”Pieni Suomi mutta vahva kansa”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ranskalaislehdistö kiinnostui talvisodan aikaan syistä, jotka pitivät Suomen pystyssä Neuvostoliiton ylivoimaa vastaan. Kuva: Colourbox.

Kaikki maan päälehdet tuomitsivat Neuvostoliiton hyökkääjäksi, myös vasemmistolaiset. Hyväntekeväisyysjärjestöt ja yhteisöt keräsivät rahaa Suomelle, ja yksityishenkilöt tekivät raha- ja tavaralahjoituksia, joita olivat muun muassa alppihiihtosukset lumessa taistelevalle Suomen armeijalle.

Kun suomalaiset joukot pitivät sitkeästi pintansa viikosta toiseen, ranskalaisessa lehdistössä alettiin tutkailla menestyksen syitä. Populaire-lehti selitti (27.1.) yhdeksi menestyksen tekijäksi suomalaisen hiihtotaidon ja mainiot kilpahiihtäjät. Progrès du Golfen mukaan (15.12.) urheiluharjoittelu on ylipäätään vahvistanut suomalaisia moraalisesti, mikä ilmenee siinä peräänantamattomuudessa, millä he taistelevat ylivoimaista vihollista vastaan.

Independant-lehti otsikoi puolestaan (31.1.), että ”pieni Suomi, mutta suuri ja vahva kansa urheilun ansiosta”. Vain viikkoa myöhemmin viikkolehti Je Suis Partout oli samoilla linjoilla erikoisnumerossaan, jossa se esitteli suomalaisten urheilijoiden menestyksiä. Vain kuusitoista vuotta aikaisemmin, heinäkuussa 1924, Paavo Nurmi ja Ville Ritola olivat ylivoimaisesti hallinneet Pariisin olympiakisojen juoksuratoja.

Suomalaiset olivat todistaneet Pariisissa fyysisiä kykyjään monta muutakin kertaa. Historiansa ensimmäisen yleisurheilumaaottelun Suomi oli käynyt Ranskaa vastaan vuonna 1922. Vielä kolme kertaa ennen talvisotaa suomalaiset maaottelivat Pariisissa. Joka kerran he veivät kaksoisvoiton maaottelun pisimmällä juoksumatkalla 5000 metrillä.

Varsin erikoisena on syytä pitää Paris-Midi-lehden artikkelia (12.1.), jossa kerrottiin Matti Järvisen ja Yrjö Nikkasen kouluttaneen kokonaisia käsikranaattiosastoja. Lehden mukaan niihin kuuluvat sotilaat kykenivät heittämään kranaatteja kolme neljä kertaa pidemmälle kuin muut. Tieto ei välttämättä ole todenperäinen, mutta kimmokkeen se oli ilmeisesti saanut siitä, että parivaljakko oli vienyt keihäänheiton kaksoisvoiton Pariisissa vuonna 1938 pidetyissä Euroopan mestaruuskilpailuissa.

Mainitussa EM-kisoissa suomalaiset olivat voittaneet myös kaikki pisimmät juoksumatkat – Taisto Mäki 5 000 ja Ilmari Salminen 10 000 metrin juoksun sekä Väinö Muinonen maratonin. Epäilemättä se oli osaltaan innoitti François Pietrin laatimaan Journal-lehteen (3.2.) artikkelin, jonka mukaan suomalaisten perinteinen ja lähes uskonnollinen urheilun harjoittaminen on maan armeijan menestyksen tärkein tekijä.

Samaan hengenvetoon Francois Pietri totesi omien maanmiestensä olevan tässä suhteessa suomalaisia jäljessä. Toteamus oli aavistelevan enteellinen. Hieman runsas kolme kuukautta myöhemmin toukokuussa 1940 Saksa hyökkäsi Ranskaan, jonka joukot tekivät vastarintaa vain vajaat 50 päivää. Ennen juhannusta tehdyssä aselevossa Saksa otti haltuunsa eli miehitti kaksi kolmasosaa Ranskasta.

X