Eetu-undulaatti osaa näytellä kuollutta – lintuharrastajatkin hämmästyneitä: ”Moni kirjoitti jo suruvalitteluita”

Jaa artikkeliTilaa Seura
3-vuotias Eetu-undulaatti osaa näytellä kuollutta, kun sen ottaa kämmenelle. © TOMMI TUOMI
Orimattilalaisen Ulrika Naaralan neljästä undulaatista yhdellä on todellinen erikoislahjakkuus.

 

Undulaatit Eetu ja Ruusu lepertelevät toisilleen lähekkäin kuin rakastavaiset. Undulaatit istuskelevat pareittain suuressa häkissä, mutta hetken päästä ne ovat jo ilmassa.

Kuuluu vain: viuh, viuh, viuh !

Orimattilalaisella Ulrika Naaralalla ja hänen 16-vuotiaalla pojallaan on tällä hetkellä neljä undulaattia: Eetu, on 3-vuotias, Ruusu ja Rolle ovat 2-vuotiaita ja Minillä on ikää 4 vuotta.

Sinertävä Eetu on undulaateista lahjakkain, sillä se osaa näytellä kuollutta. Kun Naaralan poika otti Eetun ensimmäisen kerran käteen, se pysyi niin paikoillaan, että Naarala pelkäsi undulaatin menettäneen henkensä.

Eetu teeskentelee kuollutta aina, kun sen ottaa kämmenelle.

”Eetu saattaa pysyä paikoillaan jopa 10 – 15 sekuntia. Silmät eivät liiku, siivet eivät liiku. Facebookin undulaattiryhmässäkin muut lintuharrastajat ihmettelivät, miten se on mahdollista. He luulivat oikeasti, että lintu on kuollut, kun laitoin kuvan sinne ryhmään. Moni kirjoitti jo suruvalitteluita. Kerroin, että kyllä se on vielä elävä!”

Nyt Eetu ei heti suostu esittelemään taitojaan, vaan lentelee pitkin huonetta nauttien vapaudesta. Lopulta kun Naarala saa sen kiinni, se suostuu olemaan hievahtamatta hetken.

Ulrika Naaralalla on tällä hetkellä neljä undulaattia: Rolle (vas.), Mini, Eetu ja Ruusu (alh.). © TOMMI TUOMI

Ensimmäinen undulaatti 10-vuotiaana

Naarala sai ensimmäisen undulaatin, kun hän oli 10-vuotias. Hän luki lehdestä undulaateista ja halusi heti saada oman linnun lemmikiksi. Vuosien varrella hänellä on ollut yli 30 undulaattia, mutta kellään ei ole ollut samanlaista kykyä kuin Eetulla.

Aiemmin eräs perheen undulaateista oppi roikkumaan häkissä pää alaspäin. Mini puolestaan osaa suunnistaa takaisin olohuoneessa sijaitsevaan häkkiin. Muut eivät osaa kiertää olohuoneen muusta asunnosta erottavaa ohutta verhoa ja niillä on myös huono suuntavaisto. Siksi pitää vahtia, etteivät ne pääse karkaamaan ulos.

Eetun tyttöystävän Ruusun isä taas osasi avata kaikki lukot, mutta Ruusulle tämä lahja ei ole periytynyt.

”Rolle ei osannut ollenkaan lentää, kun kävimme hakemassa sen. Nyt se on niin nopea, ettei sitä melkein saa edes kiinni”, Naarala kertoo.

”Undulaattinaaraat Ruusun ja Minin tunnistaa siitä, että niiden vahanahka ruskea tai harmaa. Koirailla Rollella ja Eetulla se on sininen. Kun on kyse undulaateista, löytyy 40 väriyhdistelmää”, Naarala kertoo. © TOMMI TUOMI

Sisäinen kello herättää aamuisin

Undulaatit majailevat häkissä, johon Naarala laittaa väliseinän pesimäajaksi. Muuten tytöt eli Ruusu ja Mini tappelevat keskenään. Kahden tulisen naaraan laumassa ei ole pesintäpönttöä, sillä naaraat ovat mustasukkaisia.

Tällä hetkellä Ruusu ja Mini ovat lähekkäin katon rajaan kiinnitetyssä renkaassa. Se on yksi undulaattien lempipaikoista. Ne viihtyvät myös olohuoneen nurkkaan asetetussa kiipeilytelineessä tai ikkunan yläpuolella.

Undulaatit ovat aktiivisia päiväsaikaan, ja nytkin linnut lentelevät huonetta ympäri, aina pareina. Ne ovat kiinnostuneita myös ihmisistä ja saattavat lentää aivan pään yläpuolelta. Naarala on huomannut, että mitä enemmän linnuilla on tilaa, sitä uskaliaampia ne ovat.

”Tämä on niiden valtakuntaa, en pakota niitä tekemään mitään. Haluan, että ne saavat lentää vapaina omissa puuhissaan”, Naarala kertoo.

Häkit ovet ovat koko päivän auki, mutta kun kello lähestyy iltayhdeksää, undulaatit lentävät itse sisälle. Sisäinen kello herättää ne viimeistään aamuseitsemältä. Aamuisin Naarala antaa niille vettä ja ruokaa eli siemeniä, kurkkua ja salaattia. Hedelmistä undulaatit eivät piittaa, mutta basilika on niiden suurta herkkua.

Ulrika Naaralalla on ollut vuosien varrella yli 30 undulaattia.

Undulaatit nukkuvat yönsä Hookbills-liikkeestä ostetussa häkissä. © TOMMI TUOMI

Jokainen päivä on erilainen

Lintujen kanssa sattuu ja tapahtuu. Kerran Ruusu jäi kiinni patterin väliin ja palokunta joutui käymään avaamassa patterin. Se meni sinne toisenkin kerran, mutta silloin Naarala sai linnun itse pois.

”Nämä ovat hurjan uteliaita eläimiä. En voi pitää täällä ollenkaan kukkaruukkuja, koska ne luulevat niitä pesäpöntöiksi. Kerran kuulin, että jollain oli hätä. Mini oli mennyt kukkaruukkuun. En voi pitää edes sohvatyynyjä sohvalla, etteivät ne mene rakoihin munimaan.”

Mikä undulaateissa oikein kiehtoo? Naaralan ei tarvitse kauaa miettiä. Hänellä on ollut aiemmin myös koiria ja kissoja, mutta undulaatit vievät voiton.

”Ne ovat kaikki yksilöitä ja jokainen on erilainen. Mini on tosi rauhallinen, Eetu taas osaa yllättää joka päivä. Ruusu ei ole kenenkään kaveri, vaan puree helposti. Kun sillä oli kuputulehdus, se oikein raivostui, jos kukaan lähestyi häkkiä. Undulaattien kanssa jokainen päivä on erilainen.”

 

Lue myös: Koronavirus mullisti tyystin myös lemmikkien päivärutiinit – Näin jatkuva kotona oleminen vaikuttaa kissoihin ja koiriin

 

X