Näin vanha ravihevonen pelastettiin Maltalta – Näin Archie sai kodin Suomesta eläinsuojelukeskuksesta

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Piia Anttonen hoitaa ravuri Archien silmätulehdusta. Hän on juuri laittanut hoitavaa geeliä hevosen silmiin. © Tommi Tuomi
Piia Anttonen hoitaa Archien silmätulehdusta. Hän on juuri laittanut hoitavaa geeliä hevosen silmiin. © Tommi Tuomi
Archie Ride on vanha ravuri, joka myytiin eläkeiässä kilpahevoseksi pahamaineiselle Maltalle. Sitten suomalaiset rupesivat pelastustoimiin.

Heinäkuussa 2020 Somerolla sijaitsevan eläinsuojelukeskus Tuulispään pihaan kaartoi hevoskuljetusauto. Sieltä astui ulos ahdistunut hevonen, joka oli kuljetettu Maltalta Suomeen.

Hevonen oli entinen suomalainen ravuri Archie Ride.

Se kulki pihalla edestakaisin samaa kymmenen metrin uraa. Yhdessä käännöskohdassa se heitteli takajalkojaan, toisessa kosketti aitaa päällään.

Tuulispään omistaja Piia Anttonen seurasi hevosen liikkeitä. Hän tiesi, että kun eläin toistaa samanlaista liikerataa, se on hyvin stressaantunut. Piia arveli, että se johtui pitkästä matkasta Euroopan halki.

Hevonen näytti hoikalta mutta muuten hyväkuntoiselta. Vasta myöhemmin selvisi, että sillä oli kipuja.

Vanhan ravurin kohtalo

Archie Ride on syntynyt ja kilpaillut suurimman osan elämästään Suomessa. Kaiken kaikkiaan se ehti tienata Suomi-vuosinaan yhteensä liki 150 000 euroa. Nuoruusvuosinaan se oli tähti, joka kuului oman ikäluokkansa parhaimmistoon.

Huippuvuosiensa jälkeen Archie vaihtoi omistajaa muutamaan otteeseen mutta ei yltänyt enää nuoruusvuosiensa tuloksiin.

Pitkän uransa jälkeen Archie alkoi lähestyä 13-vuoden eläkeikää, jolloin lämminverinen ei saa enää kilpailla Suomessa. Moni entinen ravuri lopetetaan, sillä lämminveriset ravurit eivät välttämättä sovi harrasteratsuiksi.

Osa päätyy teuraaksi, ja jotkin hevoset myydään ulkomaille. Iso osa tammoista ja jotkin harvat oriit, kuten yli miljoona euroa juossut Brad de Veluwe, pääsevät viettämään lokoisia eläkepäiviä siitoshevosina.

Archie oli ruunattu, joten siitä ei ollut siitospuuhiin, ja niinpä sen kohdalle osui jopa lopettamista huonompi vaihtoehto: alkuvuonna 2019 se myytiin ravihevoseksi Maltalle, jolla on huono maine suomalaisissa hevospiireissä.

Kivulias suutulehdus

Malta on kuiva ja ahtaasti asuttu saarivaltio, jossa ei voi kasvattaa hevosia, mutta silti maassa harrastetaan hevosurheilua. Ravurit ostetaan ulkomailta, ja ne kilpailevat vielä 13-ikävuoden jälkeenkin.

Hevoset ruokitaan tuontirehulla, ja niitä pidetään pienissä tarhoissa eivätkä ne saa kunnolla liikuntaa. Doping on yleistä, ja hevosia saatetaan lääkitä vain muutama päivä ennen kilpailua. Ajotyyli on kovaotteista: niitä piiskataan ja kiskotaan ohjaimista.

Kilpauran jälkeen suurin osa ravureista katoaa, eli todennäköisesti ne lopetetaan laittomasti. Pieni osa teurastetaan.

Jotkin hevoset myydään vossikkahevosiksi joko Maltalle tai muihin lähimaihin. Silloin vanhat hevoset jatkavat kovaa työtä: ne vetävät vaunuja helteessä asvaltoiduilla kaduilla. Sitä, miten hyvin niiden sairauksia hoidetaan, voi vain arvailla. Eläinten hyvä hoito on kallista.

Archie kilpaili Maltalla vuonna 2019. Samana vuonna siellä järjestettiin yhdet epäviralliset ravit asvaltilla, käytäntö, joka ei tulisi Suomessa kuulonkaan. Asvaltilla juokseminen on todella rankkaa hevosen nivelille. Siitä ei ole tietoa, joutuiko Archie näihin kilpailuihin.

Lopulta Archielle kävi hyvä tuuri. Se kilpaili vain vajaan vuoden, kunnes se päätyi maltalaisen RMJ Horse Rescue -järjestön suojiin. Järjestö etsii entisille ravureille uusia koteja eri puolilta Eurooppaa.

Pelastaan Archie

Virolahtelainen Gun Hänninen järkyttyi, kun hän näki alkuvuonna 2020 RMJ Horse Rescue -järjestön Facebook-julkaisun, jossa Archie etsi uutta kotia.

Mitä ihmettä kuuluisa suomalainen ravuri teki pahamaineisella Maltalla, Gun ihmetteli. Raviurheilua 2010-luvulla seurannut eläinaktivisti muisti hevosen hyvin.

”Päätin, että suomalainen Archie Ride on saatava kotimaahansa turvaan, maksoi mitä maksoi.”

Gun alkoi selvittää, miten hevonen kuljetettaisiin Suomeen, ja hän jopa harkitsi ottavansa sitä varten pankkilainaa. Sitä päättäväisemmin Gun toimi, mitä enemmän hän sai tietää Maltan vanhojen ravurien kohtalosta.

”Kuulin huhuja, että jotkin hevoset päätyvät kyntämään peltoja Pohjois-Afrikkaan, osa joutuu vossikkahevosiksi Libyaan, Ita­liaan, Maltalle. En missään nimessä halunnut Archielle sellaista kohtaloa”, Gun sanoo.

Lopulta Gun keksi ottaa yhteyttä Piia Anttoseen, joka lupasi ottaa Archien Tuulispäähän ja järjestää hyväntekeväisyyskeräyksen kotiinkuljetusta varten. Suomalaisten hevosharrastajien tuella Archielle kerättiin 8 000 euroa.

Archie matkusti viiden muun hevosen kanssa. Nekin olivat entisiä ravureita, joille oli onnistuttu löytämään eläkepaikka jostakin Euroopan maasta. Archien kuljetus Suomeen maksoi 2 500 euroa.

Kun Archie saapui Tuulispäähän, myös Gun oli sitä vastassa. Hän on aina vähän pelännyt hevosia, mutta päätti hammasta purren mennä rapsuttamaan sitä.

Archie näytti pienemmältä kuin hän oli kuvitellut, ja sen turpa tuntui pehmeältä. Gun oli niin onnellinen Archien puolesta, että hän alkoi itkeä.

Ravuri Archie saapui Tuulispäähän kesällä 2020. Se oli hyväkuntoinen mutta niin laiha, että sen kylkiluut näkyivät. © Gun Hännisen kotialbumi

Archie saapui Tuulispäähän kesällä 2020. Se oli hyväkuntoinen mutta niin laiha, että sen kylkiluut näkyivät. © Gun Hännisen kotialbumi

Archie 2010-luvun alkupuolella. Se kuului nuorena ravurina oman ikäluokkansa parhaimmistoon. © Suomen hippoksen kuva-arkisto

Archie 2010-luvun alkupuolella. Se kuului nuorena ravurina oman ikäluokkansa parhaimmistoon. © Suomen hippoksen kuva-arkisto

Archie rakastaa läheisyyttä

Kahden viikon karanteenin jälkeen Archie pääsi Tuulispään heppalaumaan. Kun se astui aitaukseen, lämminverinen Mikki sai mustasukkaisuushepulin: nyt tuo Maltan-hurmuri tulee ja vie meidän tammat!

Se puri Archieta kaulaan.

Poloinen Archie piti viedä omaan pihattoon toipumaan. Sen haavaa puhdistettiin monta kertaa päivässä, ja se joutui olemaan yksin viikkoja.

Toivottuaan se sai kaverikseen kiltin Jake-hepan. Ihastus sekoitti vanhan ruunan pään: se hörisi ja pörisi ja yritti astua Jaken, vaikka tämäkin oli ruunattu.

”Archie rakastaa läheisyyttä, josta sillä on varmaan ollut puutetta elämänsä aikana. Kilpahevoset joutuvat olemaan paljon yksin, jotta ne eivät laumassa liikkuessaan satuttaisi jalkojaan”, Piia sanoo.

Hevoset ovat laumaeläimiä, ja ne nauttivat toistensa seurasta.

”Yksinäiset hevoset kiintyvät ihmiseen, jos niillä ei ole muuta seuraa. Ihminen romantisoi ihmisen ja eläimen suhdetta.”

Archien vaiheista Maltalla tiedetään toistaiseksi vähän. Sen kehon takaosassa on arpia, mutta missä ja milloin ne ovat syntyneet, siitä ei ole tietoa.

Syksyllä eläinlääkäritarkastuksessa huomattiin, että Archiella oli paha tulehdus suussa. Se oli varmasti ollut kivulias ja vaivannut sitä jo Maltalla.

Onneksi Archien tilillä oli rahaa jäljellä. Näin saatiin maksettua hevosen kuljetus Hyvinkään eläinsairaalaan, jossa Archie nukutettiin ja vialliset hampaat poistettiin. Sen jälkeen alkoi penisiliinikuuri – sananmukaisesti todellinen hevoskuuri.

”Archie antoi hienosti joka päivä pistää antibiootit kaulaansa”, Piia kehaisee.

Archien kehon takaosan arpien alkuperää ei tiedetä. © Tommi Tuomi

Archien kehon takaosan arpien alkuperää ei tiedetä. © Tommi Tuomi

Archie rakastaa herkuttelua ja on kasvattanut Tuulispäässä heinämahaa. © Tommi Tuomi

Archie rakastaa herkuttelua ja on kasvattanut Tuulispäässä heinämahaa. © Tommi Tuomi

Archieta viedään välillä metsään, jossa se saa juosta vapaana. © Tommi Tuomi

Archieta viedään välillä metsään, jossa se saa juosta vapaana. © Tommi Tuomi

Jutan komennossa

Archie on elellyt oloneuvoksena Suomessa puolitoista vuotta. Se saa juosta vapaana tarhassa ja aidatussa metsässä. Metsässä se kulkee haparoivin askelin, sillä Archie-poloinen ei oikein tiedä, mihin kavio kannattaisi asettaa. Se on ikänsä juossut lujaa tasaisessa maastossa.

”Archie on kamalan kömpelö”, Piia sanoo.

Pihatossa sillä on tilaa liikkua ja makoilla lämpimien olkien päällä. Ulkona se voi pistäytyä aina halutessaan, myös öisin, kuten hevosten vuorokausirytmiin kuuluukin.

Laumaan Archie on sopeutunut hyvin. Sillä on kiltti luonne, kiertolaisen elämästä ja aiemmin kokemastaan kovasta kohtelusta huolimatta.

”Archie on hyvin anteeksiantavainen. Se luottaa ihmiseen”, Piia sanoo ja lisää:

”Oikeastaan hevonen on aika traaginen eläin, koska se on niin nöyrä. Se palvelee ihmistä ja tekee mitä käsketään.”

Archien joviaalia luonnetta tarvitaan myös muiden hevosten kanssa. Tällä hetkellä se jakaa pihaton määrätietoisen Jutta-tamman kanssa. Joskus Jutta saattaa pihatossa määräillä, missä Archie saa liikkua, tai se saattaa häätää Archien pois tämän omalta heinälaatikolta.

Archie tottelee.

Mutta jos Archie ja Jutta viedään eroon toisistaan, molemmat joutuvat pois tolaltaan. Näin käy, kun kuvaaja pyytää Piiaa viemään Archien ulos tarhasta.

Jutta juoksee aitauksen kulmaan, ja hirnuu kovaan ääneen eikä irrota katsettaan toveristaan. Archie heittelee hermostuneena päätään mutta tottelee Piiaa.

Kuvauksen jälkeen Archie viedään takaisin aitaukseen. Molemmat hevoset hirnuvat ja tekevät riemuspurtin.

Ei hätää, Jutta. Archie on palannut kotiin.

Tuulispäässä asuu myös entisiä tuotantoeläimiä. Saara-sikaa jännittää korkea kynnys, jonka se ylittää vain kun sillä on kova nälkä. Siat ruokitaan ulkona. © Tommi Tuomi

Tuulispäässä asuu myös entisiä tuotantoeläimiä. Saara-sikaa jännittää korkea kynnys, jonka se ylittää vain kun sillä on kova nälkä. Siat ruokitaan ulkona. © Tommi Tuomi

Otto-naali ei päätynytkään kenenkään turkikseksi vaan pääsi Tuulispään asukkaaksi. © Tommi Tuomi

Otto-naali ei päätynytkään kenenkään turkikseksi vaan pääsi Tuulispään asukkaaksi. © Tommi Tuomi

Lähteenä on käytetty myös Hevosurheilu-lehteä (nro 78/2019 ja ravitoimittaja Ville Toivosen haastattelua.

X