Pohjoisen todellinen suurtaistelu

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vaikka Lapin sota Rovaniemen tuhoutumisineen jätti syvät arvet, pohjoisen sotanäyttämön suurin taistelu käytiin Petsamossa. Kuva: SA-kuva.

Lapin sota 1944–45 on monella tapaa arka asia vielä 70 vuotta tapahtumien jälkeen, sillä suomalaisten ja saksalaisten – entisten aseveljien – katkera taistelu viilsi monella tapaa syvät arvet. Lapin tuho jättää helposti varjoonsa sen historiallisen totuuden, että pohjoisen sotanäyttämön todellinen suurtaistelu käytiin syksyllä 1944 muualla kuin Suomen uusien rajojen sisäpuolella.

Lapin sota syttyi lokakuun alussa 1944, kun Neuvostoliitto pakotti Suomen taisteluihin pohjoiseen kohti vetäytyneitä saksalaisjoukkoja vastaan. Suomalaisista takaa-ajajista huolimatta saksalaisen 20. Vuoristoarmeijan suurin huolenaihe oli Petsamo, jossa puna-armeija valmisteli suurhyökkäystä kaksi kuukautta. Stalinin 10. strateginen isku suuntautui 7. lokakuuta 19. Vuoristoarmeijakuntaa vastaan.

Saksalaisten oli tarkoitus vetäytyä Petsamosta 15. lokakuuta alkaen. Puna-armeijan massiivinen operaatio muutti suunnitelmat, joissa täytyi ottaa myös huomioon Hitlerin käskemä arvokkaan materiaalin evakuointi.

Saksalaisilla ei ollut Petsamossa reservejä, joten niitä piti hankkia uhkaavassa tilanteessa nopeasti. Sallasta vetäytyneen 163. Divisioonan oli tarkoitus marssia käsivarren Lapin kautta Norjaan, mutta katastrofin uhatessa Petsamossa se komennettiin pikamarssia Jäämerentietä Petsamoon.

Petsamon ja Pohjois-Norjan taistelujen tärkeät päivämäärät ajoittuvat parin viikon jaksolle, jonka aikana saksalaiset vetäytyivät enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Puna-armeija nousi maihin Liinahamarissa 13. lokakuuta. Vetäytyessään saksalaiset tuhosivat Kolosjoen kaivosalueen 17. lokakuuta ja jättivät paikkakunnan taakseen viisi päivää myöhemmin.

Kirkkoniemestä saksalaiset joutuivat luopumaan 25. lokakuuta eli noin viikkoa suunniteltua ajankohtaa aiemmin. Nautsin puna-armeija saavutti 27. lokakuuta.

Rajuissa taisteluissa kumpikaan osapuoli ei saavuttanut tavoitteitaan. Saksalaiset eivät täysin onnistuneet evakuointisuunnitelmassaan, ja venäläiset eivät onnistuneet tuhoamaan 19. Vuoristoarmeijakuntaa.

Perinteisen saksalaisen tulkinnan mukaan vetäytyminen Petsamosta onnistui kohtuullisen hyvin. Sen sijaan venäläisessä historiankirjoituksessa ei ainakaan korosteta sitä seikkaa, että saksalaiset olivat joka tapauksessa vetäytymässä.

Saksalaisten tappiot olivat lokakuussa 19. Armeijakunnan osalta yli 10 000 miestä, joista noin puolet oli kaatuneita tai kadonneita. Puna-armeijan tappiot olivat hyökkääjänä vielä huomattavasti suuremmat.

F.W. Thorbanin kirjassa Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944 puna-armeijan tappioiksi on arvioitu ainakin 40 000–50 000 miestä.

X