Mysteeri Muhoksella: Katosiko venäläinen sotavanki betoniin?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© fortum power and heat oy:n kokoelmasta
Jatkosodan aikainen tarina elää yhä: betonivalun jälkeen rakennusmestari huomasi, että yksi vangeista oli kadonnut.

Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella lapset kasvavat voimalaitosten pauhuissa: Oulujoen varressa saman pitäjän seuduilla on kolme vesivoimalaitosta.

Jylhä Pyhäkosken voimalaitos on niistä suurin. Oulujoki Osakeyhtiö aloitti sen rakentamisen hieman ennen jatkosodan puhkeamista ja sai sen valmiiksi kymmenen vuotta myöhemmin.

Pyhäkosken vesivoimalaitos Muhoksella

Putouskorkeus on Pyhäkosken voimalaitoksessa yksi Suomen suurimmista, yli 32 metriä. © VESA RANTA

Rakentaminen ja myöhemmin voimalaitostyö tarjosivat sadoille työpaikan ja myös kodin, sillä joenrantaan rakennettiin työntekijöille Leppiniemen asuinalue.

Entiset Leppiniemen lapset katselevat Pyhäkosken voimalaitokselle päin paitsi kiitollisina myös pelkoa muistuttavalla kunnioituksella.

Kerrotaan, että voimalaitoksen rakentamiseen liittyi erikoinen tapahtumien sarja.

Rämäpäisiä rakentajia

Voimalaitoksen rakennustyömaalla työskenteli suomalaisten rakentajien lisäksi venäläisiä sotavankeja. Rakentajista oli jatkosodan aikaan suuri pula, kun miehet olivat rintamalla. Siksi vangit olivat merkittävää lisätyövoimaa.

Sodan käyneet rakentajat käyttäytyivät usein uhkarohkeasti, sillä sodassa oli tarvittu rämäpäisyyttä.

Betonia kärrättiin valuun kahdesta lankusta muodostuvan ajosillan varassa yli 10 metrin korkeudessa, eikä kaiteita ollut. Työkaveri saattoi heittää jalkaa kärryn aisan yli kuin sirkustaiteilija ja oli vähällä horjahtaa lankulta alas.

Kohtalokas tapahtuma sattui voimalaitoksen rakentamisen alkuvuosina jonkin isomman valun aikana, jolloin paikalle oli tuotu kaksisataa autokuormallista sementtiä.

Betonivalun jälkeen rakennusmestari huomasi, että yksi venäläisvangeista oli kadonnut.

Yhden tarinan mukaan venäläisvanki karkasi. Karkaaminen vaikuttaa mahdolliselta, sillä tiedetään, että venäläisiä sotavankeja karkasi leireiltä ja työmailta Ruotsin puolelle.

Mutta Muhoksella kerrotaan toistakin tarinaa. Sen mukaan venäläisvanki putosi betonivaluun ja jäi sinne.

Halpa henki

Suomi otti toisessa maailmansodassa noin 70 000 venäläistä sotavankia. Heillä oli vankileireillä kurjat olot, ja yhteensä heitä kuoli yli 19 000.

Työvoimapulan takia sotavankeja määrättiin leireiltä työhön monissa rakennushankkeissa ympäri Suomen. Tiedetään, että heitä myös kuoli rakennustyömailla.

”Vangeilla oli usein huonot varusteet ja puutteelliset työvälineet. Sotavangin henki oli halpa”, sanoo tutkija Lars Westerlund Kansallisarkistosta.

Siksi hän ei pidä mahdottomana, että rakennustyömaalla olisi sotavanki uponnut betoniin ja unohdettu sinne.

Mutta putosiko Pyhäkosken voimalaitoksen rakennustöissä vanki todella betoniin?

Jäljille voisi päästä, jos löytyisi lisää tietoja Pyhäkoskella työskennelleistä sotavangeista.

Vankeja löytyy

Sotavankeja tuotiin Pyhäkosken rakennustyömaalle Oulun sotavankileiriltä numero 19.

Yksittäisten vankien kohtaloista on vaikea saada tietoa, ja lisäksi tiedot kuolinsyistä ovat usein epätarkkoja. Oulun sotavankileiri oli kuitenkin verrattain pieni, joten nimiä on vähän. Epäselviä tapauksia löytyy kuusi.

Ehkä etsimämme vanki on Zahar Karpunin? Syntynyt Voronezin alueella Keski-Venäjällä vuonna 1909, kuolinsyynä yksinkertaisesti: kuollut.

Tai Aleksandr Krasnov, kuollut 14.11.1941, kuolinsyy tuntematon? Vai ehkä sittenkin Nikolai Oboljanov, 28-vuotias, kuollut?

Vankileiri 19:n papereita löytyy Helsingistä T-kansioina Puolustusvoimien arkistoista: Työnantajan kortit 1943. Työpäiväkirja 1944. Sotavankityövoimalaskuja.

Ehkä Pyhäkosken erikoinen tapahtuma on merkitty leirin papereihin. Ehkä sieltä löytyy lopulta vastaus myös siihen, minkä nimisiä sotavankeja juuri Oulujoki Oy:n työmaalle määrättiin.

Mutta ehkä Muhoksella tiedetään lisää salamyhkäisestä tapahtumasta.

Voimalaitoksen viidennessä kerroksessa on esillä työpäiväkirjoja 1950-luvulta.

Betonin uumenissa

”Olen kuullut tarinan venäläisvangin katoamisesta betonin sisään kymmeniä, jos en satoja kertoja”, kertoo muhoslainen Mikko Ranta, 76.

Mikko Ranta, 76, kuuli betoniin kadonneen vangin tarinan ensimmäistä kertaa teini-iässä, kun aloitti työt Pyhäkosken voimalaitoksella. © VESA RANTA

Mikko Ranta, 76, kuuli betoniin kadonneen vangin tarinan ensimmäistä kertaa teini-iässä, kun aloitti työt Pyhäkosken voimalaitoksella. © VESA RANTA

Ranta työskenteli voimalaitoksen sähkömiehenä 38 vuotta ja lähtee nyt oppaaksi voimalaitokselle.

Reitti kulkee alas märkiä portaita, kapeaa käytävää pitkin aivan Pyhäkosken voimalaitoksen pohjarakenteisiin asti noin 50 metriä ylävirran alapuolelle.

Tunnelma on kuin elokuvassa.

Pyhäkosken voimalaitoksen betonisissa pohjarakenteissa on kolkko kävellä. Kaikkiaan laitoksen rakenteissa on 150 000 kuutiometriä betonia.

Pyhäkosken voimalaitoksen betonisissa pohjarakenteissa on kolkko kävellä. Kaikkiaan laitoksen rakenteissa on 150 000 kuutiometriä betonia. © VESA RANTA

Alhaalla portaiden molemmilla puolilla piirtyy rosoista peruskalliota ja ympärillä harmaata betonia.

Joki kohisee. Pienikin ääni kaikuu holvissa.

Voimalaitoksen viides kerros on muutettu sähkömuseoksi. Yhdelle seinälle on teipattu Oulujoki Osakeyhtiön toimitusjohtajan Niilo Saarivirran puhe voimalaitoksen vihkiäisjuhlasta vuodelta 1949.

Siinä huomio kiinnittyy puheen keskellä olevaan nimilistaan.

Kalle Oikarinen, Onni Mäkinen, Reeku Vierimaa

”Työn vaarallisuudesta osoittaa, että huolimatta varotoimenpiteistä kaikkiaan on sattunut 16 kuolemaan johtanutta tapaturmaa”, Saarivirta sanoi puheessaan.

Listalla ei ole yhtään venäläistä nimeä.

Museossa on esillä myös vanhoja työpäiväkirjoja, mutta ensimmäinen päiväkirja alkaa vasta vuodesta 1950. Siitä ei ole apua.

Erikoisella tapaturmalla on täytynyt olla silminnäkijöitä. Muistaako joku vanhoista työntekijöistä tapauksen?

Muistikuvat

Lähes 90-vuotias muhoslainen Kyösti Teittinen muistelee työtään pienmekaniikan parissa Oulujoen vesivoimalaitoksilla. © VESA RANTA

Lähes 90-vuotias muhoslainen Kyösti Teittinen muistelee työtään pienmekaniikan parissa Oulujoen vesivoimalaitoksilla. © VESA RANTA

Oppaamme Mikko Ranta tietää kaksi henkilöä, joita voisi lähestyä asiassa. Heistä ensimmäinen vaikuttaa aluksi halukkaalta muistelemaan menneitä. Hetken harkittuaan hän kuitenkin kieltäytyy haastattelusta.

Sen sijaan voimalaitoksen entinen kelloseppä Kyösti Teittinen ottaa ilomielin vastaan.

Lähes 90-vuotias Teittinen kertoo mielellään työstään pienmekaniikan parissa.

Mutta entä betoniin uponnut venäläisvanki? Tarinaa hän muistelee myös, lyhyesti.

”Kyllä minä muistan, että kuulin sen. Se on kahvipöytäjuttu.”

Teittisen tytär kertoo, että mies sairastaa muistisairautta. Siksi yksityiskohdat ovat unohtuneet.

Mutta tytär tietää toisen henkilön, jonka puheille kannattaisi mennä.

Muhoslainen Matti Pulkka sanoo heti puhelimessa tietävänsä, mistä puhumme.

”Kyllä. Minä tiedän tapahtumat, joista kertomus on lähtöisin.”

Matti Pulkka kertoo, että hänen isänsä työskenteli voimalaitoksen rakennustyömaalla vastaavana rakennusmestarina. Pulkka on myös selvittänyt Muhoksen paikallishistoriaa. © VESA RANTA

Matti Pulkka kertoo, että hänen isänsä työskenteli voimalaitoksen rakennustyömaalla vastaavana rakennusmestarina. Pulkka on myös selvittänyt Muhoksen paikallishistoriaa. © VESA RANTA

Oliko se venäläinen?

Pulkka kertoo tavatessamme, että hänen isänsä työskenteli vastaavana rakennusmestarina voimalaitostyömaalla ja että hänellä itsellään on muistoja voimalaitokselta jo lapsuudesta.

Aikuisena Pulkka on tehnyt yhtiössä muun muassa viestintätyötä, ja lisäksi hän on selvittänyt Muhoksen paikallishistoriaa.

Pulkka on kuullut isänsä selvityksen betoniin pudonneen sotavangin arvoituksesta. Hän kertoo, että venäläisiä sotavankeja todella oli ollut hanttihommissa muun muassa ojankaivajina.

Entä miten se venäläinen on voinut päätyä betonin sisään?

”Ei se ollut venäläinen.”

Sittenkin kadonnut

Kun voimalaitoksen betonia valettiin 1940-luvun puolivälin tietämillä, piti betoni talvella lämmittää höyryllä ja sen pinta suojata pahvilla, Pulkka kertoo.

Erään talvisen valun aikana huomattiin, että pahviin oli ilmestynyt miehen mentävä reikä.

Silloin heräsi epäilys, että joku työmiehistä oli kadonnut pudottuaan betonin sisään. Epäilys kuitenkin hälveni, kun pahvi nostettiin betonin päältä: betonissa ei ollut miehenmentävää reikää.

Yksi suomalaisista apumiehistä ei seuraavana päivänä ilmestynyt aamun käskynjakoon. Työnjohdon mukaan hän oli ottanut lopputilin.

Voiko betonin upota?

Matti Pulkka kertoo myös haastatelleensa rakennusalan asiantuntijoita. Heidän mukaansa betoniin olisi hankala upota, sillä valu ja tiivistys tehtiin kerroksittain. Valussa on lisäksi 10–20 senttimetrin välein raudoitukset, joiden väliin aikuisen miehen olisi vaikea mahtua.

Tutkija Lars Westerlund Kansallisarkistosta ottaa yhteyttä ja kertoo silmäilleensä läpi vankileirin numero 19 kansioita.

Tulos on laiha: kansioista ei löydy sanaakaan Oulujoki Oy:stä. Sen sijaan niissä mainitaan Muhoksen työvoimalautakunta, mikä Westerlundin mukaan vahvistaa vain sen, että vankeja oli työskennellyt Muhoksella joko voimalaitoksen työmaalla tai maalaistaloissa renkeinä

Lopullinen vastaus siihen, onko voimalaitoksen betonirakenteisiin kadonnut mies – olipa hän suomalainen tai venäläinen – saataisiin betonirakenteen 3D-ultraäänitutkimuksella. Kokonaisen voimalaitoksen ultraaminen olisi kuitenkin erittäin työlästä, sillä laitos tulisi pysäyttää ja koko uoma kuivata.

Pyhäkosken voimalaitos rakennettiin luonnonkauniin Oulujoen varteen. Nykyisin laitoksen omistaa valtiollinen energiajätti Fortum.

Pyhäkosken voimalaitos rakennettiin luonnonkauniin Oulujoen varteen. Nykyisin laitoksen omistaa valtiollinen energiajätti Fortum. © VESA RANTA

X