Lapissa ”formulat” ajetaan omapäisten porojen ehdoilla – ”Jopa hyvin koulutettu poro voi juosta ensin puolet radasta – ja päättää sitten kääntyä vastakkaiseen suuntaan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Poroformulat Lapissa
Ensimmäisenä kisapäivänä kilpailut järjestetään neljän poron ryhmissä. Kisamatka on noin kilometrin. © Shoja Lak
Porojen kilpa-ajot ovat Lapin omat formulakisat. Brittilehdille työskentelevä, Suomessa asuva kuvajournalisti Shoja Lak oli katsomassa tämän vuoden ratakauden huipentumaa, kuninkuusajoja.

Kello on kuusi aamulla, ulkona on viitisentoista astetta pakkasta. Yöllä satanut lumi on peittänyt alleen kaiken ulkona. Jäätävä raikas ilma kutittelee nenässäni. Lähestyessäni porojen aidattua aluetta näen niiden juoksentelevan kärsimättömästi.

”Kisaporot ovat hyvin epäluuloisia, puolivillejä eläimiä”, kertoo minua opastava Antti Pätsi, nuori poromies ja poroajaja Posiolta.

Porotalous on Lapissa vahva elinkeino, mutta poronhoito ei ole nuorison suosituimpien ammattien joukossa.

Valtaosa poronkasvattajien jälkikasvusta muuttaa suurempiin kaupunkeihin työn tai opiskelupaikan perässä. Antti, eläkkeellä olevan poronkasvattajan ja kilpaporovalmentajan Jouni Pätsin poika teki kuitenkin poikkeuksen. Hän päätti seurata isänsä uraa.

”Kokeilin muutamia töitä matkailualalla muissa kaupungeissa, mutta vahvat siteet luontoon ajoivat minut takaisin”, sanoo Antti.

Jouni ja Antti Pätsi

Jouni ja Antti Pätsin kotona yksi seinä peittyy palkinnoista. Shoja Lak

Antti alkoi harjoitella poroajoa 12-vuotiaana. Vuosien varrella hän on voittanut useita palkintoja, muttei milloinkaan kuninkuusajoja.

Kysyn Antilta, mitä alan suurimman urheilukilpailun eli porokuninkuusajon voitto joskus tulevaisuudessa merkitsisi hänelle.

Antti pitää pienen tauon ennen kuin vastaa.

”Unelmien täyttymystä.”

Mutta yrittäjiä on aina paljon, toinen toistaan kovempia ohjastajia.

Porojen treenausta

Kilpaporovalmentaja Jouni Pätsi treenauttaa porojaan kelkan avulla. Shoja Lak

Porojen ruokintapaikka

Porojen ruokintapaikka levitetään laajalle, etteivät vain vahvat yksilöt pääse apajille, vaan kaikki mahtuvat syömään. Shoja Lak

60 kilometrin tuntivauhti

Porokilpailussa ajajilla on päällään laskettelijoiden kilpa-asu sekä maastohiihto- tai laskettelusukset.

Porot koulutetaan juoksemaan valjaissa, joihin kiinnitetään kaksi hihnaa tai suitset.

Ajaja pitää suitsista kiinni ja yrittää olla kaatumatta poron juostessa rataa jopa 60 kilometrin tuntivauhtia.

Ajajilla on alapainorajana 60 kiloa: sitä kevyemmät eivät saa osallistua. Ajajat punnitaan ennen jokaista kisaa.

Poroformulat

Kilpaporojen valmentajan Erkki Orren muheva turkisasu erottuu mustanpuhuvasta kisayleisöstä. Shoja Lak

Poro Cup -osakilpailuja järjestetään viidesti eri puolella poronhoitoaluetta ennen kauden huipennusta, Inarin porokuninkuusajoja. Poroilla on ajettu kilpaa Suomessa virallisesti vuodesta 1932 asti.

Inari on ollut Kuninkuusajojen paikkana vuodesta 1963. Nyt, maaliskuun viimeisenä viikonloppuna, vuorossa on siten 67. kisakerta.

Viikonlopun aikana yli sata ajajaa, valmentajaa ja avustajaa saapuu poroineen kilpapaikalle Inarinjärven rannalle. Jäinen rata on parin kilometrin mittainen.

Poroformulat Lapissa

Toisena kisapäivänä jatkoon päässeet kisaavat yksilösuorituksena parhaasta ajasta. Shoja Lak

Poroformulat Lapissa

Poroja tuodaan kilpakentälle valmistautumaan toiseen kisapäivään. Shoja Lak

Eläväisin on paras

Vain vilkkaimmat ja nopeimmat porot valitaan kilpa-ajokeiksi. Kuninkuusajossa kilpailevat kauden 24 parasta eläintä.

Ensimmäisenä kisapäivänä kilpaillaan neljän poron ryhmissä. Finaalissa ajetaan 2 kilometrin aika-ajot yksitellen.

Valmentajat käyttävät paljon aikaa porojen kouluttamiseen.

Koulutus alkaa poron ollessa noin kolmivuotias. Ensimmäisenä vuonna eläin totutetaan hihnoihin ja taluttamiseen. Vasta sen jälkeen kouluttaja nopeuttaa vauhtia, juoksuttaen poroa moottorikelkan edellä.

”Vahvasta ja eläväisestä alfauroksesta tulee hyvä kilpaporo”, sanoo Esko Ahola, porovalmentaja ja vuoden 2016 kuninkuusajon voittaja.

Porot ovat omapäisiä ja haastavia kouluttaa kilpakuntoon.

”Jopa erittäin hyvin koulutettu poro voi juosta ensin puolet radasta, ja päättää sen jälkeen kääntyä vastakkaiseen suuntaan”, kertoo Hanna Mikkola, porokilpailijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen ja kolminkertainen kuninkuusajojen voittaja.

Kilpaporot vapautetaan yleensä keväällä luontoon muiden porojen tavoin. Poroisännän ei auta kuin toivoa, että poroa huvittaa syksyllä palata kotitilalle jatkamaan valmennusta.

X