Mistä salkullinen seteleitä ja mystiset lasipallot ovat peräisin? Erikoinen piilo paljastui Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkosta

Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkkoon oli piilotettu mystisiä lasipalloja ja salkullinen seteleitä. Kenen ne ovat alun perin olleet ja miten ne ovat päätyneet kirkon tapulivarastoon?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kotkan ortodoksisen seurakunnan suurin lasipallo huokuu kauneutta ja pyhyyttä.

Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkkoon oli piilotettu mystisiä lasipalloja ja salkullinen seteleitä. Kenen ne ovat alun perin olleet ja miten ne ovat päätyneet kirkon tapulivarastoon?
(Päivitetty: )
Teksti: Ville Vanhala

Lasipallojen sisällä kimaltaa.

Kun kumartuu Kotkan ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalin vitriinin eteen, pallojen kimalluksesta erottuu pienenpieniä ikoneita, alttareita ja kynttelikköjä.

Miniatyyrimuotokuvat ovat pyhimyksiä. Pallojen sisällykset näyttävät nukkekodin ikoninurkkauksilta. Suurimman pallon sisällä on punaiseen ikoniin maalattu Neitsyt Maria.

Suurin palloista on halkaisijaltaan 20, toinen 16 ja pienin vain kymmenen senttimetriä.

Kuka on ollut niin taitava, että on osannut rakentaa koristeet pallojen sisälle?

”Ukkokerhon” löydöt

Vuonna 1801 valmistuneen Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon yläkertaan johtaa kiviset portaat.

Kotkan ortodoksisen seurakunnan staarosta eli maallikkojen vanhin Esa Terviö on jo käyttänyt kirkkoon tullessaan kolmea avainta. Kerhohuoneen ovi avataan neljännellä.

Varaston ovi ei enää ole lukossa. Seinällä ovat keisari Nikolai II:n ja hänen vaimonsa Alexandra Fjodorovnan muotokuvat. Kaksi pölyn peittämää Neitsyt Mariaa esittävää patsasta katselee kattohirsiä. Arkistokaapin hyllyillä seisoo pitkä rivi vanhoja, nahkakantisia kirjoja ja pahvisia mappeja.

Seurakunnan ”epävirallisella ukkokerholla”, johon kuuluvat Terviön lisäksi kotkalaiset Valdemar Porokara ja Lars Forsman, on tapana tehdä kirkossa pieniä korjaustöitä sekä järjestellä ja siivota varastoja.

Esa Terviö

Kotkan ortodoksisen seurakunnan staarosta eli maallikkojen vanhin Esa Terviö arvelee, että kirkosta löytyneiden rahojen alkuperää ei saada koskaan selville.
Pyhän Nikolaoksen kirkon pohjakaava muodostaa latinalaisen ristin © JUHA METSO / OTAVAMEDIA

Reilu vuosi sitten he löysivät arkistokaapista laatikon, jonka sisällä oli kaksi keltaiseen vaahtomuoviin käärittyä lasipalloa.

”Laatikkoa oltiin jo survomassa jätesäkkiin, mutta onneksi vilkaisimme laatikon sisälle eivätkä pallot päätyneet kaatopaikalle”, Terviö kertoo.

Lasipalloja sisältäneen laatikon vierestä löytyi pieni pahvisalkku, johon oli piilotettu venäläisiä seteleitä. Yhteenlaskettuna niistä kertyi 57 ruplaa ja 67 kopeekkaa.

”Summa ei ole kovin merkittävä, mutta rahat oli silti piilotettu salkussa kirkon varaston komeroon.”

Kirkon vinttikomerosta löytyi kaksi lasipalloa, mutta seurakuntasalin vitriinissä niitä on kolme. Miksi?

Loviisan ortodoksisesta kirkosta löytynyt lasipallo

Loviisan ortodoksisesta kirkosta löytynyt lasipallo voisi muotonsa puolesta olla strutsinmunan jäljitelmä. © JUHA METSO / OTAVAMEDIA

Kirkonkaapeista luostariin

Kotkan ortodoksinen seurakunta kuuluu Moskovan patriarkaatin eli Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen. Loviisalaiset ortodoksit taas kuuluvat Kotkan seurakuntaan, vaikka kaupungissa on myös oma ortodoksinen kirkko.

Kun Margarita Yukhevich aloitti nelisen vuotta sitten toimessaan Loviisan ortodoksisen kirkon isännöitsijänä, hän löysi kirkon esineistöä läpi käydessään lasipallon.

Se sai jäädä ikonin alla sijaitsevaan kaappiin aina viime kesään saakka.

”Kun Esa Terviö kävi Loviisassa jumalanpalveluksessa, hän kertoi Kotkan kirkon löydöistä”, Yukevich muistelee.

”Vaan minullapa oli näyttää Loviisan kirkosta yksi samanlainen pallo.”

Kotkasta löytyneet kaksi palloa olivat likaisia ja huonossa kunnossa. Koristeet olivat irronneet kiinnikkeistään ja varisseet pallojen pohjille.

Terviö kyyditsi lasipallot Kotkasta korjattavaksi Heinävedelle Valamon luostarin konservointilaitokselle.

Ehkä konservoinnin yhteydessä saataisiin tietoa myös lasipallojen alkuperästä?

Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkko

Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkko on seissyt nykyisillä sijoillaan jo vuodesta 1801 lähtien. © JUHA METSO / OTAVAMEDIA

Tuliaisia Keski-Euroopasta

Lasipallojen konservointiin kului puolisen vuotta.

Kaksi Valamon konservoijaa joutui kehittämään kokonaan uusia instrumentteja, jotta he saivat pallot puhtaiksi ja noukittua pallojen pohjilta talteen paperista ja tinapaperista valmistetut koristeet.

”Kiinnitysvaiheessa irtonaisten koristeiden paikat pallojen sisällä määriteltiin mallintamalla niitä osia, jotka olivat pysyneet paikoillaan”, kertoo Valamon luostarin konservointilaitoksen johtava konservaattori Antti Narmala.

”Lasipallojen konservointi oli yhtä tarkkaa ja malttia vaativaa työtä kuin miniatyyrilaivan rakentaminen pulloon.”

Valamon konservointilaitoksella lasipallojen materiaalien ja materiaalitekniikan perusteella määriteltiin, että pallot on rakennettu 1700- luvun lopulla tai aivan 1800-luvun alussa.

Pallot on todennäköisesti valmistettu Puolassa tai jossakin muussa Keski-Euroopan valtiossa.

Vastaavanlaisia lasipalloja ei kuitenkaan löydy ainakaan Suomesta eikä Antti Narmala ole nähnyt sellaisia myöskään missään muualla.

”Pallojen rahallista arvoa on mahdotonta määritellä, koska vertailukelpoista esineistöä löytyy koko maailmastakin kovin vähän”, Narmala kertoo.

Mutta mitä tarkoitusta varten lasipallot on koristeltu?

Lasipallojen kunnostaminen

Lasipallojen kunnostaminen kesti Valamon luostarissa puolisen vuotta © JUHA METSO / OTAVAMEDIA

Munien jäljitelmiä?

Kreikan Bysantin ajan (330–1453 jKr) kirkoissa oli tapana ripustaa strutsinmunia kattokruunuihin. Munat olivat joko koristelemattomia tai niihin oli maalattu joku ikoniaihe.

Tapaa noudatetaan Kreikassa vielä tänäkin päivänä.

Kotkan pyhän Nikolaoksen kirkosta löytyneet lasipallot ovat pyöreitä, mutta Loviisan kirkossa säilytetty pallo on hieman soikea. Se voisi muodoltaan olla jäljitelmä strutsin munasta.

Antti Narmala vahvistaa, että lasipallot ovat kattokruunun koristeita.

”Ne ovat todennäköisesti roomalaiskatolista alkuperää, vaikka ne löytyivät ortodoksikirkoista.”
Haminan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra ja Kotkan ortodoksisen seurakunnan vt. kirkkoherra Ville Kiiveri muistuttaa, että myös katolisessa kirkossa on käytetty kirkon oppien välittämiseen kuvastoa vielä silloin, kun lukutaito oli harvinaista.

”Ortodoksisella ja katolisella kirkolla on vuosituhat yhteistä historiaa, joten kuvastossa on yhä yhtäläisyyksiä.”
Palloilla tuskin on ollut jumalanpalveluskäyttöä, ne ovat olleet pelkiä koristeita.

Kiiveri ei tiedä, miten pitkään pallot ovat olleet Kotkassa ja Loviisassa.

”Voisi olettaa että ne ovat kulkeutuneet satamakaupunkeihin merenkulkijoiden mukana.”

Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkko

Pyhän Nikolaoksen kirkon pohjakaava muodostaa latinalaisen ristin. © JUHA METSO / OTAVAMEDIA

Pyhät ovat läsnä

Antti Narmalan mukaan lasipallojen tyylistä voidaan päätellä, että kaikki kolme on tuotu alun perin Loviisan ortodoksiseen kirkkoon.

Loviisan kirkon ikonit on maalattu puun sijasta kankaalle, ja niissä on kevyet kiilakehykset, jotka on helppo purkaa ja kasata uudestaan.

”Esineistö juontaa juurensa kenttä- eli matkaikonostaasista, joka siirtyi sotaväen mukana paikasta toiseen”, Narmala kertoo.

”Lasipallot ovat mahdollisesti kulkeutuneet Loviisaan sotilaiden mukana, tai ne voivat olla venäläisten emigranttien lahjoituksia Loviisan ortodoksiselle kirkolle.”

Narmalan mielestä kaikki kolme palloa pitäisi sijoittaa Loviisan kirkkoon ja ottaa alkuperäiseen käyttöönsä. Haminan kirkkoherra Ville Kiiveri on puolestaan tyytyväinen siitä, että pallot ovat esillä Kotkan ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa.

”Pallot kertovat omalla tavallaan sen, että pyhät ihmiset ovat läsnä tässä maailmassa.”

Ryöstösaalis näytille

Staarosta Esa Terviö nostaa pahvisalkusta seteleitä. Osa niistä on silmiinpistävän pienikokoisia, aivan kuin monopolipelin rahoja. Osa seteleistä on kuluneita ja rypistyneitä, mutta joukossa on myös sileitä, paksummalle papereille painettuja rahoja.

”Kolehtirahoja nämä tuskin ovat olleet. Emme todennäköisesti koskaan saa tietää, miksi setelit on piilotettu kirkkoon ja kuka sen on tehnyt.”

Vanha suomalainen seteli.

Rahasalkun ruplien joukosta löytyi myös muutama vanha suomalainen seteli. © JUHA METSO / OTAVAMEDIA

Kolme lasipalloa seisoo rivissä vitriinissä. Heinäkuussa Esa Terviö vei ne näytille Jumalansynnyttäjän Kasanilaisen ikonin muistolle pidettyyn jumalanpalvelukseen Loviisan kirkkoon, mutta toi ne tullessaan takaisin Kotkaan.

”Täytyyhän loviisalaisten nähdä, mitä me olemme heiltä vohkineet”, Terviö naurahtaa.

Tulevaisuudessa ainutlaatuiset lasipallot saattavat kuitenkin roikkua Loviisan ortodoksisen kirkon kattokruunusta.

Sitä, kuka mahdollisesti koko maailmassa ainutlaatuiset pallot on tehnyt, on edelleen mysteeri.

Antti Narmala arvelee, että salaisuus ei luultavasti selviä koskaan.

”Ortodoksisten seurakuntien arkistoissa on paljon esineistöä, joiden alkuperä on historian hämärän peitossa.”

Vitriinissä oikealla, suurimman pallon sisällä punaiseen ikoniin maalattu Neitsyt Maria näyttää lempeältä. Hänen päänsä on hieman kallellaan. Hän miltei hymyilee. Mutta ei paljasta salaisuutta.

X