Totuus eduskunnan siirtymisestä Kauhajoelle

Jaa kaverilleTilaa Seura
Risto Rytillä ei ollut mitään tekemistä eduskunnan sijaintipaikkapäätöksen kanssa syksyllä 1939. Kuva: SA-kuva.

Suorastaan häpeällistä oli, että vain 40 edustajaa kahdesta sadasta matkusti Kauhajoelle. Eivätkö eduskuntaryhmien puheenjohtajat sen vertaa saaneet kuria joukkoihinsa?

Puheissa on helppo hehkuttaa veteraaneja ja sankarivainajia, mutta sen vertaa voimia ei löydy, että kykenisi käymään kerran maakunnassakin. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma piti hyvän puheen.

Kauhajoki-vaihe on herättänyt julkisuudessa amatöörien keskuudessa ihmetystä. Kolumnisti Pekka Alarotu Maaseudun Tulevaisuudessa ehti jo uumoilla asiassa Risto Rytin vallankaappausta: ”Koskaan ei liene täysin selvinnyt, miksi eduskunta lähti syksyllä 1939 Kauhajoelle. Halusiko talvisodan pääministeri, Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti poliitikot pois jaloista pyörimästä?”

Minäpä kerron tässä, mitä tapahtui.

Kannattaisi vilkaista edes tavallisimpia tietoteoksia, kun alkaa kirjoittaa talvisodan historiasta. Risto Rytillä ei ollut, eikä voinutkaan olla Suomen Pankin pääjohtajana, mitään tekemistä eduskunnan sijaintipaikan kanssa. Ei kai Suomessa Suomen Pankin pääjohtaja voi määrätä eduskunnan asioista. Hän on juridisestikin eduskunnan alainen virkamies.

Kun eduskunta 30.11.1939 yöllä alkoi siirtyä kuljetusta varten Suomen laillinen pääministeri oli A. K. Cajander, ja eduskunta oli vastikään Vallilan työväentalolla antanut yksimielisen luottamuslauseen hallitukselle.

Eduskunnan puhemiesneuvosto kokoontui täysistunnon jälkeen 30.11.1939 klo 21.37 ja päätti, että eduskunta jatkaa työtään Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella. Tämän jälkeen eduskunta kokoontui vielä täysistuntoon, jossa puhemies Hakkila ilmoitti erikoisjunan lähtevän yöllä klo 3 tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan. Tähän porukkaan Ryti ei edes kuulunut, koska ei ollut kansanedustaja.

Näiden eduskunnan istuntojen jälkeen kokoontui valtioneuvosto pääministeri Cajanderin johdolla. Cajander esitti hallituksen eroa, koska tarvittiin laajapohjaisempi hallitus. Vielä samana iltana veivät hallituspuolueiden edustajat viestin päätöksestä presidentti Kyösti Kalliolle, joka lupasi ryhtyä toimenpiteisiin uuden hallituksen muodostamiseksi.

Vasta seuraavana päivänä, kun eduskunta oli jo turvallisesti Kauhajoella, tapasivat Kallio, Väinö Tanner ja Ryti, ja alkoi kädenvääntö pääministeristä. Kallio nimitti 1.12.1939 klo 13.45 uuden Risto Rytin hallituksen.

Syksyllä 1939 ei eduskuntatalon alle ollut vielä louhittu laajoja väestönsuojia pommitusten varalle. Syy oli se, ettei maailmassa eduskuntatalon rakentamisen aikaan 1930-luvun vaihteessa ollut koskaan suoritettu laajamittaisia terroripommituksia.

Stalinin Neuvostoliitto sai kyseenalaisen kunnia aloittaa siviilikohteiden ja väestön, naisten, lapsien ja vanhusten tuhoamisen kotirintaman pommituksilla. Juuri nämä pommitukset herättivät 75 vuotta sitten maailman omantunnon ja kiinnostuksen yksinäistä Suomea kohtaan. Kysymys oli jostain uudesta ja hätkähdyttävästä, eikä maailman omatunto ollut vielä sodan alussa ehtinyt puutua. Myöhemmin näiden pommitusten määrät ylitettiin moninkertaisesti.

Kauhajoki oli yksinkertaisesti etukäteen valmisteltu väistöalue eduskunnalle. Onneksi eduskuntataloon ei pommeja sattunut, mutta hyvin olisi voinut.

Poliittisesti siirto oli huonosti valittu, ja neuvostopropaganda saikin siitä aiheen väittää, että ”eduskunta on paennut tuntemattomalle seudulle”. Jatkosodassa tätä virhettä ei enää toistettu, mutta poliittisesti eduskunta joutui Rytin ja Rangellin hallitusten aikana aika lailla sivuraiteelle.

Varsinkin Rangellin hallitus 1941–43 oli hyvin vähän parlamentaarisesti edustava. Eduskunnan ohittamiseen poliittisesti sen sijaintipaikalla ei ollut mitään merkitystä. ”Johtoklikki” (professori Uptonin ilmaisu) kaappasi faktisesti vallan, ja ennen muuta Mannerheim.

X