Reportaasi: Legendaarinen Hotelli Laajavuori kätkee monta tarinaa – Kuningatar Elisabeth II:lle eivät lohikeitto, letut ja lakkahillo kelvanneet

Jaa artikkeliTilaa Seura
Rantasipinä aloittaneen ja nykyään Scandic-ketjuun kuuluvan Laajavuoren historiassa riittää tarinoita.
Rantasipinä aloittaneen ja nykyään Scandic-ketjuun kuuluvan Laajavuoren historiassa riittää tarinoita. © Rosemarie Särkkä
Olivat nekin aikoja, kun kuningas Kaarle XVI Kustaalta estettiin pääsy yökerhoon ja kuningatar Elisabet raahattiin pöllimetsään nyrpistelemään. 50-vuotias hotelli Laajavuori kätkee monta tarinaa.

Tämä sankari ei pidä juhlapuheita, eikä sekoa 50-vuotisiinsa. Hotelli Laajavuori on ja pysyy paikallaan, mutta sen uskolliset työntekijät ja vieraat pitävät huolen, että 50-vuotias saa arvoisensa syntymäpäivät.

Paikalla viime vuoden lopussa oli iso joukko onnittelijoita. Seremoniamestari Mikko Vaismaa pyytää hotellin avajaisissa 1969 mukana olleita ilmoittautumaan. Kolme kättä nousee eturivistä. Marita Massa Mäkeläinen, Marja-Leena Mini Lyytikäinen ja Leena Närä palvelivat juhlaväkeä jo 50 vuotta sitten.

Koko Suomi tuntee Laajavuoren Jyväskylän Suurajoista, tai tunsi. MM-rallin päämaja on siirtynyt keskikaupungille ja kisakin nykyään nimeltään Neste Rally Finland. Maiseman maamerkkinä kohoaa Matti Nykäsen nimikkomäki. Mäkikotkan kuolemasta tuli juuri vuosi.

Synttäreillä muistellaan reilusti menneitä, sillä Rantasipinä aloittaneen ja nykyään Scandic-ketjuun kuuluvan Laajavuoren historiassa riittää tarinoita. Vuonna 1969 taloon tulleet naiset sen tietävät.

”Oli aika tyrmäys jäädä eläkkeelle, kun on palvellut samassa työpaikassa 42 vuotta”, Marita Mäkeläinen huokaa.

Leena Närän uran mitaksi kertyi 36 vuotta ja yrittäjänä yhä jatkavan Marja-Leena Lyytikäisen 21 vuotta.

Jo avajaiset olivat vauhdikkaat. Pönötyksestä vapautti sisään lentänyt lintu, jota johtaja yritti pyydystää haavilla.

”Pitkä, komea mies juoksi paniikissa pyrähtelevän linnun perässä. Viimeisen päälle katetut pöydät lakosivat siinä tiimellyksessä”, Lyytikäinen kertoo.

Jyväskylän Laajavuoressa järjestettiin 1990-luvulla erilaisia teemailtoja. 1920-luvun salakapakassa pelattiin uhkapeliä croupier Jukka Kinnusen johdolla.

Jyväskylän Laajavuoressa järjestettiin 1990-luvulla erilaisia teemailtoja. 1920-luvun salakapakassa pelattiin uhkapeliä croupier Jukka Kinnusen johdolla. Hotelli Laajavuoren arkisto

Hovimestari Jorma Vähäkoski kauhoi taikajuomaa Gallialaisessa illassa. Teemaillat olivat suosittuja ja niitä järjestetään asiakkaiden tilauksesta vieläkin.

Hovimestari Jorma Vähäkoski kauhoi taikajuomaa Gallialaisessa illassa. Teemaillat olivat suosittuja ja niitä järjestetään asiakkaiden tilauksesta vieläkin. Hotelli Laajavuoren arkisto

Rallivippejä ja kruunupäitä

Jos korona suo, ensi kesänä ralli ajetaan näissä maisemissa 70:ttä kertaa. Kaksoissynttärien kunniaksi ravintola Salitintin aulassa on ehta 60-luvun Mini, jota vasten poseeraa tuttu hahmo.

Hän on lajin legenda, moninkertainen voittaja ja kilpailujohtaja Simo Lampinen.
Lampinen kuuluu kalustoon, vaikka asuukin Hampurissa.

”Ajanlaskukin meni täällä ennen ja jälkeen rallien. Ykköstallit ja kuskit viipyivät pari viikkoa”, rallin kultavuosien hotellinjohtaja Timo Tiksi Liponen kertoo.

Timo ”Tiksi” Liposen aikana 1980–90-luvuilla Laajavuori eli kultaisia vuosiaan. Rallilegendoja kutsuttiin Lentäviksi suomalaisiksi.

Timo ”Tiksi” Liposen aikana 1980–90-luvuilla hotelli Laajavuori eli kultaisia vuosiaan. Rallilegendoja kutsuttiin Lentäviksi suomalaisiksi. Rosemarie Särkkä

Simo Lampinen värväsi Nesteen rallin sponsoriksi. Häneltä sinkoaa tarinoita kiemuraisilta taipaleilta ja rapsakalta vapaa-ajalta.

Rallilegendatkaan eivät aina toimineet tyylioppaan mukaan:

Timo Mäkisen kanssa otettiin viskipaukut avajaisten jälkeisenä päivänä. Tarjoilijaneiti lättäsi sen Timon eteen. Tiukkana kaverina Timo heitti viskin tarjoilijan silmille ja sai porttikiellon. Se otti niin nokkiinsa, että muutti hotelli Jyväshoviin kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Tiksin aikana Laajavuoreen”, Simo Lampinen kertoo.

Kuvasta vuosien takaa löytyvät eturivistä vasemmalta Marita Mäkeläinen, Tanja Helin, Tiina Suhonen ja Leena Närä sekä kaksi rallien kausityöntekijää.

Kuvasta vuosien takaa löytyvät eturivistä vasemmalta Marita Mäkeläinen, Tanja Helin, Tiina Suhonen ja Leena Närä sekä kaksi rallien kausityöntekijää. Hotelli Laajavuoren arkisto

Tiksi Liponen eskorteerasi automiehenä tunnettua Ruotsin kuningasta Kaarle Kustaata.

”Esittelin taloa kuninkaalle ja kenraali Ermei Kanniselle, joka oli autourheilun nokkamies. Herrat vaativat päästä yökerhoon, mutta Kallen turvamiehet estivät”, Liponen muistaa.

Suomalaisherkkuja kuningatar Elisabeth II:lle

Kruunupäistä myös Britannian kuningatar Elisabet II sekä Monacon raikuliprinssinä tunnettu nykyinen ruhtinas Albert II ovat Laajavuoren konkareille tuttuja. He muistavat, kuinka Albertin vierailun kunniaksi yökerhoa koristivat nuket, jotka oli puettu Monacon ruhtinaaksi Rainieriksi ja prinsessa Carolineksi.

Elisabetin metsälounaan vuonna 1976 muistavat myös kaikki ja todennäköisesti myös Elisabet itse.

Isännät tyrkyttivät tyylistään tarkalle kuningattarelle kypärää ja istuttivat leningissään ja nailoneissaan saapuneen korkean vieraan halkaistun tukin päälle. Moottorisaha lauloi.

Hapan Elisabet kieltäytyi kypärästä. Myös prinssi Philip käytti univormuunsa kuuluvaa päähinettä. Presidentti Urho Kekkonen istui pöydässä rehvakkaasti oranssi metsurinkypärä päässään. Lounastarjoilun kestitsi hotelli Laajavuori, mutta idea oli Jyväskylän kaupunginisien.

”Päällikkö veti harjalla pöydältä sahanpurut ja roskat. Oli järkyttävän kylmä päivä, toppatakeissa katettiin. Kun se pieni rouva turkoosissa mekossaan tuli, vaihdoin hovimestarin asuun”, Leena Närä kertoo.

Kattaus oli ajan tyylin mukaan reilusti ruskea – Arabian Ruska-astiat – ja menu perin suomalainen.

”Eipä maistunut se lainkaan Elisabetille. Adjutantilla oli vissypullo ja sitä hän joi, ei muuta. Urkki kyllä sanoi, että pitäisi ottaa lämmintä. Koskenkorvaa Urkki ja Philip sitten naukkailivat. Niillä oli oikein rattoisaa yhdessä”, Marita Mäkeläinen naurahtaa.

Naisten mielestä oli virhetikki viedä pieni, arvokas monarkki pöllimetsään.

Pohjanoteeraukselle oli kuitenkin hyvin arvattava syy.

”Kaupan edistäminen ja uusi metsäkone. Silloin oltiin vähän naiiveja.”

Britannian kuningatar Elisabet oli juuri täyttänyt 50 vuotta, kun hän teki valtiovierailun Suomeen. Mukana oli prinssipuoliso Philip. Jyväskylän kaupunginisien ideana oli viedä hento, arvokas nainen pöllimetsään lounaalle. Elisabet ei siitä pitänyt ja näytti sen.

Britannian kuningatar Elisabet oli juuri täyttänyt 50 vuotta, kun hän teki valtiovierailun Suomeen. Mukana oli prinssipuoliso Philip. Jyväskylän kaupunginisien ideana oli viedä hento, arvokas nainen pöllimetsään lounaalle. Elisabet ei siitä pitänyt ja näytti sen. Hotelli Laajavuoren arkisto

Lippalakki on ”hirvittävä sokki”

Entinen Rantasipi-ketju kattoi puoli Suomea. Puhuttiin korpihotelleista. Kosteaa bisnestä ja politiikkaa tehtiin katseilta piilossa.

Hotelli Laajavuori oli kuitenkin kaupunkipaikka. Riehakkaat sambakarnevaalit tulivat nousukasmaisen 1980-luvun ilmiöksi, esiintyjät olivat huippuja ja rekvisiitta kuin Riosta.

Henkilökunta teki salsa-puvut itselleenkin. Rallien aikaan vedettiin päälle omatekoiset haalarit. Fiinissä Sipihotellissa oli niin sanottu reilu meininki.

Kun rennon imagon Restel tuli isännäksi lamavuonna 1993, meni henkilökunnalla hetkeksi kuppi nurin.

”Hirvittävä sokki. Piti laittaa tällaiseen hienoon paikkaan lippalakki päähän!”

Näistä tyylikkäistä, iloisista, uskollisista Laajavuoren työntekijöistä ei uskoisi, että he ovat vetäneet vuosikymmenet vuorotyötä, joka pahimmillaan päättyi aamuviideltä.
Silloin meni kiinni Pikkulintuna ja Monte Carlona tunnettu yökerho. Jälkimmäinen nimi tuli tietenkin rallista.

”Olivat ne hulluja vuoroja. Minäkin, perheenäiti, nukahdin kerran rattiin ja päätin, että nyt riittää”, Marja-Leena Lyytikäinen paljastaa.

Leena Närä (vas), Marja-Leena Lyytikäinen ja Marita Mäkeläinen ovat tallettaneet asut sambakarnevaalien ja rallien ajoilta.

Leena Närä (vas), Marja-Leena Lyytikäinen ja Marita Mäkeläinen ovat tallettaneet asut sambakarnevaalien ja rallien ajoilta. Rosemarie Särkkä

Pikkutakki ja kravatti

”Juhlissa oli minuuttiaikataulu ja vatitarjoilu. Viiniäkin sai kaataa vasta kun päällikkö antoi merkin. Etiketin piti aina olla asiakkaaseen päin. Ei nykyään semmoista ole”, naiset muistelevat.

”Oltiin koko Suomen kakkonen Helsingin Kalastajatorpan jälkeen. Ihmiset jonottivat ravintolaan ja yökerhoon, taksit surrasivat keskikaupungilta viiteen saakka.”

Ravintolaan pukeuduttiin siististi. Ellei yökerhoasiakkaalla ollut kravattia tai pikkutakkia, vahtimestari lainasi ne. Sortsit eivät tulleet kyseeseen edes lounaalla, sen sai karvaasti huomata floor showt Laajavuoressa aloittanut Tapani Kansa.

”Oli kuuma kesäpäivä. Kansa tuli sortseissa kiertämään lounaspöytää. Johtaja Mauno Ahonen ihmetteli, mitä mies tekee ja huomautti, että meillä ruokaillaan pitkissä housuissa. Kansahan siitä suuttui”, Marja-Leena Lyytikäinen muistelee.

Yökerho oli Jyväskylän ykkösmenomesta. Se paloi kesäyönä 1975, kun paikka oli jo suljettu. 1990-luvulla yökerhoa koristivat Monacon Rainier ja Caroline -nuket.

Yökerho oli Jyväskylän ykkösmenomesta. Se paloi kesäyönä 1975, kun paikka oli jo suljettu. 1990-luvulla yökerhoa koristivat Monacon Rainier ja Caroline -nuket. Hotelli Laajavuoren arkisto

Hotelli Laajavuori on kokenut laajennuksen kahdesti. Kylpylä- ja wellness-osasto rakennettiin vuonna 2009. Rakennuksen ideana on panoraama Tuomiojärven yli kaupunkiin.

Hotelli Laajavuori on kokenut laajennuksen kahdesti. Kylpylä- ja wellness-osasto rakennettiin vuonna 2009. Rakennuksen ideana on panoraama Tuomiojärven yli kaupunkiin. Rosemarie Särkkä

Närkästys ei ollut ikuista. Leena Närä kertoo, kuinka artisti Kansa kävi muutama vuosi sitten ja pahoitteli:

”Taisin minä täällä tunteita herättää. Kun vahvistin asian, Kansa vastasi, että elämä on minuakin opettanut.”

Menneillä vuosikymmenillä kukoisti myös sellainen ravintolakulttuuri, joka nykyään olisi arveluttavaa tai jopa kiellettyä, kuten tupakka.

”Yökerhon tarjoilijoilla oli syntisen seksikkäät asut: minihame ja vyö, jossa tupsu roikkui tässä keskellä. Asiakas sitten roikkui siinä tupsussa”, Mäkeläinen pyörittää päätään.

Simo Lampisen aikana ajettiin pikataipaleet pimeälläkin. Rallilegenda kertoo, että media lopetti yöajot: jos joku keskeytti, syytä ei saatu heti tietää.

Simo Lampisen aikana ajettiin pikataipaleet pimeälläkin. Rallilegenda kertoo, että media lopetti yöajot: jos joku keskeytti, syytä ei saatu heti tietää. Rosemarie Särkkä

Käytöstavat hukassa

Tarjoilija Tanja Helin tuli taloon tasan 30 vuotta sitten. Hän on työssään huomannut sekä tapojen turmeluksen että kohentumisen.

”On menossa kolmas sukupolvi, jota palvelen. Todella paljon on muuttunut. Kun ennen perhe tuli ravintolaan, vanhemmat opastivat miten käyttäydytään. Jos tuli murusia tai tahroja pöytäliinan, asiakkaat olivat häpeissään”, Helin muistaa.

Nyt esiin kaivetaan heti puhelimet ja pädit.

”Vauvoillekin puuroa ja piirrettyjä. Sotkua jää kamalasti.”

Silti nykyajassa on runsaasti plussaa.

”Juomakulttuuri on siistiytynyt. Ihmiset ovat siirtyneet mietoihin ja firmat drinkkilippuihin.”

Kosteiden sukupolvien drinkeistä perinteisimmät olivat Votkasprite, Sininen enkeli ja Ampiainen. Paikan oma cocktail sai nimen Salitintin sivuliuku: votkaa, Apricot Brandya ja appelsiinimehua sekä kirsikka.

Tarjoilija Tanja Helin tuli taloon tasan 30 vuotta sitten. Jos ovat asiakkaiden juomatavat siistiytyneet, samaa ei voi sanoa pöytätavoista.

Tarjoilija Tanja Helin tuli taloon tasan 30 vuotta sitten. Jos ovat asiakkaiden juomatavat siistiytyneet, samaa ei voi sanoa pöytätavoista. Rosemarie Särkkä

Hampurilainen jyllää

Suomalaisten kansallisruoka on pizza, jonka kanssa kärkisijasta kamppailee hampurilainen.

Sveitsinleike ja metsästäjänleipä sinnittelevät varttuneiden asiakkaiden mielessä yhä ravintolaruoan aatelina, ja niitä myös kysytään.

Mitä tilaa moderni perhe, kun se tulee Laajavuoreen hiihtämään ja kylpylään?

”Kaikille hampurilaisen. Se onnistuu aina ja on hinnoiteltu hyvin”, Tanja Helin sanoo.

Vuoropäällikkö Tarmo Lehvosen käsistä on lähtenyt eräskin pihvi ja leike. Hän on työskennellyt samassa keittiössä 35 vuotta yhtä soittoa ja tietää kaiken.

”Totta kai elämme nykypäivää. Hampurilainen on ihan selvä ykkönen, mutta pizzaa listallamme ei ole”, Lehvonen sanoo.

Lehvonen avaa valtakuntansa heilurioven, ja taivas varjele mitä sieltä löytyy: kymmeniä arvokkaita ruokalistoja viime vuosituhannelta.

Kuumimpaan sesonkiaikaan vuoropäällikkö Tarmo Lehvosen kanssa hotellissa ahersi puolensataa työkaveria. Lehvosen ura on lähes 40 vuotta pitkä.

Kuumimpaan sesonkiaikaan vuoropäällikkö Tarmo Lehvosen kanssa ahersi puolensataa työkaveria. Lehvosen ura on lähes 40 vuotta pitkä. Rosemarie Särkkä

Käsintehtyä ja kallista

Lehvosen keräämät menut herättävät asiakkaissa suuria tunteita. Tulinen häränlihapata maksoi 1990-luvulla 60 markkaa, nykyarvolla 16 euroa. Lintuviikkojen sorsasta sai pulittaa melkein satasen eli 25 euroa.

Laajavuori oli tyyris. Täpötäyttä ykköspaikkaa palveli sesonkina yhdessä vuorossa puolensataa ihmistä.

”Ennen tehtiin kaikki itse, nyt on puolivalmisteet ja porukkaakin vähemmän”, Lehvonen sanoo.

Listoilla ei näy allergiamerkintöjä eikä kasvisannoksia, koska niitä ei pahemmin kyselty.

Huikopalaksi yökerhoon vietiin vorschmackia ja janssoninkiusausta. Autoväen spesiaaliannos sisälsi naudan sisäfileetä suikaleina, piparjuurta, sinappia ja paistettua perunaa.

Yökerho Monte Carlon yöpalalista henkii viime vuosisadan lopun ravintolamakua.

Yökerho Monte Carlon yöpalalista henkii viime vuosisadan lopun ravintolamakua. Rosemarie Särkkä

Suurajojen 40-vuotisjuhlassa nautittiin ahventa ja poroa.

Suurajojen 40-vuotisjuhlassa nautittiin ahventa ja poroa. Rosemarie Särkkä

Ruotsin kuninkaan illallisella syötiin rapuja, olihan rallit ja elokuun loppu.

”Rapusesonki oli kovaa aikaa. Ravut keitettiin tietysti täällä.”

Laajavuoren palvelut ylsivät myös pikataipaleiden varsiin. Ralleissa tarjoilijoita piinasi outo karma.

”Paikaksi sattui aina sikalanomistajan piha. Posliinit oli toki pöydässä, valmistettiin poronnoisetit sun muut. Ei paljon naurattanut, kun talon kissa kantoi kuolleita pikkuruisia possuja vip-vieraiden jalkojen juureen”, Marja-Leena Lyytikäinen harmittelee vieläkin.

Ralli kasvoi vuosituhannen vaihteessa tontilta ulos, kertoo Laajavuorta yli 15 vuotta johtanut Janne Pälvimäki. Hänen aikanaan on rakennettu kylpylät ja leikkihuoneet. Yökerhosta on tullut tapahtumatila.

Seuran Aurinkotyttökilpailun 1982 voitti Nina Rekola, tuleva missi. Nykyään hänet tunnetaan tv-kuuluttaja Nina Seveliuksena.

Seuran Aurinkotyttökilpailun 1982 voitti Nina Rekola, tuleva missi. Nykyään hänet tunnetaan tv-kuuluttaja Nina Seveliuksena. Hotelli Laajavuoren arkisto

Matti sydämissä

Hotellin bensankatkuinen historia sisältää toki myös runsaasti tähtipölyä.

”Oi, Plattersit oli ihania! Ja Delta Rhythm Boys”, Marita Mäkeläinen muistaa.
Amerikkalaiset lauluyhtyeet todellakin olivat suurta maailmaa. Kotimaista glamouria koettiin katafalkilla 1980-luvun alussa Seuran Aurinkotyttökilpailuissa.

Konkarien sydämissä on ikioma kolo Matti Nykäselle. Hotelli Laajavuori nimikkomäkineen oli Matille ”mesta paikka”.

”Ensimmäiset mitalikahvit ja häät Hynnisen Pian kanssa pidettiin täällä. Matista jäi hyvät muistot. Perhepäivillä hän järjesti omilla rahoillaan lapsille limsat, karkit ja munkit, huolehti ja vei heitä ylös mäkeen.”

Oman mäen kupeeseen pysähtyi Nykäsen saattoauto vuosi sitten. Pyrytti.

”Se oli traagista. Aina me pärjättiin.”

Lähteet: Anne-Mari Malviston Rantasipi Laajavuoren historiikki 2009, Ylen Elävä arkisto.

Lue myös: Matkailuyrittäjä Saimi Hoyer paljastaa menestyksensä salat: ”Ei kannata kadehtia vaan kuunnella niitä, jotka ovat tehneet asioita oikein”

X