Reportaasi: Poliittisten perinteiden Honkajoki – Näin ajatellaan maan perussuomalaisimmassa kunnassa

Honkajoella neljä kymmenestä äänesti eduskuntavaaleissa perussuomalaisia. Mikä selittää kannatuksen määrää? Entä miltä tulevat kuntavaalit näyttävät?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pohjoisesta Satakunnasta löytyy Suomen perussuomalaisin kunta, Honkajoki, joka tosin on kuntaliitoksen jälkeen nyt osa Kankaanpään kaupunkia.

Honkajoella neljä kymmenestä äänesti eduskuntavaaleissa perussuomalaisia. Mikä selittää kannatuksen määrää? Entä miltä tulevat kuntavaalit näyttävät?
Teksti: Katriina Lundelin

Tummankeltainen puukirkko vartioi kylän keskeistä risteystä, viereisen rakennuksen piipusta tupruttaa hiljalleen savua. Etäältä kantautuva koiran haukunta rikkoo maiseman hiljaisuuden.

Pian ohi pöristää traktori. Kyydissä istuu kaksi ihmistä huomiovaatteissa, nuorempi ja vanhempi. Samaa perhettä ehkä.

Kirkkoa vastapäätä seisoo kaksikerroksinen talo, jonka seinässä lukee sekatavarapuoti. Kellertävä maali on halkeillut ja rapissut. Ovessa lepattaa hiljalleen paperilappu, jonka omistaja on ystävällisesti jättänyt tiedoksi: Liike on toistaiseksi suljettuna, Ritva.

Jos liike olisi auki, sieltä saisi kynttilän kuljetuksen läheisen haudalle kahdella eurolla. Kaupungissa tuskin kukaan liikauttaisi raajaansa kahden euron vuoksi, mutta täällä 1 600 asukkaan kokoisessa Honkajoen kylässä palvelu irtoaa halvemmalla.

Honkajoen kaltaisia pieniä kyliä ja kuntia on Suomessa paljon. Kaupungit ovat houkutelleet puoleensa ison osan asukkaista, mutta elämää on yhä pienissäkin kunnissa. Honkajoesta tekee erityisen se, että se oli edellisissä eduskuntavaaleissa Suomen perussuomalaisin kunta. Tämän pohjoissatakuntalaisen paikkakunnan asukkaista 42,7 prosenttia antoi äänensä oikeistopopulisteille.

Isäntien asialla

Mikä saa liki puolet kunnan asukkaista äänestämään yhtä ainoaa puoluetta? Parin puhelun perusteella Honkajoella on muutama paikka, josta tätä voi udella suoraan paikallisilta.

Kylän ihmismagneetteja ovat kaksi ruokakauppaa, pankki ja lounasravintola, johon suuntaamme myöhemmin. Kylmälläkin säällä muutamia ihmisiä liikkuu asioillaan.

”Saisinko jututtaa hetken? Haluaisin tietää, miksi perussuomalaiset on tällä kylällä niin suosittu puolue?”

Juttua alkaa tulla jo ennen kuin nauhuri pyörii. Jarno ja Aili tietävät vastauksen omasta puolestaan. He kannattavat perussuomalaisia. Sukunimiään he eivät halua kertoa, mielipiteensä kyllä.

”Perussuomalaiset yrittää pitää suomalaisten työpaikat ja parantaa vientiä. Muut puolueet ajavat niitä alas”, Aili vastaa empimättä.

”Turve! Täälläpäin on paljon turvetuotantoa. Jos elinkeino menetetään, isänniltä menee täällä kaikki. Heillä on kalliit koneet ja lainaa pankille.”

Kumpikaan ei tunne perussuomalaisia kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja, mutta Jarnon ja Ailin lähipiirissä suurin osa kannattaa samaa puoluetta. Äänestyspäätöskin on satakunta jo osittain tehty: ehdokkaan nimi ei ole tiedossa, mutta aatteelle he pysyvät uskollisina.

Jarno ja Aili lenkittivät Honkajoen kylällä Demo-koiraa. ”Kaikki muut puolueet on niin nähty”, Jarno kommentoi perus­suomalaisten kannatusta.

Jarno ja Aili lenkittivät Honkajoen kylällä Demo-koiraa. ”Kaikki muut puolueet on niin nähty”, Jarno kommentoi perus­suomalaisten kannatusta. © Jussi Partanen

Pitkät perinteet

Perussuomalaiset ei ole suosittu puolue vain Honkajoella, vaan koko Satakunta ja sen viereiset Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat ovat puolueen vahvaa kannatusaluetta. Yksittäiset kansalaiset tekevät äänestyspäätöksensä omista lähtökohdistaan, mutta kun kannatusta katsotaan laajemmin, syitä on mahdollista nähdä myös alueen elinkeinorakenteesta.

Perussuomalaisten äänestäjät ovat keskimääräistä useammin duunaritaustaisia ja matalammin koulutettuja. Satakunta on varsin teollisuusvaltainen maakunta. Tuhatta satakuntalaista kohden maakunnassa on 78 teollisuustyöpaikkaa, kun koko maan keskiarvo on 55. Ainoastaan Pohjanmaalla on alan työnpaikkoja enemmän.

Honkajoellakin on oma Kirkkokallion teollisuusalue, joka on paikallisten työllistymisen kannalta tärkeä.

Tuhatta satakuntalaista kohden maakunnassa on 78 teollisuustyöpaikkaa, kun koko maan keskiarvo on 55.

”Usein ajatellaan, että oikeistopopulisteja äänestävät pettyneet teollisuusalueiden ihmiset, mutta taloudellinen ahdinko ei useinkaan ole selittävä tekijä. Teollisuuden myötä alueella vain on duunareita, joista osaan vetoaa kansallismielinen ja autoritäärinen ajattelu, eivätkä he siksi äänestä vasemmistopuolueita. Perussuomalaiset on heille luontevampi vaihtoehto”, kertoo populismitutkija Niko Hatakka Eduskunnan tutkimuskeskuksesta.

Satakunta oli vahvaa kannatusaluetta myös perussuomalaisia edeltäneelle Suomen maaseudun puolueelle, SMP:lle. Alueen nykyisistä perussuomalaisista paikallisyhdistyksistä kuusi on perustettu jo 60- ja 70-lukujen taitteessa.

Kun SMP meni konkurssiin ja perussuomalaiset perustettiin sen raunioille, yhdistyksistä tuli perussuomalaisten paikallisyhdistyksiä. Myös vuonna 1973 perustettu Honkajoen perussuomalaiset on toiminut SMP:n ajoista saakka.

”Honkajoen kaltaisen pikkupaikkakunnan tapauksessa pitkään juurtunut poliittinen toiminta selittää, miksi puolue keräsi niin korkean kannatuksen eduskuntavaaleissa. Pidetyt kyläläiset, jotka ovat aktiivisia paikallispolitiikassa, ovat vakiinnuttaneet puolueen aseman paikallisten silmissä”, Hatakka sanoo.

Kaikki alkoi saunasta

Pitkistä perinteistä tietää jotain Pauli Saarinen, 67, joka on istunut Honkajoen kunnanvaltuustossa 40 vuotta putkeen. Hän päätyi ensin SMP:n riveihin vuonna 1981. Porukka oli viettämässä saunailtaa ja ovella tarjottiin puolueen liittymiskaavaketta.

”Ajattelin, että pääsen tästä nopeasti, kun allekirjoitan. Ei minusta poliitikkoa pitänyt tulla.”

Saarinen oli aikanaan puolueensa nuorin kunnanvaltuutettu. Nyt hän on pisimpään yhtäjaksoisesti Honkajoen valtuustossa istunut valtuutettu.

”Kovia päätöksiä on tehty. Muistan, kun Reiman tehdas oli hakenut kunnalta tukirahaa ja menimme tekemään päätöstä, joka ratkaisi, jatkuuko tehtaan toiminta Honkajoella siinä laajuudessa. Tehtaan työntekijät tekivät meille kunniakujan kunnantalon eteen. Menkääpäs herrat tekemään päätöksiä.”

Erno Haavisto, Marjo Koivisto ja Pauli Saarinen kuuluivat kaikki Honkajoen perussuomalaisten viisihenkiseen valtuustoryhmään. Haavisto ja Saarinen ovat taas ehdolla, mutta Koivisto keskittyy nyt perheeseen ja ravintolaansa.

Erno Haavisto, Marjo Koivisto ja Pauli Saarinen kuuluivat kaikki Honkajoen perussuomalaisten viisihenkiseen valtuustoryhmään. Haavisto ja Saarinen ovat taas ehdolla, mutta Koivisto keskittyy nyt perheeseen ja ravintolaansa. © Jussi Partanen

Päätös tehtiin ja tehdas sai jatkoaikaa. Nyt Reiman vaatteet tehdään pääosin ulkomailla, mutta aikanaan se oli Honkajoella tärkeä työnantaja.

Saunasta alkoi toisenkin honkajokelaisen paikallispoliitikon, Erno Haaviston, taival perussuomalaisten riveissä. Politiikka oli kiinnostanut Haavistoa nuoresta saakka, mutta lopulta vuonna 2012 tuli aika etsiä oma poliittinen koti.

”Perussuomalaisten puheissa kuului se ajattelu, että mennään oman maan asiat edellä. Kaikki henkilöityi silloin Timo Soiniin. Hän oli karismaattinen hahmo, joka varmasti edesauttoi sitä, että liityin juuri perussuomalasiin. Liike tuntui myös tuoreelta. Sillä ei SMP:läisistä perinteistä huolimatta ollut suurta menneisyyden painolastia.”

Haavisto tunnusti kaverilleen saunaillassa, että oli harkinnut perussuomalaisiin liittymistä. Tieto kantautui puolueaktiivien korviin, ja Haavistoa pyydettiin mukaan. Kylällä, joka on tiiviisti kutoutunut yhteen, hyvin organisoitunut paikallisjärjestö löytää kyllä omansa.

Satumaa-suomalaiset

Haavisto ja Saarinen istuvat tarinoimassa yhdessä Honkajoen keskuspaikoista, jossa paikalliset viihtyvät. Lounasravintola Harakka pyörii omistajansa Marjo Koiviston mukaan hyvin, vaikka asiakkaat on haalittava pienestä väestöstä. Onpa Koivisto istunut itsekin Honkajoen valtuustossa, perussuomalaisten edustajana hänkin.

”Perussuomalaisissa minua liikuttaa se, että ollaan pienten paikkakuntien ja ihmisten puolella.”

Marjo Koivisto pyörittää Honkajoen keskustassa lounasravintola Harakkaa. Yrittäjänä hän ajattelee, että korona­pandemia on osoittanut, kuinka vähän pieniä yrityksiä tuetaan Suomessa.

Marjo Koivisto pyörittää Honkajoen keskustassa lounasravintola Harakkaa. Yrittäjänä hän ajattelee, että korona­pandemia on osoittanut, kuinka vähän pieniä yrityksiä tuetaan Suomessa. © Jussi Partanen

Yksi tulkinta, jonka avulla perussuomalaisten suosiota on selitetty, on kaipuu vanhaan hyvään Satumaa-Suomeen. Selkeässä, viattomassa tanssilavojen ja vanhojen tehdastyöpaikkojen Suomessa kaikki oli paremmin.

Satumaa-nostalgia ei toki selitä perussuomalaisten suosiota kokonaisuudessaan. Puolueella on poikkeuksellisen tasainen kannatus myös kaupungeissa, vaikka kaikkein eniten ääniä se kerää juuri haja-asutusalueilla. Satumaa-Suomella on vielä väliä siellä, missä väki vähenee ja perinteinen elämäntapa on muuttumassa katoavaksi kansanperinteeksi, ainakin ajatuksissa.

”Ovatko ihmiset, jotka uskovat tiiviisiin yhteisöihin perustuvaan maaseutuelämään, jotenkin huonompi kansanosa? Eivät minusta.” – Erno Haavisto

”Asian voisi ajatella myös niin päin, että ovatko ne ihmiset, jotka uskovat työntekoon ja tiiviisiin yhteisöihin perustuvaan maaseutuelämään, jotenkin huonompi kansanosa? Eivät minusta. Pienten paikkakuntien elämäntapa on mielestäni puolustamisen arvoinen asia. Emme me perussuomalaisissa silti mitään asutustilapolitiikkaa aja, vaan tunnemme kaupungistumisen realiteetit hyvin. Voi siltä prosessia silti hiukan hidastaa”, Erno Haavisto toteaa.

Honkajoen kunnan kuolema

Läheltä ravintola Harakkaa lähtee tie Honkajoen kunnantalolle. Porhontien kyltistä on joku raaputtanut h-kirjaimen yläviivan pois. Alatyylinen huumori on hyvä käyttövoima näilläkin nurkilla.

Perussuomalaisten suuresta suosiosta huolimatta punatiilisessä virastotalossa ovat valtaa pitäneet aina keskustalaiset. Nyt kunnantaloa ei hallitse enää kukaan, eikä Honka­joen valtuustoon valita enää yhtäkään edustajaa.

Seuraavissa kuntavaaleissa honkajokelaiset pyrkivät Kankaanpään kaupunginvaltuustoon, sillä Honkajoki liitettiin Kankaanpäähän vuoden alusta. Perussuomalaiset vastustivat liitosta, mutta se meni keskustalaisten enemmistöllä läpi.

Honkajoella tosin olisi ollut pakkoliitos edessä todennäköisesti muutenkin. Kunta oli joutunut kriisikuntamenettelyyn, jossa valtio ja kunta yhdessä selvittävät, onko kunnalla edellytyksiä järjestää enää lakisääteisiä palveluitaan. Honkajoen taloudellinen tilanne ei järin hyvältä näyttänyt.

Suurta mullistusta kuntaliitos ei valtuuston voimasuhteisiin todennäköisesti tuo. Keskusta on Kankaanpäässäkin puolueista suurin, perussuomalaiset toisena. Ainut merkittävä ero on, että Honkajoen valtuustossa oli näiden puolueiden lisäksi vain yksi ryhmä: vasemmisto kahdella edustajalla. Kankaanpäässä edustettuna ovat myös SDP, kokoomus, vihreät ja kristilliset.

”Todennäköisesti sulaudumme Kankaanpään valtuustoon niihin ryhmiin, joihin entuudestaan kuuluimme”, kertoo Arimo Koivisto, entisen Honkajoen kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja. Perussuomalaisten vahva kannatus ei hänen mukaansa paikallista keskustaa pelota edes pitkällä aikavälillä.

”Emme ole olleet huolissamme perussuomalaisista. Hyvin olemme tulleet Honkajoen valtuustossa toimeen ja pitkälti samoja asioita ajaneet.” – Arimo Koivisto

”Emme ole olleet huolissamme perussuomalaisista. Hyvin olemme tulleet Honkajoen valtuustossa toimeen ja pitkälti samoja asioita ajaneet. Teemme keskustalaista politiikkaa, eikä toisen puolueen kannatus meidän toimintaamme vaikuta. Pienen kunnan asiat ovat aika yksinkertaisia: paikalliset palvelut, koulu ja terveydenhuolto.”

Syytä huoleen saattaisi silti olla. Puolueiden kannatusta selvittävän Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen paljastaa, että juuri perussuomalaisten kannattajat näyttävät tulevissa vaaleissa äänestävän omiaan varsin uskollisesti ja erityisen vahvalta puolueen kannatus näyttää siellä, missä keskusta on perinteisesti ollut vahvoilla.

”Keskustan äänestäjät lipeävät gallupin mukaan todennäköisimmin kokoomukselle, mutta myös perussuomalaiset ovat saamassa osansa aiemmin keskustaa kannattaneiden äänistä. Keskustan suurin uhka on kuitenkin se, saavatko he kannattajiaan liikkeelle ollenkaan.”

Erno Haavisto arvioi, että tulevat vaalit ovat koronan vuoksi haastavat, koska ihmisiä ei esimerkiksi voi tavata kasvotusten vaalityössä.

Erno Haavisto arvioi, että tulevat vaalit ovat koronan vuoksi haastavat, koska ihmisiä ei esimerkiksi voi tavata kasvotusten vaalityössä. © Jussi Partanen

Honkajoki ensin

Vain muutaman sadan metrin päästä kunnantalolta, K-market Honkajoen pihalta löytyy vielä yksi honkajokelainen kertomaan, mikä seuraavissa kuntavaaleissa ratkaisee.

”Kankaanpään valtuustoon pitäisi saada edustaja tai pari Honkajoelta. Keskusta on pärjännyt, koska on äänestetty niin sanotusti suvun puolesta. Tällä kertaa merkitsee kuitenkin paikallisuus eniten, puolue voi joustaa hiukan suuntaan tai toiseen”, arvioi Matti Eloranta.

Edellisissä eduskuntavaaleissa run­- nottiin paikallinen poliitikko eduskuntaan Kankaanpäästä keskittämällä äänet perussuomalaiselle Jari Koskelalle. Kuten Erno Haavisto asian ravintola Harakassa istuessaan muotoili, kankaanpääläinen poliitikko näkee eduskunnasta pohjoiseen Satakuntaan paremmin kuin porilainen.

Matti Eloranta aikoo äänestää kuntavaaleissa sopivaa henkilöä. Valinta on aikanaan helppo tehdä, koska hän tuntee lähes kaikki honkajokelaiset.

Matti Eloranta aikoo äänestää kuntavaaleissa sopivaa henkilöä. Valinta on aikanaan helppo tehdä, koska hän tuntee lähes kaikki honkajokelaiset. © Jussi Partanen

Puheita keskittämisestä ei Eloranta ole vielä kuullut, mutta kannattaa tätä äänestystaktiikkaa itse. Pankin pihalla jututettu Jarno sen sijaan oli kuullut jo huhuja taktikoinnista paikallisilta taksikuskeilta.

Jos Kankaanpään edustaja tuntee eduskunnassa pohjoisen Satakunnan asiat, Kankaanpään valtuustossa tämän pienen kylän kysymyksiä pitää esillä varmimmin honkajokelainen itse.

X