Propagandasota tuttua myös 1939

Jaa kaverilleTilaa Seura
"Suomessa vallitsee Mannerheimin roskajoukon kauhea terrori", Moskovan radio viestitti. Kuva: SA-kuva.

Silloinen propagandasota alkoi jo Moskovassa lokakuussa 1939 käytyjen alueluovutusneuvottelujen aikana. Propagandasodan väline olivat Moskovan radion suomenkieliset lähetykset, joita yleensä luki Moskovan Tiltu eli vuonna 1931 itärajan yli livahtanut kiihkeä suomalainen kommunisti Aino Lyydia Kallio.

Neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina marraskuun 13. päivänä 1939 voimistui propagandasota päivä päivältä. Saman kuun 19. päivänä luettiin Moskovan radiossa Helsingistä tulleeksi ilmoitettu kirje, jossa kerrottiin Helsingin sanomalehtien provosoivan sotaa. Itä-Suomi on aivan sotainen ulkoasultaan, Viipuri pimeä ja ihmiset synkännäköisiä ja vaiteliaita.

Marraskuun 22. päivänä Leningradin radio uutisoi, että Helsingissä vallitsee hirveä lavantautiepidemia ja että Viron sairaaloista paenneet levittivät spitaalia saksalaisten kautta Suomeen. Tampereella oli puolestaan radion mukaan likvidoitu 1 500 jumalankieltäjää eli ateistia.

Aika ajoin kielenkäyttö oli hyvin karkeaa. Moskovan radiossa 26.11. luettu sanomalehti Pravdan artikkeli oli otsikoitu ”Variksenpelätin pääministerinä”.  Kyseessä oli Suomen pääministeri A. K. Cajander, joka artikkelin mukaan ”tekee kuperkeikkoja kuin hovinarri ja selittää asiat päinvastoin kuin ne ovat todellisuudessa”.

Artikkelissa ihmeteltiin, miksi Latvia, Viro ja Liettua ovat tehneet Neuvostoliiton kanssa molemminpuoliset avunantosopimukset, mutta Suomen hallitus ei. Cajander ”surkuttelee, voihkii ja repii vaatteensa, sirottelee sirkuksen sahajauhoa kuin tuhkaa, ei oman päänsä, vaan Viron Latvian ja Liettuan ministereiden pään päälle”. Artikkelin mukaan Cajander saa pian vakuuttua siitä, että kaukonäköisiä poliitikkoja olivat mainittujen maiden pääministerit.

Todettakoon että Suomi kävi talvisodan ja säilytti itsenäisyytensä, mutta Neuvostoliitto miehitti kaukonäköisten ministerien johtamat Baltian maat kesällä 1940.

Konkreettisen syyn talvisodan aloittamiseen Neuvostoliitto sai marraskuun 26. päivänä ns. Mainilan laukauksista, jotka olisi tykistöllä ammuttu Suomen puolelta ja jotka olisivat surmanneet venäläisiä sotilaita. Se oli pelkkä valhe, kuten myös nyky-Venäjän sotahistorioitsijat ovat todenneet.

Leningradin radio tarttui Mainilan laukauksiin heti marraskuun 27. päivän aamulähetyksessään. Moskovan Stalin-tehtaan työläiset olivat kuulemma kokoontuneet kuultuaan rajaloukkauksesta.

Radiolähetyksen mukaan ”työläiset ja kansa ovat Leningradissa sielunsa syvyyksiin saakka järkyttyneitä tämän provokatiivisen sotahaasteen johdosta, puhkuvat vihaa, kiristelevät hampaitaan ja puristavat kätensä nyrkkiin”.

Leningradin radio jatkoi samalla linjalla marraskuun 29. päivänä kello 17: ”Annetaanpa suomalaisten narrien nähdä, että 180 miljoonaa kyllä lakaisee maan pinnalta sellaiset houkat, jotka eivät anna meidän olla rauhassa.”

Uutinen oli enteellinen. Puna-armeija hyökkäsi koko rajan leveydeltä Suomeen seuraavana aamuna ennen päivänkoittoa.

Joulukuun alkupäivinä Moskovan radio uutisoi, että ”suomalaiset sotilaat asuvat kuin eläimet juoksuhaudoissaan ja käyttävät kaasua, jonka ”kemistimme teki vaarattomaksi”.

Radioraporteissa kerrottiin myös omien ilmavoimien toiminnasta. Helsingissä oli niiden mukaan pommitettu asemaa ja räjäytetty viisi ammusvarastoa ja bensiinivarastoja. Siitä ei mainittu mitään, että lähes sata ihmistä oli saanut pommituksissa surmansa. Ulkoministeri Vjatsheslav Molotov ilmoitti, että neuvosto-venäläiset lentäjät eivät pommita kaupunkeja, koska ovat meidän aikamme todellisia humanisteja.

Joulukuun 16. päivänä luettiin Moskovan radiossa Punaiselle Armeijalle osoitettu kirje: ”Sotilaat, jotka taistelette koko maailman rauhan puolesta, taistelkaa vapauttaaksenne kiusattu Suomen kansa sorrosta.” Päivää myöhemmin radio kertoi, että Suomen väestöä pakotetaan siirtymään kotipaikkakunniltaan ja jos eivät tottele, heidät ammutaan armotta.

Joulun alla ja joulun aikaan Moskovan radion tahti kiihtyi: ”Suomessa vallitsee Mannerheimin roskajoukon kauhea terrori. Asukkaiden kohtalo riippuu kokonaan Mannerheimin mielivallasta. Asukkaat viedään pois väkisin. Tuhansia ihmisiä on taivasalla. Tiet ovat täynnä ruumiita. Yöksi he asettuvat lumimajoihin.”

Helmikuun alkupuolella Moskovan radio uutisoi valkosuomalaisesta terrorista: ”Työläisten ajojahti jatkuu. Koko maassa vallitsee mielivalta. Koteja poltetaan ja ryöstetään. Upseeripaholaiset kiihottavat sotilaitaan. Vankien teloitukset ovat jokapäiväinen ilmiö. Valkosuomalaisten armeija on hajoamassa. Hätä ja kurjuus on kehittymässä huippuunsa.”

Moskovan ja Leningradin suomenkielisten radiolähetysten propaganda oli yleensä siinä määrin yliampuvaa, että sille naureskeltiin, jos lähetyksiä satuttiin kuulemaan. Väinö Linna irvisteli myöhemmin samalle asialle Tuntemattomassa sotilaassaan. Vihollisten puolelta tuli tuon tuostakin kovaäänispropagandaa, johon sotamies Vanhala heitti omia vastauksiaan:

”Suomen pojat. Tulkaa hakemaan leipää.” – Tu sinä hakeen leipäs päälle voita. ”Suomen työläissotilaat. Te saatte vuodattaa vertanne sillä aikaa kun saksalaiset raiskaavat vaimojanne ja sisarianne.” – Niin ja nuorempien äidetkin saa suureen tarpeeseensa. ”Suomen pojat. Tappakaa lapualaiset upseerinne ja tulkaa tänne.” – Lapualaiset on aikoja sitten tapettu. Nyt on laihialaiset menossa.

X