiseksi vaadittiin myös tekoja, joilla oli sotatoimien kannalta laajempaa merkitystä.

Eversti Jussi Sihvo, 10. Divisioonan komentaja, ojensi Mannerheim-ristin Iisalolle etulinjan takana pidetyssä juhlatilaisuudessa. Seistiin ulkona ja oli kova pakkanen, mikä pahensi aluillaan olevaa keuhkokuumetta.

”Lääkäri piti minua pinnarina, kun menin hänen puheilleen. Jonossa sattui olemaan muitakin hieman krapulaisia, kun oli juhlittu Mannerheim-ristiäni. Ei tämä ole mitään vakavaa, lääkäri sanoi minulle, vilustuminen vain. Kyseessä oli kuitenkin keuhkopussintulehdus, mikä diagnosoitiin vasta paljon myöhemmin.”

Kun Pentti Iisalo haavoittui kesäkuussa 1944 vaikeasti jalkoihin astuttuaan putkimiinaan, hänet passitettiin Sortavalan kenttäsairaalaan. Siellä hänestä piti huolta nuori viipurilainen sairaanhoitaja Hilkka Siikanen.

Pentti Iisalo näyttää pöydällä olevaa valokuvaa: ”Hänestä tuli myöhemmin vaimoni. Hän kuoli kolmisen viikkoa sitten. Ostin tuohon hänen kuvansa viereen kukkia. Hautajaiskukat alkoivat jo lakastua.”

Pentti Iisalo on 35-prosenttinen sotainvalidi.

”Harva meistä ritareista selviytyi sodasta ehjin nahoin”, hän sanoo.

Sotainvalideja oli sodan päätyttyä hieman runsaat 90 000. Pentti Iisalo huomauttaa, että todellinen luku oli kuitenkin paljon suurempi. Sodan ankarat paineet ja raskaat olosuhteet kostautuivat muutenkin kuin haavoittumisina. Monien sydän ei jaksanut enää rauhan tultua. Paljon oli myös niitä, joiden mielenterveys järkkyi pysyvästi.

Mannerheim-ristin sai myös Pentti Iisalon vanhempi veli, lentäjäkapteeni Tauno Iisalo, joka lensi ”kaiken aikaa, kaikissa tilanteissa ja kaikessa säässä”. Viime vuonna ilmestyi Matti Lukkarin kirjoittama Pentti Iisalon ja kolmen muun tämän sodassa olleen veljen yhteiselämäkerta. Kirjan nimi on osuva: Iisalo kärkeen!

Mannerheim-ristejä jaettiin kaikkiaan 191 sotilaalle.

Pentti Iisalo

Syntynyt 8.2.1920 Toijalassa

Kapteeni, piirimetsänhoitaja

Lahti

”17.8.1941 Tiurin sillan eteläpuolella syntyneessä taistelussa valtasi vänr. Iisalo yksin vihollisen pst.tykin, käänsi sen ja ryhtyi tutustumaan valtaamaansa aseeseen, jollaista hän ei ollut aikaisemmin käsitellyt. Hänen onnistui saada tykki toimimaan parhaiksi, kun vihollisen autokolonna ajoi sillan yli. Hän ampui noin 40 laukausta kolonnaa kohti saaden aikaan läpipääsemättömän ruuhkan tielle. Näin sai vänr. Iisalo reippaalla toiminnallaan viivytetyksi vihollista siksi, kunnes oma pataljoona pääosillaan ehti paikalle”

(Katkelma 10.Divisioonan komentajan esityksestä 2. luokan Mannerheim-ristin myöntämiseksi vänrikki Pentti Iisalolle.)

 

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 48/2006.

X