Suomen itsenäisyysjulistuksen tekstin luonut senaattori E. N. Setälä oli aikansa lapsinero – laati jo teini-ikäisenä suomen kieliopin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Helsingin yliopiston professorina E. N. Setälä määräsi pitkään suomen kielen ja kirjallisuuden tutkimussuunnan.
Kielentutkija E. N. Setälä 22-vuotiaana ja vastavalmistuneena maisterina vuonna 1886. Helsingin yliopiston professorina hän määräsi pitkään suomen kielen ja kirjallisuuden tutkimussuunnan. © Museovirasto
”Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana”. Näin selväsanaiseksi tiivisti senaattori Emil Nestor Setälä maamme itsenäisyysjulistuksen, jonka senaatti esitteli eduskunnalle joulukuun 4. päivänä 1917.

Suomeen oli jäänyt valtatyhjiö vuonna 1917 Venäjän ensimmäisen vallankumouksen jälkeen. Ennen keisarille oli kuulunut korkein päätäntävalta – kenelle se kuuluisi jatkossa: eduskunnalle, senaatille vai kenties erikseen valitulle presidentille?

E. N. Setälä oli muita poliitikkoja aikaisemmin itsenäisyyslinjalla. Suurin osa johtavista poliitikoista epäröi itsenäisyystoimien kanssa vähintään bolsevikkien vallankumoukseen asti”, kertoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares.

Vuosi 1917 oli kiivas ja aikansa hallitukset eli senaatit vaihtuivat moneen kertaan. Kun eduskunta oli julistautunut sisäpoliittisen vallan haltijaksi 15. marraskuuta, se pystyi muutamaa viikkoa myöhemmin julistamaan Suomen itsenäiseksi Venäjästä E. N. Setälän itsenäisyysjulistuksen muotoilemana:

“Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta — julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen.“

P. E. Svinhufvudin "itsenäisyyssenaatti" kokoontui 4.12.1917. Mukana myös E. N. Setälä Svinhufvudin vasemmalla puolella.

P. E. Svinhufvudin ”itsenäisyyssenaatti” kokoontui 4.12.1917. Mukana myös E. N. Setälä Svinhufvudin vasemmalla puolella. © Helsingin kaupunginmuseo

Näin itsenäisyyspäivä määräytyi

Eduskunta hyväksyi senaatin ehdotuksen 6. joulukuuta 1917. Juhlittavaksi valtion viralliseksi itsenäisyyspäiväksi tuo päivämäärä nimettiin vasta marraskuussa 1919. Kansalliseksi vapaapäiväksi se tuli vuosikymmen myöhemmin.

Ensimmäistä vuoden 1919 virallista itsenäisyyspäivää juhlittiin myös presidentin linnassa K. J. Ståhlbergin isännöimänä. Nykyisen kaltainen iltavastaanotto juhlasta tuli vasta myöhemmin maan olojen vakiinnuttua vuonna 1922.

E. N. Setälä – tiedemies, professori ja poliitikko

Itsenäisyystekstin muotoillut E. N. Setälä oli myös tiedemies ja professori, ja näiden urien rinnalla hän toimi poliitikkona. Jo ennen vuotta 1917 hän oli toiminut kansanedustajana. Suomen itsenäistymisen jälkeen hän työskenteli sekä ulko- että opetusministerinä.

Poliitikkojen monet roolit olivat Vesa Vareksen mukaan tavallisiaa 1900-luvun alussa.

”Varsinkin porvarispoliitikoilla oli poliittisen uran lisäksi siviiliura. Nykyisen kaltaisia ammattipoliitikkoja ei juuri ollut.”

Itsenäisyystekstin laatiminen oli toki vain pieni sivujuonne. E. N. Setälä tunnetaan enemmän elämäntyöstään kielentutkijana.

E. N. Setälä

Senaattori E. N. Setälä puhuu salmilaisille vuonna 1917. © Museovirasto

Talonpoikaissuvusta nousi aikansa lapsinero

Satakuntalaiseen talonpoikaissukuun vuonna 1864 syntynyt Emil Nestor Setälä oli sukunsa toinen opintielle lähteneistä. Kerrotaan, että hän oli jo pienenä hyvin luku- ja opinhaluinen sekä hänellä oli ilmiömäinen muisti.

Äitinsä sisaren kasvatiksi annettu lahjakas poika lähetettiin kansakoulun jälkeen Hämeenlinnan normaalilyseoon, jossa hän opiskeli suomea ruotsinkielisen kieliopin avulla.

Opettajansa innoittamana Setälä laati 16-vuotiaana suomen kielen lauseopin vuonna 1880. Tämä toi hänelle aikansa lapsineron maineen.

Setälän lauseoppia käytettiin laajalti suomenkielisessä koululaitoksessa jo 1880-luvun keskivaiheilla. Teoksesta otettiin uusintapainos vielä vuonna 1973.

E. N. Setälä osoitti lahjakkuutensa myös myöhemmin. Vuonna 1893 hänestä tuli 29-vuotiaana suomen kielen ja kirjallisuuden professori. Kollegana Setälällä yliopistolla oli vanha opettaja Hämeenlinnasta, Arvid Genetz.

Setälä toimi aikanaan myös tämän Seura-lehdenkin kustantajan Otavan johtokunnassa yhtiön kirjallisena neuvonantajana. Hän kuoli vuonna 1935.

Lue myös: Itsenäisyyspäiväksi olisi parempiakin vaihtoehtoja kuin 6. joulukuuta

Voitonparaati Helsingissä 16.5.1918. Marsalkka Mannerheim puhuu Senaatintorilla, vieressä pääministeri P.E Svinhufvud. © om-arkisto

X