Sotapoliisi karkureiden perässä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Suomalainen sotapoliisi tarkastaa vankeja Äänislinnassa syksyllä 1941. Kuva: SA-kuva.
Talvisodan aikana todettiin sekä kotiseudulla että sotatoimialueella olevan monia sellaisia tehtäviä, joiden hoitamisessa olisi tarvittu poliisivaltuuksia ja -taitoja. Syntyi uusi aselaji.

Talvisodan jälkeen laadittuihin maa- ja merivoimien perustamissuunnitelmiin lisättiin huomattavan paljon sotapoliisiyksiköitä.

Divisiooniin liitettiin omat sotapoliisijoukkueet. Päämajaa, armeijakuntia ja kotijoukkoja varten perustettiin tehtävien edellyttämät sotapoliisikomppaniat tai -joukkueet. Kesällä 1944 myös prikaateille perustettiin omat sotapoliisijoukkueet.

Erillisen Sotapoliisiosaston toiminta-alueena oli sotatoimiyhtymien selusta-alueet ja kotiseutu. Majuri A. Pajusen perustaman osaston esikunta sijoitettiin Helsinkiin.

Sotapoliisiosastoon kuului neljä pataljoonaa ja kuhunkin pataljoonaan neljä komppaniaa. Pataljoonien komentopaikat sijaitsivat rautateiden risteysasemilla Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa.

Pataljoonien komppaniat muodostivat kaikkiaan 48 pysyvää asemakomennuskunta sotilaskuljetusten kannalta tärkeille asemille. Kesällä 1944 osaston vahvuus oli 1 500 miestä. Se edusti yli 40 prosenttia sotapoliisien kokonaisvahvuudesta.

Pajusella oli rykmentin komentajan virka-asema. Hänen apulaisellaan ja alaisillaan komentajilla oli pataljoonan komentajan käskyvalta. Asemakomennuskunnan johtajalla, jos hän oli upseeri, oli komppanian päällikön oikeudet ja velvollisuudet.

Kesällä 1944 Erillisen Sotapoliisiosaston osaston päätehtäväksi tuli karkureiden kiinniottaminen. Joukko perusti asemakomennuskuntia rautatieasemille ja liikkuvia maantie- ja junapartioita. Sotatoimiyhtymien hallintoalueilta pidätetyt karkurit tuli asemakomennuskuntien luovuttaa yhtymän lähimpään karkurien kokoamispaikkaan tai henkilötäydennyskeskukseen.

Pidätetyistä laadittiin partioilmoitukset ja tehtiin merkinnät ilmoituspäiväkirjaan. Toinen partioilmoitus tuli jättää sille suojeluskuntapiirin esikunnalle, henkilötäydennyskeskukselle tai kokoamispaikalle, johon karkuri jätetään. Toinen ilmoitus jätettiin kyseisen asemakomennuskunnan taltioon.

Päämaja määräsi 14.7.1944 Erillisen Sotapoliisiosaston perustamaan ainakin Kouvolaan ja Joensuuhun kotiseudulta sotatoimiyhtymiin palautettavien karkurien kuljettamista varten kokoamispaikat. Kyseisten paikkojen tehtävänä oli järjestää eri suojeluskuntapiireistä lähetettyjen karkurien kokoaminen henkilötäydennyskeskuksittain koottaviksi kuljetusosastoiksi ja toteuttaa kuljetukset.

Suojeluskuntapiirien tehtävänä oli lähettää kaikki Itärintamalta olevat karkurit Joensuun kokoamispaikkaan. Kannaksen joukkojen karkurit tuli sotilaspiirien kaikissa tapauksissa toimittaa Kouvolaan, vaikka suojeluskuntapiirit eivät pystyisikään selvittämään mihin Kannaksen HTK:hon karkuri tulisi Kouvolasta ohjata.

Mikäli karkurien HTK jäi selvittämättä tuli Erillisen Sotapoliisiosaston kokoamispaikkojen lähettää palautettu karkuri Järjestelykeskus 1:en Pieksämäelle.

Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskukset vastasivat alaistensa joukko-osastojen karkurien noudosta naapuriyhtymien henkilötäydennyskeskuksista tai naapuriyhtymien kokoamispaikosta. Lisäksi Päämajan sotapoliisiosasto vastasi kenttäoikeuskäsittelyyn menevien karkurien kuljetuksista.

X