Suomen Turku on julistanut joulurauhan 1300-luvulta asti – Jouluperinteen monivaiheista historiaa sävyttävät kielikiista ja kohtalokas tulipalo

Joulurauhaa ryhdyttiin julistamaan, jotta väki ei rettelöisi juhlapyhinä. Turussa perinne on jatkunut lähes katkeamattomana nykypäivään asti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mika Akkanen lukee julistuksen vasikannahkaiselta pergamentilta, joka on valmistettu vuonna 1956.

Joulurauhaa ryhdyttiin julistamaan, jotta väki ei rettelöisi juhlapyhinä. Turussa perinne on jatkunut lähes katkeamattomana nykypäivään asti.
Teksti:
Jukka Heinonen

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla, alkaa joulurauhan julistus, joka luetaan Turussa Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta aina jouluaattoisin kello 12.

Julistuksella on Suomessa pitkät perinteet, mutta vain Turussa tapa on jatkunut lähes katkeamattomana 1300-luvulta näihin päiviin asti.

Keskiajalla joulurauha tarkoitti hallitsijan määräystä 20 päivän ajanjaksosta, jonka aikana tehdyistä rikkomuksista rankaistiin ankarammin kuin muulloin. Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi aiheuttaa levottomuuksia.

”Myös tulipaloilta haluttiin välttyä kaikin tavoin”, Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen sanoo.

Vuodesta 2013 lähtien joulurauhan julistanut Akkanen on perehtynyt huolellisesti perinteen historiaan.

”Vanhin säilynyt teksti on 1600-luvulta, kuningatar Kristiinan ajalta. Se on julistettu luultavasti varsin yhdenmukaisesti kaikissa vanhan Ruotsin kaupungeissa. Julistuksessa määriteltiin rikkomukset ja rangaistukset hyvinkin tarkasti, esimerkiksi niin, että jos krouvari tarjoaa jouluaattona siemauksenkin olutta asiakkaille, kuinka monta markkaa hopiassa hänelle tulee sakkoa.”

Suomenkielinen julistus aiheutti närää

Vuosisatojen ajan julistus luettiin vain Turun porvarien äidinkielellä, siis ruotsiksi.

”Kun julistus ryhdyttiin 1700-luvulla antamaan myös suomen kielellä alustalaisille ja työntekijöille, se herätti närää ruotsinkielisissä”, Mika Akkanen kertoo.

Teksti muuttui ajan mittaan, ja kerran se myös tuhoutui.

Turun palossa 1827 valankaavojen nide, johon julistus oli kirjattu, katosi savuna ilmaan. Maistraatin sihteeri kirjoitti tekstin ulkomuistista ylös.

”Hän oli ilmeisesti ruotsinkielinen, sillä suomenkielisestä julistuksesta tuli aika kankea. Ruotsinkielinen teksti on yhä käytössä sellaisenaan, mutta suomenkielinen versio suoraviivaistettiin 1880-luvulla nykymuotoonsa.”

Samalla vuosikymmenellä tapahtui toinenkin merkittävä julistusta koskeva muutos.

Vuonna 1889 Suomen rikoslainsäädäntö uudistettiin ja siitä poistettiin maininnat joulurauhan aikana tehtyjen rikosten rangaistusten ankaroittamisesta. Julistuksen perinteinen sanamuoto jätettiin kuitenkin ennalleen.

Varapergamentti poronnahasta

Joulurauha on jäänyt julistamatta Turussa vain ani harvoin. Näin on käynyt tiettävästi isonvihan aikana 1700-luvulla ja mahdollisesti vuosina 1809–1815 sekä varmuudella miliisilakkoa seuranneen anarkian takia 1917 ja talvisodan ilmapommitusten pelossa 1939.

Julistus on radioitu vuodesta 1935 ja televisioitu vuodesta 1983. Nykyään joulurauhan julistusta voi seurata myös netin välityksellä.

Mika Akkanen lukee julistuksen vasikannahkaiselta pergamentilta, joka on valmistettu vuonna 1956.

”Turun maistraatti päätti tuolloin uudistaa tilaisuutta teettämällä juhlavan, vanhannäköisen pergamentin. Siihen saakka teksti oli luettu paperilta, joka oli nahkakansiossa. Pergamentista on myös varakappale, se on tehty poronnahasta parikymmentä vuotta sitten.”

Mistä tulee ”Suomen Turku”?

Mutta miksi Yle kuuluttaa, että joulurauhan julistaa ”Suomen Turku”.

”Se juontanee juurensa vanhasta sanonnasta, jonka tausta on se, että Varsinais-Suomen maakuntaa kutsuttiin aina 1800-luvulle saakka pelkästään Suomeksi. Turku taas tarkoittaa kauppapaikkaa, ja ’Suomen Turusta’ puhumalla haluttiin tarkentaa, minkä maakunnan kauppapaikasta oli kyse”, Akkanen kertoo.

Kun Ruotsi luovutti 1809 itäosansa Venäjälle, uusi autonominen alue nimettiin Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Myöhemmin Turkua ympäröivää maakuntaa alettiin kutsua selvyyden vuoksi Varsinais-Suomeksi.

X