Seuran arkistosta: Suomen toinen lentokonekaappaus oli alusta lähtien täyttä farssia – Näin riuska lentomekaanikko esti murhenäytelmän Oulussa

Jaa artikkeli
Poliisin erikoisvalmiusyksikkö Oulun lentokonekaappaus
Poliisin erikoisvalmiusyksikön, eli niin sanotun Karhukoplan terrorismin vastainen poliisiyksikkö saapuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle tarkoituksenaan lähteä Ouluun selvittelemään konekaappausta 20. toukokuuta 1986. Tilanne Oulussa kuitenkin selvisi samalla hetkellä, joten reissu peruuntui. © MATTI TAPOLA / IS / LEHTIKUVA
Finnairin vuorokone valmistautui 20.5.1986 Oulunsalon lentokentällä lähtöön kohti Helsinkiä, kunnes lentokonekaappaus muutti suunnitelmat. Näin Seura kävi kaappauksen kulun läpi artikkelissaan vuonna 2013.

Suomen toinen ja lähes unohdettu lentokonekaappaus oli alusta lähtien täyttä farssia. Se olisi kuitenkin voinut muuttua murhenäytelmäksi ilman riuskan lentomekaanikon nokkeluutta.

Keväinen tiistaipäivä 20. toukokuuta 1986 kallistui iltaa kohden. Finnairin vuorokone, uumenissaan 90 matkustajaa ja 5-henkinen miehistö, valmistautui Oulunsalon lentokentällä lähtöön ja rutiinilentoon kohti Helsinkiä.

Lentomatkailu kotimaassa oli sujunut yllätyksettä vuoden 1978 jälkeen, jolloin liikemies Aarno Lamminparras oli kaapannut Finnairin koneen matkustajineen samaisella Oulun lentokentällä.

Kello lähestyi 17:ää, ja rullauslupaa odottaessaan koneen kapteeni tarkisti vielä lentosuunnitelmaa.

Sitten alkoikin tapahtua.

Idea sairaalassa

Parikymppiset kaverukset Markku Järvenpää ja Kai Aalto keksivät idean Oulunsalon sairaalan suljetulla osastolla, jonne kumpikin oli tuotu hoitoon.

He alkoivat suunnitella lentokoneen kaappaamista.

Natseja ihaillut ja Hitlerin Main kampf -teoksesta oppinsa ammentanut Aalto oli poliittisesti aktiivinen. Aalto oli perustanut oman puolueen, joka sai nimen Suomen sosiaalihumanistinen ympäristöpuolue.

Vastaperustettu puolue tarvitsi rahaa, ja kaverukset päättivät hankkia sitä lentokonekaappauksella. Tavoite oli vähintään 60 000 markkaa.

”Koko lentokoneen kaappausajatuskin oli minun keksintöä, houkuttelin Markun siihen mukaan”, tunnusti Aalto Alibi-lehdelle elokuussa 1986.

Myös matkasuunnitelma oli valmiina. Tarkoitus oli lentää kaapatulla koneella Helsingin kautta Hampuriin.

Ongelma oli, mistä saada ase. Rötöksiä aikaisemminkin tehnyt Järvenpää keksi ratkaisun.

Oulun urheiluliikkeissä myytiin aidon näköisiä starttipistooleja. Tosin Aalto epäili starttipistoolin tehoa, mutta hän hallitsi lisävoiman eli ”hypnoottis-magneettisen katseen”.

Sairaalan ovet olivat jääneet lukitsematta, kun nuorukaiset lähtivät. Uloslähtöä vauhditti myös kevätsää.

Vaikka Aalto oli kaappauksen suunnittelija, hän ei päässyt koskaan edes lentokentälle saakka.

Lentokoneen kaappausyritys olikin alusta alkaen yhtä sekoilua.

Ryöstön vesiperä

Kaverusten sekavaa mielenlaatua kuvastavat toimet ennen kaappausta. Sairaalasta lähdettyään he menivät starttipistooli taskussa ravintolaan.

Siellä kaverukset kittasivat rohkeu­den lisäämiseksi yhdeksän tuoppia olutta. Välillä he harjoittelivat ravintolan vessan peilin edessä ”hypnoottis-magneettisen katseen” vaikutusta, jolla oli tarkoitus pelottaa muita koneen kaappauksessa.

Katseen tehoa päätettiin testata ravintolakierroksen jälkeen kadulla. Ensimmäinen virkamiehen näköinen salkkumies joutui kohteeksi.

”Alahan ukko availla salkkuasi, haluamme rahat, sillä matkustamme Helsinkiin”, uhkaili Järvenpää.

Ryöstöyrityksen kohde ei säikähtänytkään uhkailusta. Hän oli paikallinen pappi, joka rauhallisella äänellä halusi neuvotella ryöstäjien kanssa.

Pappi kääntyi ympäri ja käveli pois päin. Paniikkiin joutunut Järvenpää laukoi starttipistoolilla ilmaan, mutta pappi jatkoi matkaansa.

Tilalle päätettiin hankkia pitkäpiippuinen ilmapistooli, koska se olisi pelottavampi.
Sportia-liikkeessä puiston kulmalla oltiin kuitenkin valppaina. Kaverukset otettiin kiinni, kun he yrittivät varastaa ilmapistoolia.

Syntyneessä hässäkässä Järvenpää livahti karkuun. Aalto kompastui kynnykseen ja joutui pidätetyksi.

Järvenpäältä löytyi juuri sen verran rahaa, että hän pääsi lentokentälle.

Aalto istui poliisilaitoksella kuulusteluissa, kun Järvenpää ryhtyi panemaan yhteistä suunnitelmaa toimeen.

Tutkintapöytäkirjojen mukaan poliisi sai Aallolta ennalta varoituksen kaappauksesta, mutta ei ottanut miehen puheita todesta.

Kaappaus käynnistyy

Oulun lentokentällä kuten ei muillakaan maaseutukentillä Suomessa ollut 1986 nykyaikaisia turvalaitteita.

Järvenpää ryntäsi oluttölkki kädessä suoraan lentokoneeseen ohi hämmästyneiden lentoemäntien. Hän pääsi sisään ilman matkalippua ja lähtöselvitystä.

Koneen kapteeni suoritti välittömästi hälytyksen, kun sekavasti käyttäytynyt Järvenpää astui koneeseen.

Karhukoplan poliisiryhmä ilmestyi parissa minuutissa kentälle. He tulivat nopeasti, koska läheisessä Papinjärven maastossa oli käynnissä harjoitukset.

Heti alkuunsa matkustajat saatiin ulos koneesta, jonne kaapparin lisäksi jäi vain miehistö.

Koneen henkilökunta hoiti tiedottamisen niin taitavasti, etteivät matkustajat aavistaneet uhkaavaa katastrofia.

Olutta ja rahavaateita

Kaappauksen alkaessa lentokonemekaanikko Tapio Juvani oli lentoaseman toimistossa. Hän oli tullut lentokentälle vapaapäivänään, koska oli unohtanut täyttää työkortin edellispäivänä.

Juvanin päivystävä työtoveri tuli ulkoa hengästyneenä ja kertoi koneen kaappauksesta. Juvani piti kaappausta aluksi vitsinä, kunnes totuus saman tien paljastui.

”Vuorossa ollut kollegani ja koneen kapteeni pohtivat radiolla, kuinka koneen lähtöä voisi viivästyttää. No, äkkiä haalarit päälle ja huoltoautolla koneen moottoreiden luokse avaamaan moottoripeltejä”, Juvani muistelee.

Matkalla hän mietti kuumeisesti, mitä keksisi viaksi. Juvani kaatoi perillä purkista koneen moottorin alle öljyä ja ilmoitti kapteenille käynnistimen hajonneeksi.

”Juuri kun sain piilotettua purkin autoon, takaportaat laskeutuivat. Säikähtyneen näköinen nuori lentoemäntä astui portaista esiin kaapparin tökkiessä häntä selän takaa”, Juvani jatkaa.

Kaappari vilautteli välillä pistoolin perää. Juvani selvitti kaapparille tilanteen ja näytti öljylammikkoa maassa.

”Sanoin, että korjaus kestää ainakin pari tuntia ennen kuin saadaan uusi käynnistin Vantaalta. Uskomatonta, mutta se meni täydestä”, Juvani kertoo.

Järvenpää ja lentoemäntä palasivat takaisin koneeseen. Järvenpäälle tarjoiltiin koneessa lisää olutta.

Juopuneen Järvenpään vaatimukset kävivät entistä sekavammiksi.

Arafat-malliseen paksuun huiviin sonnustautunut Järvenpää halusi välillä PLO:llekin 10 miljoonaa markkaa…

”Toimittaja” paikalle

Samalla hetkellä kun takaportaat nostettiin ylös, alkoi koneen ympärillä tapahtua.

Koneen alle livahti 4–5 haalaripukuista poliisia. He kaikki kuuluivat Karhukoplaan.
He olivat napanneet Finnairin haalarit likavaatekorista.

”Olivat uskottavan näköisiä, kun haalaritkin olivat valmiiksi likaiset”, Juvani naurahtaa.

Porukka ahtautui huoltoautoon ja odotti lisäohjeita. Lentoaseman pommisuojaan oli saatu koolle poliisin ja turvallisuusviranomaisten johtoryhmä, joka mietti kuumeisesti eri vaihtoehtoja.

Lamminpartaan kaappauksen opetuksena uusi kaappausyritys otettiin tosissaan. Poliisin korkein johto sisäasianministeri Kaisa Raatikaista ja poliisiylijohtaja Olli Urposta myöten hälytettiin Ouluun.

”Tilanne oli sekava. Kaappari vaati välillä, että huoltoauto piti olla näkyvissä, välillä oli ajettava piiloon.”

Järvenpää nopeutti ratkaisua. Hän halusi julkisuutta ja vaati koneeseen tuntemansa, MTV:n uutiskuvaajan Ilkka Jaakolan.

Poliisi ei vetkutellut enää ”varaosien odottelussa”.

Lentoasemalla yksi poliiseista naamioitui toimittajaksi. Kun takin alle ei mahtunut luotiliivi, takki ratkottiin kainaloista auki. Kaulaan ripustettiin kevyt turistikamera.

”Ei ollut kyllä yhtään toimittajan näköinen. Seisoskelin koneen siiven alla ja kun näin tuon poliisin astelevan koneeseen ajattelin: nyt joku pääsee hengestään”, Juvani kertoo.
Jaakolaa ei päästetty koneeseen.

Ratkaiseva rynnäkkö

Järvenpää tunnisti heti, ettei koneeseen astunut henkilö ollut oikea toimittaja.

Hän veti lentoemännän suojakseen. Syntyi käsirysy, jossa Järvenpää iski nyrkillä poliisitoimittajaa.

Lentoemäntä pääsi irti kaapparin otteesta. Hän syöksyi penkkien väliin.

Samalla poliiseja lappasi sisään käytävän täydeltä. Järvenpää oli hetkessä taltutettu ja laitettu rautoihin. Vasta silloin ase paljastui starttipistooliksi.

Kolmituntinen kappausdraama oli ohitse.

Kasvoihin kolhuja saanut Järvenpää näki Jaakolan koneen ulkopuolella. Hän hymyili Jaakolan kameraan.

”Järvenpää sanoi tehneensä kaap­pauksen kaikkien mielisairaalassa olevien potilaiden vuoksi.”

Kaappari huojui tukevassa parin promillen humalassa.

Lentokonekaappaus Oulussa vuonna 1986

Poliisiylijohtaja Olli Urponen ja sisäministeri Kaisa Raatikainen tiedotustilaisuudessa Oulun lentokonekaappauksesta (1986) Helsinki-Vantaan lentoasemalla 20. toukokuuta 1986.
Poliisin erikoisvalmiusyksikön, eli nk Karhukoplan Suomen terorismin vastainen poliisiyksikkö saapuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle tarkoituksenaan lähteä Ouluun selvittelemään konekaappausta 20. toukokuuta 1986. Tilanne Oulussa kuitenkin selvisi samalla hetkellä, joten Karhukoplan reissu peruuntui. © SVERKER STRÖM / HS / LEHTIKUVA

Jälkipeli

Seuraavalla viikolla Finnair palkitsi lentoaseman ravintolassa kaappauspäivän johtoryhmän pitkällä lounaalla.

Juvani tai hänen kollegansa eivät saaneet tilaisuuteen kutsua, eikä virallista kiitosta kaappausyrityksen selvittämiseksi koskaan tullut.

Myöskään koulutustilaisuuksiin mekaanikkoja ei kutsuttu, vaikka niissä käsiteltiin kaappausyrityksiä esimerkkinä Oulun tapaus.

Jälkikäteen moni asiantuntija arvioi, että Oulun kaappausyritys ratkaistiin liian hätäisesti. Toukokuussa 1986 Oulun lentoasemalla olisi ollut lähellä täyskatastrofi, jos kaapparilla olisikin ollut oikea ase.

”Kaappaajaan kaikkiin vaatimuksiin olisi tullut heti suostua ja antaa koneen jatkaa matkaa”, arvioi eläkkeellä oleva Finnairin kapteeni, joka haluaa pysyä nimettömänä.

Juvanilta loppuivat viime vuonna työt, kun Finnairin huolto ulkoistettiin.

Kaappauksen jälkeen Järvenpää pääsi hoidosta hetkeksi vapaaksi, mutta teki avohoidossa henkirikoksen. Hän tappoi myöhemmin itsensä Mikkelin lääninvankilassa.
Sähköasentajaksi opiskellut Kai Aalto viihtyi jatkossakin uusnatsien seurassa.
Aalto esiintyi viime kunnallisvaaleissa virallisesti Sinivalkoiset-Oulun parhaaksi-puolueen ehdokkaana. Puolueella oli kaksi ehdokasta.

Aalto kokosi 12 ääntä.

Lentokonekaappaus Oulu

Kone­kaappausta yrittänyt Markku ­Järvenpää piti miehistöä pankki­vankinaan ­runsaat kolme tuntia. Pidätyksen jälkeen hän hymyili ja antoi ainoan haastattelunsa tv-kuvaaja Ilkka Jaakolalle. © Otavamedia

Artikkeli on julkaistu ensi kerran vuonna 2013 Seura-lehdessä 3/2013.

Lue myös: Ilmasilta pelasti Länsi-Berliinin: kaupunkiin toimitettiin joka päivä lentäen vähintään 2 000 tonnia hiiltä ja bensiiniä sekä 1 500 tonnia elintarvikkeita

X