Sodan ladut

Kalle Jalkanen varmisti ankkurina Suomelle viestinhiihdon olympiakultaa vuonna 1936. Vaan millä tavalla!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Käsikranaattiturma koitui hiihdon maailmanmestarin Pauli Pitkäsen kohtaloksi. Kuva: SA-kuva.

Kalle Jalkanen varmisti ankkurina Suomelle viestinhiihdon olympiakultaa vuonna 1936. Vaan millä tavalla!
(Päivitetty: )
Teksti:
Antero Raevuori

Ajaessaan takaa norjalaista Bjarne Iverseniä Kalle Jalkanen hengästyneenä sylkäisi tekohampaat suustaan mutta palasi hakemaan ne, otti Iversenin kiinni ja meni ohi. Tapahtuman todenperäisyyden vahvisti minulle muutama vuosikymmen sitten saman kultakvartetin jäsen Klaus Karppinen.

Jatkosodassa korpraali Jalkanen jäljitti muiden miesten kanssa etumaastoon päässyttä vihollisen partiota, mutta astui jotokselta syrjään ja suoraan polkumiinan päälle. Jalka silpoutui nilkkaa myöten. Ilmanpaine heitti Jalkasen selälleen toisen miinan päälle. Päivä oli syyskuun neljäs vuonna 1941.

Hiihtohistorioitsija Jussi Kirjavaisen mukaan Jalkanen oli viimeiseksi jääneeltä lomalta rintamalle lähtiessään pyytänyt hyvää ystäväänsä Toivo Sinkkoa huolehtimaan perheestään, jos jotain sattuisi. Sinkko lupasi ja piti lupauksensa viimeisen päälle – meni naimisiin Kalle Jalkasen lesken kanssa. Kaatuneen olympiavoittajan lapset saivat isän.

* * *

Varsin erikoinen oli 18 kilometrin hiihdon maailmanmestarin Pauli Pitkäsen kohtalo. Talvisodassa hän oli haavoittunut niin pahasti jalkaansa, ettei hänestä enää jatkosodassa ollut rintamasotilaaksi.  Hänet määrättiin kotirintamalle Nilsiän  suojeluskuntaan, jonka miesten mukana hän lähti komennukselle Sortavalaan.

Mukanaan miehet toivat erään kaatuneen varusteet, joiden joukossa oli unkarilainen käsikranaatti. Kun Pitkänen käsitteli kranaattia, iskuri löi nalliin. Hän aikoi heittää sen ikkunasta ulos, mutta pihalla oli leikkiviä lapsia. Kepin kanssa liikkuen hän ei ehtinyt muiden tavoin huoneesta ulos, ennen kuin kranaatti räjähti. Pitkänen kuoli haavoihinsa Siilinjärven Tarinaharjun sotasairaalassa.  Elettiin syyskuun 28. päivää 1941.

* * *

Viestinhiihdon maailmanmestari, vääpeli Martti Lappalainen palveli jatkosodan syksyllä Syvärillä Linnoituspatteristo 5:ssä. Siihen kuuluneen Erillisen Patteristo Elomaan esikunta oli majoitettu kouluun Mätysovan kylään jonkin matkaa Petroskoista etelään.

Syvärin yli suomalaisten puolelle tunkeutuneen venäläisen pommikoneen kahdesta pommista toinen osui suoraan koulurakennukseen. Viisi miestä haavoittui, kahdeksan kuoli – yhtenä heistä Martti Lappalainen. Hän jäi sortuvan palomuurin alle. Oli lokakuun 6. päivä 1941.

* * *

Vain runsas kuukausi myöhemmin tuli viestinhiihdon maailmanmestarin Eino Olkinuoran vuoro. Konekiväärin suihku repi hänet rikki, kun hän Syvärillä raivasi joukkueenjohtajansa kanssa aukkoa suomalaiset motittaneen vihollispataljoonan rintamaan. Oli lokakuun 21. päivä 1941.

Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi kuolemansa jälkeen. Yhden ainoan kuukauden aikana oli surmansa saanut neljä suomalaista mestarihiihtäjää.

* * *

Viidennen vuoro tuli uudenvuoden aattona 1942. Hän oli Mannerheim-ristin ritari, 50 kilometrin hiihdon MM-pronssimitalimies, luutnantti Olli Remes, joka oli ehtinyt haavoittua viidesti, ennen kuin kohtalokas luoti tavoitti hänet. Se tuli venäläisen tarkka-ampujan kivääristä Karhumäen rintamalla.

Jussi Kirjavaisen sanoin ”samana päivänä tämä urhea soturi, erämaan sankari ja latujen ottelija ylennettiin kapteeniksi”.

X