Aki Kaurismäen ja Mika Lätin Kino Laikka -elokuvateatteri herättää eloon Karkkilan tehdasalueen: ”Haluamme jättää pysyvän muistijäljen”

Jaa artikkeli
Mika Lätti ja Aki Kaurismäki ovat tunteneet toisensa reilut kymmenen vuotta. He ystävystyivät pyörittäessään yhdessä Karkkilan elokuvakerhoa. ”Kirjallisuus ja elokuva ovat yhteisiä jutun aiheita, sitten voi olla myös hiljaa niin kuin tapana on.” © Tommi Tuomi
Mika Lätti ja Aki Kaurismäki ovat tunteneet toisensa reilut kymmenen vuotta. He ystävystyivät pyörittäessään yhdessä Karkkilan elokuvakerhoa. ”Kirjallisuus ja elokuva ovat yhteisiä jutun aiheita, sitten voi olla myös hiljaa niin kuin tapana on.” © Tommi Tuomi
Ohjaaja Aki Kaurismäki ja kirjailija Mika Lätti pistivät pystyyn Kino Laika -elokuvateatterihankkeen, joka on tuonut eloa ja taattua tunnelmaa Karkkilan tehdasalueelle.

Täydellinen paikka elokuvateatterille, ajatteli elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki heti astuessaan ovesta sisään. Karkkilalaisen teollisuusalueen rakennuksessa oli aikoinaan emaloitu kylpyammeita ja vateja, mutta nyt halli hohkasi kylmyyttä, osa ikkunoista oli rikki ja lattia oli pelkkää betonia.

Kaurismäki näki silti karunkauniissa tilassa potentiaalia. Hän oli vasta palannut Suomeen Portugalissa vietetyn talven jälkeen, mutta pian alkoi tapahtua. Syntyi Kino Laika, Karkkilan historian ensimmäinen ihan oikea elokuvateatteri. Lähivuosina paikkakunnalla on nähty elokuvia vain elokuvakerhon ja kiertueteatterin näytöksissä, mutta nyt pitkäaikaisesta haaveesta on tulossa totta.

Alun perin unelma oli Kaurismäen ystävän, elokuvahistorioitsija Peter von Baghin.

”Peter haaveili, että Suomessa olisi Kino Laika -niminen elokuvateatteri. Kun aloimme pohtia nimeä, Kino Laika oli selvä valinta. Akilla on ollut myös kaksi Laika-nimistä koiraa, joita on nähty hänen elokuvissaan. Koirien kuvat tulevat teatterin seinille”, Kino Laikan toinen yhtiökumppani, kirjailija Mika Lätti kertoo.

Aki Kaurismäki ei ole itse paikalla, sillä julkisuudessa harvoin nähtävä ohjaaja on vierailumme aikana Helsingissä. Lätti ojentaa ruutupaperille kirjoittamansa viestin, jossa on Kaurismäen tervehdys:

”Modernissa maailmassa elokuvien esittäminen on metsänistutuksen ohella ainoa moraalisesti kestävä liiketoiminnan muoto.”Högforsin tehtaalla valmistettiin aikoinaan emaloituja kylpyammeita. © Tommi Tuomi

Högforsin tehtaalla valmistettiin aikoinaan emaloituja kylpyammeita. © Tommi Tuomi

”Haluamme jättää pysyvän muistijäljen”

Elokuvateatteri henkii keskeneräisenäkin kaurismäkeläistä tunnelmaa. Rakennusmiehiä kulkee sisään ja ulos, ja ilmassa tuoksuu metalli. Rakennuksen seinässä komeilee kyltti Ala-Emali, mutta valot eivät vielä pala. Pian katolle on nousemassa myös neljämetrinen vihreä Kino Laika -kyltti, joka tulee hohtamaan neonväreissä keltaisena.

”Paikalliset metallimiehet ovat tekemässä kylttiin metallikehikkoa, se laitetaan paikoilleen varmaan parin viikon sisällä. Ulko-oven yläpuolelle tulee vielä toinen kyltti vähän pienemmällä”, Mika Lätti kertoo.

Kiven heiton päässä Ala-Emalista ja 200-vuotiaasta Högförsin rautaruukista on Karkkilan kirjasto ja kesäteatteri, ja ruukin tiloissa toimii valimo edelleen. Lisäksi alueella on Tehtaan hotelli, jolle lienee tulevaisuudessa käyttöä. Kun Kaurismäen ja Lätin Kino Laika -projekti julkistettiin, alkoi kuhina ruukkialueella.

Tehdasrakennusten keskelle saapui kesällä tavallista enemmän turisteja ja myös kroatialainen elokuvaohjaaja Veljko Vidak on dokumentoinut teatterihanketta. Lisäksi Ala-Emalin C-osan liiketilat ovat täyttyneet nopeasti. Kaurismäen projektin myötä alueen kiinnostus on noussut kattoon. Ala-Emalissa työskentelee nyt taiteilijoita ja yrittäjiä, on verhoomoa, joogasalia ja hierojia sekä terveyspalveluita, ja turisteja varten myös kaupungin infopiste.

Kino Laika on siis jo onnistunut elävöittämään Karkkilaa. Lätti toivoo, että teatteri on tullut jäädäkseen.

”Haluamme jättää pysyvän muistijäljen ja toimivan teatterin tänne pieneen kaupunkiin.”

Rakennuksen katolle on tulossa iso Kino Laika -kyltti. Se puuttui vielä syyskuun alussa. © Tommi Tuomi

Rakennuksen katolle on tulossa iso Kino Laika -kyltti. Se puuttui vielä syyskuun alussa. © Tommi Tuomi

Nopea alku

Sisällä tuoksuu tuore puu ja tuuli puhaltaa kylmää ilmaa oviaukosta. Kiinteistön omistaja, Toikkakiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Pertti Toikka kiipeilee rakennustelineillä kaksi työmiestä apunaan. Lattialla lojuu ämpäri puoliksi täynnä betonisavea.

”Tuolla on vuokraisäntä, tämän kaiken mahdollistaja. Pertti on kova ukko tekemään hommia, se on tätä Karkkilan meininkiä”, Mika Lätti kertoo.

Hetken päästä Toikka laskeutuu tikkailta ja katoaa käytävän päässä olevan vintageliikkeen puolelle. Vielä pari vuotta sitten iso halli oli tyhjillään, linnut lentelivät sisään rikkoutuneista ikkunoista ja ensimmäinen projekti oli lapioida pulujen ulosteet lattialta.

Nyt koko rakennuksen vesikatot on korjattu ja eristeet tehty ja Toikan firma on kunnostanut taloa sisältä. Ensi vuodeksi on jäljellä vielä Kino Laikan terassin rakennus ja tyhjillään oleva 500 neliön projekti. Karjaanjoen viereen rakennettava terassi avautuu vapuksi. Kino Laika muuttui ideasta todeksi vauhdilla.

”Kun Aki tuli huhtikuun viimeisellä viikolla Suomeen, projekti lähti käyntiin kolmen päivän sisällä siitä. Ensimmäisenä päivänä sovittiin, että tuohon tulee elokuvateatteri. Pari päivää myöhemmin sovittiin vielä viinibaarista ja lopuksi terassista”, Toikka sanoo.

Remontti aloitettiin kesäkuun alussa, ja heinäkuussa myös Kino Laikan palkkaamat rakennusmiehet pääsivät hommiin. Gyproc-levyjä on kannellut myös ohjaaja Aki Kaurismäki. Hän on paikalla maanantaista perjantaihin joka päivä ja vastaa visuaalisesta ilmeestä nikkaroinnin ohessa.

”Aki on vahva ja hänellä pysyy pensseli kädessä. Kyllä siinä nuoremmilla miehilläkin tulee hiki otsaan, jos Akin rytmissä kannetaan gyproc-levyjä”, Lätti sanoo.

Karkkilan tehdasalueella toimii samassa rakennuksessa myös vintageliike. © Tommi Tuomi

Karkkilan tehdasalueella toimii samassa rakennuksessa myös vintageliike. © Tommi Tuomi

”Aki on myös hieno pomo ja hyvä kaveri”

Kino Laikan puolelta kuuluu kolinaa. Elokuvalavastaja Ville Grönroos ja karkkilalainen rakennustyömies Jarko Harju maalaavat parhaillaan tiiliseinää konehuoneen vieressä.

”Tämä on leffe blondea, keskikaljankeltaista”, Ville Grönroos sanailee maalin väristä.

Alapuolella baaritiski on vielä pelkkää vanerilevyä, mutta pian siitä myydään liput ja elokuvaherkut. Grönroos kertoo, että tiskille tulee sormipaneeli, Kaurismäen elokuvasta tuttu tyyli. 60-paikkaisen viinibaarin alue on vielä työmaata. Lautapinoja nojailee seinille ja lattialla on hanskoja, putkenpätkiä, sirkkeli, telineitä, paperimukeja ja sahanpurua.

Grönroos on tehnyt Kaurismäen kanssa useita elokuvia. Hänellä riittää kehuja pomolleen.

”Aki on hyvä ohjeistamaan ja tosi kova painamaan hommia, kovin meistä kaikista. Aki on myös hieno pomo ja hyvä kaveri. Aki on ihminen, joka ajattelee muitakin koko ajan ja on aina askeleen edellä muita ihmisiä”, Grönroos sanoo.

Kaurismäen visuaalinen näkemys on niin tarkka, että rakennustöissä ei ole juuri tarvinnut palata taaksepäin ja tehdä uudelleen. Pelkästään baaritiskistä Kaurismäki on piirtänyt yksityiskohtaisen suunnitelman. Piirrokseen on merkitty Carillo-pullosta, kassakoneesta ja lipunmyyjästä lähtien kaikki. Kehystetty kuva on Lätin työhuoneessa.

Elokuvateatterin rakentaminen on erilaista elokuviin verrattuna, mutta tälläkin kertaa kaikki on edennyt Kaurismäen suunnitelmien mukaan kuin kellopeli.

”Elokuvissa tehdään asioita, joiden tarvitsee vain näyttää oikealta, mutta tämä on pysyvää. Kaikki pitää tehdä oikeasti.”

Mika Lätti ollut avustajana Kaurismäen toistaiseksi viimeisessä elokuvassa Toivon tuolla puolen. Ville Grönroos (ylh. vas.) on ollut samassa elokuvassa lavastajana. Grönroos maalauspuuhissa Jarko Harjun kanssa. © Tommi Tuomi

Mika Lätti ollut avustajana Aki Kaurismäen toistaiseksi viimeisessä elokuvassa Toivon tuolla puolen. Ville Grönroos (ylh. vas.) on ollut samassa elokuvassa lavastajana. Grönroos maalauspuuhissa Jarko Harjun kanssa. © Tommi Tuomi

Tähän tilaan tulee teatterin baari. Ikkunoiden takaa näkyy Karjaanjoki ja tuleva terassialue. © Tommi Tuomi

Tähän tilaan tulee teatterin baari. Ikkunoiden takaa näkyy Karjaanjoki ja tuleva terassialue. © Tommi Tuomi

Oikeudet autolla

Jyrkät portaat vievät ylös konehuoneeseen. Sinne vievältä reitiltä puuttuu vielä kaide ja itse konehuone on vielä tyhjä ja pimeä. Konehuoneeseen tulee uusimpien projektorien lisäksi myös 35 millimetrin filmiprojektori erikoisnäytöksiä varten.

Konehuoneen kautta pääsee pienelle parvelle, josta puuttuu myös kaide. Siihen tulevat Kaurismäen, Lätin ja heidän vaimojensa istumapaikat.

Teatterin 111-paikkaisessa salissa tullaan näkemään tavanomaisia uutuuselokuva James Bondista Ryhmä Hauhun, mutta niiden lisäksi teatterissa pyörii myös dokumenttielokuvia ja Kaurismäen klassikoita. Elokuvateatteri on kuuluisasta omistajastaan huolimatta ihan tavallinen elokuvateatteri.

Joitakin erikoisnäytöksiä on silti luvassa.

Syksyn elokuvista on lyöty lukkoon Rosa Liksomin Finlandia-palkittuun romaaniin perustuva Juho Kuosmasen Cannesissa palkittu Hytti nro 6. Kaurismäki osti elokuvan ensinäyttöoikeudet vanhalla Volga-autolla.

Lue myös: Juho Kuosmasen ohjaus Hytti nro 6 hurmasi Cannesin

Ohjaajat talkoissa

Ville Grönroos pakkailee jo maalausvälineitä muovipussiin. Seuraavana ohjelmassa on ovien laittamista ja penkkien asentamista. Kun tarvikkeet on kerätty, miehet laskeutuvat portaita alas. Haalareihin pukeutunut mies tulee harjaamaan lattiasta sahanpuruja.

On aika vilkaista itse salia. Mika Lätti ohjaa sinne backstagen kautta. Pieni huone odottaa elokuva-aiheista sisustustaan. Sieltä pääsee heti salin vieressä olevaan yksityistilaisuuksia varten tarkoitettuun oleskelutilaan. Tila on vielä tyhjänä, mutta pian sinne tulee Kaurismäen New Yorkista ostama baaritiski.

Lätti avaa ikkunan ja Karjaanjoen pauhu kuuluu sisälle. Lehdet ovat muuttumassa jo keltaisiksi. Paljon on tapahtunut teatterissakin. Salin puolella lattialla on jo vihreä matto; Lätti kertoo, että vielä kaksi päivää sitten sitä ei ollut.

Salista puuttuu vielä valkokangas, mutta kehikot ovat valmiina. Lavalla on nyt tuoli ja kaksi pöytää ja pöydällä Le Havre -viinipullo, kuva Kaurismäestä ja Lätistä, pohjapiirustuksia sekä nippu Kaurismäen työhanskoja.

”Nuo tuolit on ostettu Mikkelistä, tuollaisia tulee 96 kappaletta meidän baariimme. Kallion lukiolaiset olivat viikonloppuna talkoissa ja putsasivat tuolit ja tekivät paljon muutakin. He olivat kovia Kaurismäki-faneja ja kovia tekemään duunia”, Lätti kehuu.

Kallion lukiolaisten lisäksi myös elokuvaväkeä on osallistunut talkoisiin.

”Aina joku soittaa, pääsisikö auttamaan. Kuosmasen Juho on käynyt renkinä. Hän on ihan riuska ja sitkeä kaveri niin kuin Akikin. Ja Salmenperän Aleksi maalasi tuon mustan seinän”, Lätti kertoo.

Aki Kaurismäki on asunut Karkkilassa yli 35 vuotta, ja hänen perässään paikkakunnalle on tullut paljon elokuva-alan työntekijöitä. Lätti mainitsee, että Salmenperä leikkaa Samu Heikkilän kanssa kilometrin päässä uusinta elokuvaansa Kupla, ja Karkkilassa asuvat myös elokuvaohjaaja Heikki Kujanpää, Hymyilevän miehen käsikirjoittaja Mikko Myllylahti ja dokumenttiohjaaja Mia Halme.

Mika Lätti istuskelee elokuvateatteri Kino Laikan salissa. Oikealla puolella olevassa tilassa järjestetään yksityistilaisuuksia. © Tommi Tuomi

Mika Lätti istuskelee elokuvateatteri Kino Laikan salissa. Oikealla puolella olevassa tilassa järjestetään yksityistilaisuuksia. © Tommi Tuomi

Usko tulevaan

Kino Laikan kaupallisena tavoitteena on, että teatteri pyörii omillaan ja pysyy jatkossakin Karkkilassa. Elokuvasäätiö myönsi hankkeelle tukea, lisäksi omaa rahaa on laitettu ”enemmän kuin laki sallii”.

Kun teatteri aukeaa, sitä ja viinibaaria pyöritetään kuuden hengen voimin. Aki Kaurismäki ja Mika Lätti päättävät yhdessä ohjelmistosta, mutta talvella Kaurismäen asuessa Portugalissa vetovastuu on Lätillä.

”Keväällä kun Aki palaa sorvin ääreen, hän suorittaa hygieniapassin ja myy viiniä tuolla tiskillä”, Lätti paljastaa.

Koronapandemia ei ole toistaiseksi vaikuttanut teatteriprojektiin, sillä Kino Laika ei ole vielä kokenut elokuvateattereiden korona-arkea ja kahden metrin turvavälejä. Rajoitukset ovat koetelleet etenkin kulttuurialaa, mutta Lätti uskoo silti elokuvan tulevaisuuteen.

”Ajattelemme positiivisesti. Eihän näin voi jatkua loputtomiin koronan suhteen. Elämä jatkuu, olemme realisteja, mutta optimisteja. Vaativat ajat vaativat rohkeita tekoja. Kyllä asiat järjestyvät lopulta.”

Kun kaikki on viimein valmista lokakuussa, koettaa odotettu hetki. Salin ovet aukeavat, ensimmäiset katsojat istuvat paikoilleen. Kaurismäki painaa nappia ja elokuva lähtee pyörimään. Sitten hän istuu parvelle vaimonsa, Lätin ja tämän vaimon viereen.

”Se tulee olemaan mahtava hetki! Olemme herkkiä runopoikia, joten luulen, että kun esittelyt on hoidettu ja istumme ylhäällä vaimojemme vieressä, saattaa tulla roska silmään. Sitä ajattelee kaikkea tehtyä työtä ja sitä, että olemme saaneen karkkilalaisille ja kaikille elokuvan ystäville omannäköisemme paikan. Olemme tehneet jotain toisten hyväksi”, Lätti sanoo.

Elokuvateatteri Kino Laika avataan lokakuussa Karkkilassa Ala-Emalissa Valurinkadulla.

Lue myös: Aki Kaurismäki – Boheemielämää

X