Artikkeli on MAINOS

Muutkin sairaudet on hoidettava koronasta huolimatta

MAINOS: Terveyskeskusten lääkärikäynnit vähenivät puoleen viime keväänä Covid-19 pandemian vuoksi. Myös ennaltaehkäisevä hoito, neuvolakäynnit ja rokotukset vähenivät. Erikoissairaanhoidossa peruttiin merkittävä määrä leikkauksia ja poliklinikkakäyntejä. Lääkärit muistuttavat, että muiden sairauksien tutkimusta ja hoitoa ei saa lyödä laimin koronan vuoksi.

MAINOS: Terveyskeskusten lääkärikäynnit vähenivät puoleen viime keväänä Covid-19 pandemian vuoksi. Myös ennaltaehkäisevä hoito, neuvolakäynnit ja rokotukset vähenivät. Erikoissairaanhoidossa peruttiin merkittävä määrä leikkauksia ja poliklinikkakäyntejä. Lääkärit muistuttavat, että muiden sairauksien tutkimusta ja hoitoa ei saa lyödä laimin koronan vuoksi.
Teksti:
Joonas Lappalainen

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan erikoissairaanhoidon osalta hoitovelan kertyminen näkyy jo esimerkiksi leikkausjonoissa, mutta todellinen tilanne selviää vasta ajan kanssa.

”Kun käynnit työterveyshuollossa, terveyskeskuksissa ja yksityisillä terveysasemilla vähenivät, myös lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon väheni. Liian moni potilas jätti väliin seulontatutkimuksia ja pitkäaikaissairauksien kontrollikäyntejä. Vastaanottojen ja tutkimusten poisjäämiseen liittyvät ongelmat tulevat esille vähitellen. Pelkona on diagnoosien viivästyminen ja kroonisten sairauksien hoitotasapainon heikkeneminen”, Myllymäki toteaa.

”Hyvässä hoitotasapainossa esimerkiksi diabetes tai sydänsairaudet eivät välttämättä aiheuta isoja ongelmia”

Sairaalat ja terveyskeskukset ovat peruneet vastaanotto- ja toimenpideaikoja, kun henkilöstöä on tarvittu pandemian hoitoon ja varautumiseen. Potilaat ovat myös itse halunneet perua ja siirtää lääkärillä käymisen myöhempään. Koronan mahdollinen tarttuminen sairaalassa tai julkisissa kulkuneuvoissa on pelottanut arempia – kun kyseessä on uusi ja varsin tuntematon virustauti.

Myllymäki muistuttaa kuitenkin, että terveyspalveluissa toimitaan hyvin koronaturvallisesti ja terveysongelmia ei kannata jättää hoitamatta pelon takia. Lääkärit ja hoitajatkin tulevat normaalisti työpaikoille hoitamaan potilaita.

”Hyvässä hoitotasapainossa esimerkiksi diabetes tai sydänsairaudet eivät välttämättä aiheuta isoja ongelmia. Huonosta hoidosta sen sijaan voi tulla vakavia seurauksia, jolloin hoito on vaikeampaa ja myös kalliimpaa.”

Voimavaroja myös muulle terveydenhoidolle

Ennaltaehkäisevästä hoidosta, esimerkiksi koulujen terveydenhoidosta on siirretty henkilökuntaa koronajäljitykseen ja -neuvontaan. Tämän Myllymäki näkee riskinä.

”Lapset ja nuoret tarvitsevat psykososiaalista tukea, varsinkin kun koulut suljettiin keväällä. Terveyspalvelujärjestelmän osalta pitääkin nyt miettiä, miten tartunnan jäljityksessä pärjätään, niin ettei etulinjasta vähennetä väkeä.”

Myllymäki kaipaa ymmärrystä ja suhteellisuudentajua siihen, että koronavirus on ainoastaan yksi terveysuhka ja kokonaiskuvan tarkastelu on tärkeää. Hänen mukaansa Suomessa tulisi edelleen pitää mielessä esimerkiksi sydänsairauksien, mielenterveysongelmien, tupakoinnin ja päihteiden käytön riskit.

”Suurin osa suomalaisten työkyvyttömyydestä, sairaslomista ja kuolemista aiheutuu jostain aivan muusta kuin koronasta. En missään tapauksessa vähättele koronaa ja pidän rajoitustoimia tarpeellisina, mutta samalla jokaisen tulee pitää terveydestään huolta myös muuten”, hän summaa.

 

Turvallisesti vastaanotolle

● Pidä huolta etäisyyksistä
● Muista hyvä käsihygienia
● Käytä maskia tarvittaessa
● Älä tule koronaoireisena muiden potilaiden joukkoo

X