Uusi paluu jatkosodan maisemiin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jeljärveltä maaliskuun puolivälissä 1943 palanneet miehet olivat erittäin väsyneitä 120 kilometrin matkasta umpihangessa. Kuva: Rukajärven suunnan historiayhdistyksen arkisto.

Neljästä eläkkeellä olevasta rajavartijasta koostunut suomalaisryhmä seurasi majuri Jukka Puustisen johtama 581:n sotilaan sissijoukon latuja. Ryhmä lähti matkaan viime viikon maanantaina 11.3. ja palasi tänään 18.3.

Alkuperäinen, ilmavoimienkin tukema sissiosaston kaukopartioretki tapahtui maaliskuun puolivälissä 1943. Hyökkäys suunnilleen Lieksan korkeudella sijaitsevaan Jeljärven tukikohtaan oli 70 vuotta sitten suurmenestys.

Suomalaiset tuhosivat Jeljärven tukikohdan ammusvarastoineen, räjäyttivät Jeljärven aseman sekä Muurmannin rataan linkitettyä rataverkkoa vaihteineen 21 eri kohdasta. Sissit tuhosivat myös neljä rautatiesiltaa, josta pisin oli 30 metriä.

Puustisen ryhmä saapui takaisin Ontajärvelle, kun retki oli tehty. Kuva: Rukajärven suunnan historiayhdistyksen arkisto.

Puustisen ryhmä saapui takaisin Ontajärvelle, kun retki oli tehty. Kuva: Rukajärven suunnan historiayhdistyksen arkisto.

Yllätyshyökkäyksessä venäläiset menettivät myös useita elintarvike- ja bensiinivarastoja. Hyökkäyksessä kuoli ainakin 250 venäläissotilasta.

Matkaa kertyi edestakaisin runsaat 120 kilometriä. Paluumatkalla väsyneet suomalaiset joutuivat koviin taisteluihin venäläisten kanssa, mutta miestappiot olivat vähäiset.

Partioretkellä menetti henkensä kolmisenkymmentä suomalaissotilasta.

Dokumenttikirja ja -elokuva tekeillä

Majuri Puustisen partioretkeä kunnioittaakseen suomalaisryhmä lähti viime maanantaina 11.3.2013 Rukajärven tuntumasta Ontajärven länsirannalta kohti itää. Taival oli raskas, sillä erämaan halki hiihdettiin umpihangessa. Hiihtomatkaa kertyi kaikkiaan noin 150 kilometriä.

”Ryhmällämme ei ollut telttaa mukana, vain laavukangas makuualustana. Rakovalkea lämmitti, vaikka pakkanen laski yöllä jopa –30 asteeseen”, kertoo ryhmään kuulunut rajavartiomestari evp. Reijo Kortelainen.

Paluumatkalla ryhmän reitin varrella osui jyrkkäreunainen harjumuodostelma, jossa suomalaiset kärsivät valtaosan retken miestappioistaan 70 vuotta sitten.

Venäläiset olivat miehittäneet harjanteen ja ampuivat konekiväärein rinnettä ylös kapuavia suomalaisia. Väijytyksessä ja siitä syntyneessä pakokauhussa suomalaiset joutuivat jättämään ahkioissa olleet haavoittuneet vihollisen tuleen. Rinteen jyrkkyys yllätti, vaikka sotilaiden kertomusten perusteella maasto tiedettiin vaikeaksi.

”Se oli jyrkkä kuin hyppyrimäen alastulorinne”, Kortelainen jatkaa.

Puustisen partioretken jälkiä seurannut suomalaisryhmä palasi takaisin kotimaahan tänään maanantaina 18.3.2013.

Ryhmä kokoaa retkestään dokumenttikirjan, ja myös dokumenttielokuva on valmisteilla syksyksi.

Taisteluosasto Puustisen sissiretki Jeljärvelle näyttää kartassa tältä. Kuva: Rukajärven suunnan historiayhdistyksen arkisto.

Taisteluosasto Puustisen sissiretki Jeljärvelle näyttää kartassa tältä. Kuva: Rukajärven suunnan historiayhdistyksen arkisto.

 

Majewskin muistoretki tehtiin ensin

Ryhmä suoritti runsas vuosi sitten Majewskin muistoretken. He hiihtivät tammikuussa 2012 samaa reittiä kuin mitä majuri Arnold Majewskin sissipataljoona käytti. Edestakaista matkaa kertyi tuolloin 260 kilometriä.

Suomalaiset tuhosivat tammikuussa 1942 syvällä venäläisten selustassa Mai Guban tukikohdan ja asemanseudun. Samalla tuhottiin kilometrin matkalta Muurmannin rataa. Majewskin jättipartioon kuului noin 1 300 miestä. Raskaimmat taakat kuormattiin 268 hevosen rekiin.

Majewskin muistoretkestä kerrottiin Seurassa nro 21/2012.

X