Sari Paavilaisen koiraharrastus syveni ammatiksi: ”Ihmisellä on paljon parannettavaa siinä, kuinka oppia kommunikoimaan koiran kanssa”
Eläintenkouluttaja Sari Paavilaiselle koiraharrastus avasi uuden maailman eläinten käyttäytymiseen. Mitä koiralle voi opettaa, riippuu Paavilaisen mukaan paljolti omistajan omista hoksottimista ja havainnointikyvystä.
Oma koiraharrastus toimii monille kimmokkeena hakeutua koira-alalle.
Nurmijärveläisen Koirakoulu Vision toimitusjohtajalla, eläintenkouluttajan ammattitutkinnon vuonna 2010 suorittaneella Sari Paavilaisella on ollut koiria 1980-luvun alusta, omien sanojensa mukaan lapsesta saakka.
Sari Paavilaisen johdatteli alalle oma koiraharrastus.
”Harrastin aktiivisesti palveluskoiralajeja. Koulutuksessa tuli vastaan haasteita, joiden kautta lähdin ihmettelemään ja pohtimaan sitä, miten eläimet ylipäätään oppivat. Mietin, että asiasta täytyy olla löydettävissä enemmän tietoa kuin harrastajilla pääsääntöisesti on – ja löytyihän sitä tietoa.”
Vaikka moni koira-alalle mielivä on usein jo yhden työuran tehnyt ammatinvaihtaja, Sari Paavilainen tietää kokemuksesta, että myös moni nuori nainen kokee eläinten kanssa toimimisen palkitsevana.
”Pehmeät arvot ja hoivaaminen lienevät avainsanoja.”
Koiran rodulla on väliä
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on arviolta 700 000 koiraa, joista reilut 500 000 löytyy Kennelliiton rekisteristä – määrään mahtuu monenlaista omistajaa ja koirataloutta.
Sari Paavilainen uskoo, että koiran hankintapäätökseen vaikuttavat useat eri seikat.
”Suomessa koirat ovat pääasiallisesti perheenjäseniä ja harrastuskavereita. Osa kisaa, kun toiset vain lenkkeilevät ja nauttivat sohvalla köllöttelystä. Minkään koiran rooli ei ole toista huonompi, kunhan rotu ja yksilö valitaan juuri koiran roolia ja käyttötarkoitusta silmällä pitäen.”
Moni koiranomistaja haaveilee siitä, että omaa koiraa voisi oppia lukemaan ja tulkitsemaan paremmin. Eläinkouluttajan mukaan se on mahdollista, mutta ei ilman aikaa ja panostusta.
”Ihminen oppii ennen kaikkea katsomalla koiraa. Aiheeseen syventyminen vaatii eläinten eleiden ja viestinnän seuraamista myös tilanteissa, joissa ne ovat yhdessä lajikumppaniensa kanssa”, Sari Paavilainen sanoo.
Sari Paavilainen koiransa Hatin kanssa. © Sanna Hyytiäinen
Koira oppii, kun ihminen hoksaa
Sari Paavilainen uskoo, että vielä ei tiedetä lähimainkaan kaikkea, mihin koirat pystyvät.
”Koirien maailmasta löytyy vielä paljon tuntematonta ja tutkimatonta. Esimerkiksi koiran ainutlaatuisesta hajumaailmasta on vielä paljon opittavaa. Lisäksi ihmisellä on paljon parannettavaa siinä, kuinka oppia kommunikoimaan koiran kanssa.”
Eläintenkouluttajana Sari Paavilainen tietää, että tavallisesta koiranomistajasta on usein melko pitkä matka taitavimpien eläintenkouluttajien tapaan olla vuorovaikutuksessa eläinten kanssa.
Mitä koiralle voi opettaa riippuu hänen mukaan paljolti omistajan omista hoksottimista ja havainnointikyvystä.
”Ihminen ei aina osaa ilmaista haluamaansa niin, että koira ymmärtäisi asian oikein. Kyse ei ole siitä, että koira ei pystyisi asiaa oppimaan.”
Ongelmakoira vai ongelmaomistaja?
Yksi sosiaalisen median tulenaroista kestoaiheista ovat niin kutsutut ongelmakoirat ja niiden omistajat. Keskustelu leimahtaa helposti liekkeihin ja pitkissä keskusteluketjuissa alkuperäinen asiakin saattaa kadota matkan varrella. Ongelmakoira-termiä viljellään laajalti pohtimatta, mistä lemmikin käytös johtuu.
Kokeneena eläintenkouluttajana Sari Paavilainen ajattelee ongelmien syntyvän pitkälti siitä, että koiran ja ihmisen tarpeet eivät kohtaa toisiaan.
”Koiran ongelmakäytöksessä on useimmiten kyse tavanomaisesta käyttäytymisestä, joka esiintyy väärässä asiayhteydessä. Se voi olla myös käytöstä, joka kumpuaa eläimen tyydyttämättömistä tarpeista.”
Sari Paavilaisen mukaan näitä tyydyttymättömiä tarpeita syntyy esimerkiksi silloin, kun perheeseen otetaan vääränlainen koira ja omat resurssit koiran kouluttamiseen ja sen kanssa harrastamiseen yliarvioidaan.
Eläintenkouluttaja ottaa esimerkiksi omat koiransa.
”Hatti, Hoppu ja Hinni ovat rodultaan bordercollieita, joilla on suuri tarve paimentaa. Mikäli koira ei jostain syystä pääsisikään toteuttamaan tätä sisäsyntyistä tarvettaan, se voi käytöksessä ilmetä vaikkapa sitten autojen paimentamisena.”
Sari Paavilaisen bordercolliet Holly, Hinni ja Hatti. © Sari Paavilaisen kotialbumi
Remmiräyhääjä pelkääkin henkensä edestä
Koiranomistajan kannattaa Sari Paavilaisen mukaan pohtia, onko lemmikin epätoivottu käytös ongelma koiralle vai ihmiselle itselleen.
”Jos koira tekee tarpeensa sisälle, se ei ole terveelle koiralle ongelma eikä aiheuta sille kärsimystä vaan pikemminkin helpottaa oloa. Ihminen sitävastoin kokee asian ongelmalliseksi”, eläintenkouluttaja huomauttaa.
Pienen koiran remmiräyhääminen on Paavilaisen mukaan päinvastainen tilanne, jonka omistaja saattaa kokea hallitsevansa, mutta koiran käytös kertoo siitä, että se ei voi hyvin.
”Räyhääminen on lähes aina karkottava signaali, toisin sanoen koira haluaa toisen koiran kauemmaksi. Pääsääntöisesti tämä johtuu pelosta, joka puolestaan aiheuttaa lemmikissä stressiä.”
Eläintenkouluttaja herättelee myös miettimään, miltä tuntuisi tilanne, jossa itse joutuisi pelkäämään lenkillä useita kertoja päivässä oman henkensä puolesta.
Oli koiran käytöksen syy kummassa päässä hihnaa tahansa, ihminen on ainoa, joka voi lähteä hakemaan ratkaisua – tärkeintä on, että koiran hyvinvointiin puututaan. Kuvituskuva. © iStock
Kouluttaminen on hyvän jakamista
Sari Paavilaiselle eläintenkouluttajan työn suola on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti eläimen hyvinvointiin.
”Urani alussa ja yhä tänäkin päivänä pidän tärkeänä sitä, että pystyn ammatissani lisäämään asiakkaiden ymmärrystä koirien laji- ja rotutyypillisistä käyttäytymistarpeista ja sitä kautta parantamaan koiran hyvinvointia. Työssäni saan olla vaikuttamassa siihen, että ihmisen ja eläimen suhde paranee”, Paavilainen sanoo.
Parhaimpia hetkiä Sari Paavilaisen oman uran varrella on ollut nähdä asiakkaiden innostuksen syttyvän koirakouluttamiselle.
”Kun ihmiset innostuvat kouluttamisesta ja tulevat kouluttajakoulutukseemme, pääsemme syventämään asioita kunnolla ja pitkällä aikavälillä. Kun aloittelijasta kuoriutuu parissa vuodessa pro-kouluttaja, tietää tehneensä jotain oikein.”
Kouluttaminen merkitsee Paavilaiselle hyvän levittämistä, kun koulutettavat jakavat usein hankittua osaamistaan kouluttaen edelleen muita. Kuvituskuva. © iStock
Kaikki eivät halua kouluttaa koiraa verkkokurssien kautta
Sari Paavilainen kertoo, että koronakevät on ollut yrittäjän näkökulmasta stressaava. Koirakoulu Visio laittoi hallituksen ohjeen mukaisesti ovet kiinni asiakkailta maaliskuussa, mikä on syönyt varoja yritystoiminnalta – kiinteät kulut kun ovat jatkaneet juoksemistaan lähes tavalliseen tapaan.
Osa toiminnasta on pyritty siirtämään verkkoon, mikä on ollut Paavilaisen mukaan iso urakka.
”Projekti on teettänyt valtavasti työtä, joka ei kuitenkaan tuota suoraan tuloja yrityksen kassaan. Kaikki asiakkaat eivät ymmärrettävästi halua kouluttaa koiraansa netin välityksellä.”
Kaikesta huolimatta Sari Paavilainen kiittelee hallitusta sen tahtotilasta auttaa yrityksiä vaikean ajan läpi – tilanne voisi olla huomattavasti pahempikin.
Koirakoulun toiminta käynnistyy pienin askelin
Tällä hetkellä Koirakoulu Vision toimintaa on alettu käynnistää pienin askelin. Asioiden sopimiset ja järjestelyt asiakkaiden kanssa vievät Paavilaisen mukaan aikaa, mutta osa koulutuksista on jo mahdollista toteuttaa ulkona.
Sari Paavilainen kertoo halunneensa odottaa tietoa siitä, miten koronavirus tarttuu ja mitkä toimet ovat tehokkaita sen levittämisen estämisessä.
”Emme ole juurikaan käyttäneet kevään aikana koulutus- ja harrastuskäyttöön tarkoitettua halliamme, Tilanne on kuitenkin viikkojen ja kuukausien kuluessa selkeytynyt, joten voimme vähitellen alkaa avata hallia asiakkaille.”