Taiteilija Ana Pimentel ja Eino Haapala yhdistivät satumaisessa puutarhassaan Karjalan ja Portugalin – ”Täällä näkyvät kummankin juuret”

Taiteilija Ana Pimentel ja Eino Haapala halusivat löytää yhteisen kodin, jossa on tilaa sekä uuden luomiselle että vanhan vaalimiselle. Ratkaisevana tekijänä oli myös kunnollinen ateljeetila Analle.

”Olemme kumpikin kotoisin vanhoista taloista, joten uusista emme innostuneet. Tämä talo täytti kaikki toiveemme. Talo on rauhallisella alueella, melkein kuin maaseudulla. Silti kaupungin ytimeen on vain 800 metriä.

Puutarha oli ostohetkellä aika perinteinen. Tilava tontti oli meille yksi tärkeä kriteeri kotia etsiessä, mutta ei varsinaisesti ratkaissut ostopäätöstä. Pihalla oli muutamia vanhoja omena- ja luumupuita, marjapensaita ja vanha tammi. Tielle päin näkösuojaa antoi seitsemän vaahteran rivistö, nurmikko oli hyvin hoidettu. Yksi kukkapenkki löytyi, sekä takapihalta pieni lampi.”

Eino Haapalan ja Ana Pimentelin käsissä tavanomaisista puutarhavajoista on tullut somia pikkutaloja. © Mikko Kaaresmaa

Suihkulähteen reunamilla kukoistavat saniaiset on tuotu Einon kotipihalta Tohmajärveltä. Muutkin kasvit viihtyvät veden viileydessä. © Mikko Kaaresmaa

Matkamuistokaakelissa lukee vanhalla portugalin kielellä: ”Meidän rakkautemme loppuu, kun tämä kyyhkynen lähtee lentoon.” Koska kyyhkynen ei lähde kaakelista koskaan, on rakkaus ikuista. © Mikko Kaaresmaa

Puutarhassa pariskunnan juuret näkyvät

”Puutarhaa olemme lähteneet rakentamaan vähitellen, ilman sen suurempaa valmista visiota. Meillä on ollut paljon yhteisiä ideoita, mutta taiteilijana suunnittelu on ollut paljolti minun alaani.

Puutarhassa työskentelemme yleensä yhdessä. Ei tämä ole niin vakavaa. Saatamme kokeilla yhtä ideaa ja sitten hetken päästä tehdä kuitenkin muutoksia. Ajan kanssa ideat hioutuvat, ja näemme, mikä täällä toimii parhaiten.

Täällä näkyvät selvästi meidän kummankin juuret. Olen kotoisin Portugalista, maasta jota sanotaan ”monipuoliseksi puutarhaksi meren äärellä”.

Portugalista tuodut kasvit eivät ikävä kyllä viihtyneet Suomen kylmässä ilmastossa. Kerran toimme vanhempieni tilalta pienen matkalaukullisen ihania kukkasipuleita ja istutimme ne syyssateessa puutarhaan. Pettymys oli suuri keväällä, kun yksikään kukka ei noussut esiin. Portugalilaisuus näkyy puutarhan vapaammassa muotoilussa ja värikkyydessä. Rehevä cottage garden -tyyli sopii tänne.”

Einon juuret puolestaan ovat Tohmajärvellä Karjalassa. Hänen kotitilaltaan olemme tuoneet tänne Einon äidin aikoinaan istuttamia perennoja, kuten ruskoliljoja, syysleimuja, tarha-alpeja, kultapalloa, erivärisiä harjaneilikoita sekä kotkansiipi-saniaista, joka kasvaa melkein metrin korkuiseksi. Samasta paikasta ovat myös ukonhatut ja iirikset. Nämä kaikki ovat meille rakkaita jo tarinansakin puolesta.”

Ana on kuin osa kaunista maalausta salavan varjossa. Romanttinen metallisermi saa patinoitua ajan kanssa. © Mikko Kaaresmaa

Yrttitarhaa vartioi hempeän turkoosi herrainpyörä, joka ostettiin Maria Kalmilta. Rekisterikyltti on kirppikseltä. © Mikko Kaaresmaa

Kaunistusta tekstiileistä

”Huumorin kukka tuntuu viihtyvän ja kukoistavan puutarhassa. Rakastamme kirpputoreilla kiertelyä, ja osa aarteista päätyykin ulos: osaksi istutuksia tai hassunhauskoja installaatioita. Einon kotipaikalta olemme tuoneet myös vanhoja maalaistalon työkaluja, jotka on sijoiteltu sopivasti eri puolille.

Olen käyttänyt puutarhassa tekstiilejä, mikä on ehkä hieman epätavallisempaa Suomessa. Puun runkoa kiertävät virkatut lappuset, ruosteisessa ompelukoneessa reipasta ompelijaa odottaa palanen jo hieman siipeensä saanutta pitsiä. Toisinaan pyykkinarulle ripustetaan ihan vain huvin ja kauneuden vuoksi kauniita vaatteita koristeeksi.

Huonekalut saavat rauhassa patinoitua ulkona, jolloin niistä pikkuhiljaa muodostuu osa jostain uudesta kokonaisuudesta. Kirkkoreen käsittelimme kyllä tervalla, jotta se kestäisi aarteenamme mahdollisimman pitkään.

Olemme hurahtaneet vanhoihin, romanttisiin polkupyöriin. Niiden kanssa voi leikitellä tekemällä vaikka kukkaistutuksia. Pihassamme on myös vanha vene, jossa kukkii koko kasvuajan jotain kaunista.”

Anan tekemästä kannuasetelmasta ei vesi pääse ihan heti loppumaan. © Mikko Kaaresmaa

Taiteilijan visio näkyy puutarhassa

”Persoonallisten asetelmien ja esineiden ansiosta puutarhassa riittää katseltavaa myös muina vuodenaikoina kuin kesäisin. Talvella tämä on kuin ihmemaa, kun kaiken ylle sataa lumikuorrutus ja koristevalot tuikkivat. Vanha rekikin pääsee oikeuksiinsa, voi melkein kuulla kulkusten kilinän.

Joka vuosi meillä on yleensä pieniä rakennusprojekteja käynnissä. Viime kesänä teimme työskentelypaikan pöytineen, jossa on mieluisaa tehdä erilaisia istutustöitä. Hankimme silloin myös tulipadan, jonka ääressä voi talviaikaan lämmitellä ja vaikka grillailla.

Takapihalla on puinen kaari, jonka läpi kulkeva saattaa päätyä meidän Vanha Kammari-museoomme, joka sijaitsee talon yläkerrassa. Siellä on vanhoja esineitä alkaen vyyhdinpuista, jotka ovat vuodelta 1656.

Haaveissa olisi vielä rakentaa pikkuinen, puulämmitteinen sauna. Olemme katselleet sille jo paikkaakin.

Taiteilijana mieleni suorastaan pursuaa toteutusta kaipaavia ideoita. Valmiina ne ihastuttavat eri puolella puutarhaa.

Kerran löysimme sattumalta kyltin, jossa luki Rakkaudenpolku. Tästä sain idean, että sellainen meidän on ehdottomasti tehtävä romanttiseen puutarhaamme! Nyt tämä kauniisti kivetty polku kulkee suihkulähteen ja Villa Amorin välillä.

Haluaisin värittää koko maailman sateenkaaren väreillä. Tämä toteutuu jo pienessä mittakaavassa meidän puutarhassamme. Täällä voi nauttia annoksen väriterapiaa parhaimmillaan!”

Erilaiset kyltit opastavat kävijöitä oikeaan suuntaan. Kauniit sanat ovat osa puutarhan viehätystä. © Mikko Kaaresmaa

Värikkäässä puutarhassa eloton ja elollinen sulautuvat yhteen. © Mikko Kaaresmaa

Kasvit valittu huolellisesti

”Puutarhasta löytyy myös vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Kasvilavoissa kasvatamme yrttejä, tomaatteja ja paprikaa. Minttua kuivatamme teeksi, timjami ja laventeli tuovat tuoksua keittiöön.

Vaikka tyylimme onkin melko boheemi, kaikki kasvillisuus ja muu on tarkoin mietityissä paikoissa.

Hyötykasvit olemme pitkälti valinneet helppohoitoisuuden mukaan. Kukissa valinta on tehty niin, että puutarhasta löytyisi keväästä syksyyn jotain kaunista ja värikästä katseltavaa. Joka vuosi kylvämme perennojen joukkoon kesäkukkien siemeniä, kuten ruiskaunokkeja ja malvaa.

Olemme tehneet kaikki pohjatyöt itse, ilman koneita ja vain käsivoimin. Samoin hoituu maanparannus, kalkitseminen ja kasvien ravitseminen, jotta kukkaloistosta saisi nauttia joka kesä. Kaikki hyötykasvimme kasvatamme luonnonmukaisesti, ilman torjunta-aineita.

Oma haasteensa on ollut valita kasveja, jotka sopivat juuri tähän maaperään ja paikkaan. Hankinnat teemme suurimmaksi osaksi puutarhamyymälöistä, Einon kotitilalta tuotujen lisäksi. Työskentely ei ole tuntunut ollenkaan tylsältä tai raskaalta, kunhan ei yritäkään saada kaikkea kertarytinällä valmiiksi.

Suihkulähteen ympärillä kaikki kasvusto on meidän istuttamaamme, saniaiset olemme tuoneet Tohmajärveltä.

Erityisen ylpeitä olemme kauniin vaaleanpunaisista pioneista. Ne kukkivat joka kesä makuuhuoneemme ikkunan alla suurine kukintoineen. Ihastuttava on myös rhododendron, joka kasvaa vuosi vuodelta upeammaksi.

Muistorikkaimpia hetkiä ovat olleet, kun olemme päässeet maistelemaan itse istutettujen kirsikan, päärynän ja viinirypäleen makoisaa satoa.”

”Muistorikkaimpia hetkiä ovat olleet, kun olemme päässeet maistelemaan itse istutettujen kirsikan, päärynän ja viinirypäleen makoisaa satoa.” © Mikko Kaaresmaa

Oma tila

”Emme ole halunneet kopioida kenenkään muun valintoja, vaan tehdä ihan omannäköisen puutarhan, jossa juuri meillä on hyvä olla.

On ihanaa, että tilaa on näin runsaasti. Se antaa mahdollisuuden erilaisiin variaatioihin ja hassujenkin ideoiden kokeilemiseen.

Työskentely ulkona on molemmille mieluista, mutta puutarha on meille ennen kaikkea paikka, jossa voi rentoutua riippumatossa tai nauttia päiväkahvit tai vaikka kokonainen ateria.

Kun korona esti matkustamisen Portugaliin, tuli omasta puutarhasta entistä tärkeämpi paikka ladata akkuja ja nauttia kauniista kesästä.

Meistä on ihanaa, että myös vierailijat viihtyvät ja tekevät paljon kysymyksiä puutarhan eri yksityiskohdista. Täältä löytyy monia tarinoita.”

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 8/22.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti