Ismo Räty osti oman saaren Suomenlahdelta – Armeijan läsnäolosta on jäljellä varuskuntasaarella enää tutka ja iäkäs tykkiasema

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ismo Räty
Ismo Räty halusi ostaa Rankin heti kun se tuli myyntiin. © Tero Talvio
Rankki on avattu yleisölle, ja siihen tutustui viime vuonna 7 000 turistia. Ismo Räty osti saaren heti, kun se tuli myyntiin.

Ribbiveneen naru pyörähtää näppärästi paalusolmuun. Keli on mainio, tuuli kolme metriä sekunnissa ja aurinko paistaa.

Merellä Kotkan edustalla ikänsä viihtynyt Ismo Räty tuntee kivet ja karit kuin omat taskunsa. Kotkan edustan pieni Ollinkarien saari on ollut Rädyn taskussa jo pidempään, ja sieltä katse harhaili aina välillä kohti Rankkia.

Mielessä kävi haave: tuon kun joskus saisi omakseen.

”Rankki on sellainen helmi, että se piti yrittää ostaa pois”, Räty sanoo.

Näkymä Rankin sääaseman tornista

Rankin sääaseman tornista aukeaa näkymä aavalle. Tero Talvio

Suomenlahden suojana

Avomereltä Kotkan suuntaan tullessa saaret reunustavat väylää kuin lehmukset puistokujaa.

Ulommaisina ketjussa 10 kilometriä Kotkasta, aavan laidalla, sijaitsevat Rankki ja Kirkonmaa.

Jo 1700-luvulla Pietari Suuri näki, että paikka on otollinen puolustusta varten. Pietarin kaavailut toteutuivat vasta kauan hänen jälkeensä, vuonna 1916, kun keisarillinen Venäjä tarvitsi suojaa Saksaa vastaan ensimmäisessä maailmansodassa.

Tykinputket suunnattiin länteen.

Pian, jo pari vuotta myöhemmin linnake oli vaihtanut isäntää. Suomalaiset hallitsivat sitä vuodesta 1918 alkaen ja käänsivät rannikkotykit osoittamaan kohti itää, entisiä isäntiä.

Kotkan rannikkopatteristo ehti olla monen alokkaan palveluspaikka ennen kuin puolustusvoimat poistui saarilta vuonna 2013.

Saaret tulivat myyntiin, ja Räty tarttui tilaisuuteen. Liki vuosisadan suljettuna olleet saaret avattiin yleisölle.

Luonto on saanut rehottaa rauhassa, metsät ovat kasvaneet umpeen. Saarelta löytyy muutama harvinainen perhos- ja kasvilaji, jotka ovat saaneet olla paikallaan vuosikymmeniä turistien tallaamatta.

tähystysaukko

Suuren kiven sisään on koverrettu tähystysaukko. Tero Talvio

Mennyttä voi parannella

Ismo Rädyn liiketoimissa on mukana myös aimo annos kotiseuturakkautta, tahtoa tehdä jotain kotikaupungin hyväksi.

Kotkalla on hieno menneisyys rajaseudun linnakekaupunkina, teollisuushistoriaa ja itäsaaristo, jonka silakka on elättänyt ihmisiä. Kymijoki on etelärannikon harvoja lohijokia.

Saaristolaiselämä on Rädylle elävää historiaa, ja hänelle on tärkeää pitää vastedeskin saaristo elossa.

Räty ei haluaisi nähdä metsittyneitä pihoja, hylättyjä taloja ja autioituneita kyliä.

Kotkan lähisaaristossa muutamia ympärivuotisia asukkaita löytyy vielä Kaunissaaresta, Kuutsalosta ja Haapasaaresta.

Saaristokylän voi kuitenkin päivittää 2020-luvulle. Rankissa on nytkin armeijan jäljiltä täysin asuttava rivitalo, kunnostusta vailla oleva kerrostalo, ja tietenkin kasarmirakennus.

Rakennukset lämpiävät öljyn sijaan nykyaikaisesti maalämmöllä, ja sähkö tulisi tulevaisuudessa aurinkopaneeleista. Merellä aurinkoisia tunteja on huomattavasti enemmän kuin maalla, joten saari on otollinen paikka aurinkosähkölle. Ainoastaan vesijohto tulee Kotkasta.

Rankin pelastusrengas

Saaressa kävijä näkee ensimmäisenä sotilaskodista tehdyn ravintolan ja sen ovenpielessä olevan pelastusrenkaan. Tero Talvio

Intin isännättömyys

Armeijan saarelle jättämiä hyötyjä on kunnollinen infrastruktuuri. Alueen halki kulkeva tie kestää kuorma-auton ja laveaan satamalaituriin voi ankkuroida rahtilaivan. Saaressa on myös varavoimageneraattori, joka hörähtää käyntiin heti, kun sähköt katkeavat.

Aivan ongelmitta ei vallanvaihto armeijan kanssa ole sujunut. Edelleenkin on joitain kaupantekovaiheessa sovittuja asioita, joita entinen isäntä ei ole Rädyn mielestä hoitanut loppuun asti.

”Armeija on vähän isännätön, kaikki ovat vaan töissä siellä. Ihmiset hoitavat oman vastuualueensa ja siirtävät muissa asioissa vastuun toiselle. Välillä on vaikea saada kiinni henkilöä, joka vastaisi kysymykseeni.”

Toinen vähemmän hauska yksityiskohta projektissa on ollut, että Itämeressä on roskaa.
Jäidenlähdön aikaan tuuli kinostaa ensin komean, monimetrisen jäävallin saaren rantaan.

Vähemmän komea näky on vuorossa heti sen jälkeen. Jäiden sulettua jäljelle jää kontillinen meren tuomaa roskaa.

Armeijan läsnäolosta on jäljellä enää tutka ja iäkäs tykkiasema. Ne ovat edelleen toimintakuntoisia, ja tykkiä saatetaan edelleen käyttää harjoitteluun.

Rankin tykki

Tykki on edelleen valmiina puolustamaan Kotkaa. Tero Talvio

Aidan plakaatti kertoo, että aidan sisäpuolen muutama neliömetri tykin ympärillä on sotilasaluetta. Saaren eteläosien puusto on parturoitu lyhyeksi, jotta puiden yli voi tarvittaessa ampua.

Saaren tykillä pystyi aikanaan ampumaan 30 kilometrin päähän nykyään Venäjän puolella olevaan Suursaareen asti. Jatkosodan jälkeisiin rauhanehtoihin kuului, että tykki siirrettiin osoittamaan poispäin Suursaaresta ja sen kantamaa lyhennettiin niin, että se ei uhkaisi Venäjän aluetta.

”Olen aina arvostanut sotaveteraaneja, mutta nyt arvostan vielä enemmän, kun olen nähnyt missä oloissa täällä on asuttu pitkiä aikoja. Ne on olleet kovia ukkoja”, sanoo Räty ihailua äänessään.

Sotilaskodin aulan muistoja

Sotilaskodin aulaan on koottu linnakkeen historiasta kertovia muistoja. Tero Talvio

Punainen kasarmirakennus

Venäläiset rakensivat vuonna 1916 punaisen kasarmirakennuksen, joka oli käytössä 1950-luvulle asti. Tero Talvio

Merisään litaniasta tuttu

Vuodesta 1933 Rankissa on ollut merisään rannikkoasema.

Aiemmin varusmiehet kiipesivät sääaseman torniin säällä kuin säällä katsomaan näkyvyyttä ja pilvisyyttä. Ilmatieteen laitos uusi sääaseman vuonna 2015. Nykyiset automaattiset mittauslaitteet seisovat taivasalla. Vieressä on vuonna 1951 valmistunut rapistunut sääasemarakennus. Räty on pohtinut, pitäisikö punaisesta tuvasta tehdä pieni säämuseo.

”Papereissa lukee, että olen tuon sääaseman hoitaja, mutta se on niin automaattinen, etten tiedä edes kaikista laitteista, mitä noilla tehdään”, Räty naurahtaa.

Rankki on juuri tuon sääaseman takia monille radionkuuntelijoille tuttu, vaikkei ikinä merillä liikkuisikaan.

Merisää luetaan rannikkoa seuraten ensin idästä lähteen. Ensimmäiset litaniassa ovat Kotkan rannikkoasemat Haapasaari ja Rankki.

tunnusmajakan perustukset

Puut on katkottu tykin ampumalinjalta. Eteläkärjessä näkyy vanhan pookin eli valottoman tunnusmajakan perustukset. Tero Talvio

Minna Huuskonen Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluista osaa kertoa, että rannikkoasemat on perustettu saariin, joissa on ollut joku ympärivuotinen läsnäolo: kasarmi, luotsiasema tai asutusta.

Ennen teknologian kehittymistä tarvittiin ihminen tekemään mittauksia ja lähettämään tiedot Ilmatieteen laitokselle.

Nykyään rannikkosääasema voisi olla missä tahansa saaressa, mutta tietojen vertailukelpoisuuden takia on parasta, että ne ovat siellä missä ovat olleet ennenkin. Sillä tavalla voidaan seurata säätilan lisäksi ilmaston kehitystä.

Julkkisten saari

Rankin tunnetuimmat asukkaat tulevat yllättäen pääkaupunkiseudulta. Kotka on puolentoista tunnin päässä Helsingistä, mutta jo aivan eri maailmasta. Saarella saa olla rauhassa, erakoitua, pitää lomaa ihmisistä.

Esimerkiksi intohimoinen viehekalastaja Jasper Pääkkönen on kertonut innostuneensa Rankin kalapaikoista. Ei ihme, sillä merestä nousee Kymijokeen matkalla olevaa lohta ja muuta kalaa.

Tommi Korpelan ja Kari Hietalahden mökki

Tommi Korpela ja Kari Hietalahti ovat valinneet mökkinsä paikaksi Rankin. Tero Talvio

Alueen kalansaaalista on ensimmäinen maininta jo 1500-luvulta, kuningas Kustaa Vaasan verokirjoissa.

Kun Räty kertoi toukokuussa saaren Facebook-sivuílla, että Tommi Korpela ja Kari Hietalahti ovat aloittaneet mökkiurakkansa Rankissa, rantaan pöllähti samana päivänä 12 uteliasta venekuntaa katsomaan näyttelijöiden puuhia.

Syksyllä televisiossa esitetään sarja kaverusten yhteisen mökin rakentamisesta. Myös näyttelijä Krista Kosonen on varannut tontin saaresta.

Pysyvää asutusta?

Entä tulevaisuus? Ismo Räty istahtaa saarikierroksen jälkeen entisen kasarmituvan sängylle miettimään kysymystä.

Pienyrittäjän kvartaali on 25 vuotta. Siinä ajassa hän toivoo, että saaressa asuisi pysyvästi 20–50 ihmistä ja sen päälle liuta mökkiläisiä.

Kun häneltä kysyy, onko vielä joitain saaria, jotka hän haluaisi itäsaariston imperiumiinsa, hän ei osaa nimetä mitään yksittäistä kohdetta. Ainakaan Rankki ei jää viimeiseksi.

”Jos jotain hyvää tulee myyntiin, pidän silmät auki.”

Ismo Räty

Ismo Räty istahtaa kierroksen päätteeksi oman kasarminsa sängylle. Tero Talvio

Jutussa on käytetty lähteenä Lari Pietiläisen kirjaa Rankin linnake.

X