Reportaasi Tampereen Rajaportin saunan naisten vuorolta: ”Kun tarpeeksi on saunottu ja porukka on hyvä, käydään läpi miehet ja synnytykset”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Katja Lösönen/KNL
© Katja Lösönen/KNL
Tampereen Rajaportin saunan löylyissä mieli lepää ja keho puhdistuu – mutta mistä naiset lauteilla puhuvat ja mitä sauna meille suomalaisille nykyään merkitsee?

Kymmenkunta naista istuu samalla lauteella. He ihastelevat ääneen pehmeitä löylyjä ja nauttivat lempeästä lämmöstä.

Tamperelaisen Rajaportin saunan nuorin saunoja, viiden kuukauden ikäinen Selma, polskii tyytyväisenä saunan keskelle nostetussa ammeessa. Hänen äitinsä Olga Rantanen kutittaa kevyesti Selman vedestä pilkottavia varpaita.

Lauteilla istuvat myös Selman mummu ja Olgan äiti, Hanna Rantanen. Hänelle sauna on ensi sijassa rentoutumiskeino.

”Useimmiten saunon mökkisaunassa, jonka ikkunasta luontoa katsellessa mieli rauhoittuu ja kiire katoaa.”

”Sauna on myös pysähtymispaikka. Jos mielen päällä on jotakin erityistä, saunassa asiasta on helpompi jutella kuin muutoin”, Olga pohtii.

Naistensauna rajaportti © Katja Lösönen/KNL

© Katja Lösönen/KNL

Mieli kevenee

Rajaportin saunassa, Suomen vanhimmassa yhä käytössä olevassa yleisessä saunassa, on menossa Kalevalaisten Naisten Liiton järjestämä Naisten sauna -tapahtuma. Siksi Rantasetkin ovat nyt löylyissä. Tapahtuma on osa naisten saunaperinteitä esiin tuovaa kampanjaa, jota voi seurata sosiaalisessa mediassa muun muassa tunnuksilla #naistensauna tai #womensauna.

”Saunominen on osa suomalaista identiteettiä. Etenkin naisten saunomiskulttuuriin liittyy paljon perinteitä ja tapoja, jotka ovat usein hiljaista tietoa. Niitä haluamme tuoda näkyviksi”, sanoo viestintä- ja yhteiskehittäjä Katja Lösönen Kalevalaisten Naisten liitosta.

Saunassa on historian hämyssä peseydytty, synnytty ja pesty vainajia. Joku saunojista muistelee sukutarinaa: jos talvi entisaikaan oli kovin kylmä, ihmiset ja karja pakkautuivat asumaan talvikuukausiksi saunaan, sillä siellä oli lämpimintä.

Toisaalta kaikki vanhat tarinat eivät aina ole totta.

”Luulin pitkään, että äitini syntyi saunassa, mutta myöhemmin kuulin, että hän syntyikin kodin tuvassa”, Hanna Rantanen toteaa.

Yksinkertaista arkea

”Tule löylyhyn terveyttä tekemään, rauhaa rakentamaan”, Kaisu Mokkila lausuu runollisesti valuttaessaan vettä kiukaalle.

Hän taitaa saunatoivotukset, koska on opiskellut saunaterapeutiksi. Mokkila tietää, miten tärkeä sauna monille on, sillä hän saunottaa suomalaisia ammatikseen ja tekee perinnehoitoja, kuten kuppausta.

Rajaportilla Mokkila opastaa naisia kivestä muuratun kolmen kuution kokoisen kiukaan saloihin: ensin pieni kiuasluukku auki, sen jälkeen hiljalleen vettä kiukaalle. Jos tulee liian kuuma, saunojat voivat avata saunan katossa olevan räppänän.

Hän vinkkaa, että saunassa voi keskittää huomionsa halutessaan esimerkiksi veteen.

”Löylyä heittäessä voi päästä tietoisesti irti mieltä kuormittavista ajatuksista. Yhtä hyvin voi tehdä niin, että vettä kiukaalle heittäessään osoittaa kiukaalle toiveen.”

Osa naisista käy saunomisen välillä vilvoittelemassa Rajaportin saunan suojaisalla vilvoittelupihalla. Terassin pöydällä tarjolla olevat kylmä vesi ja sipsit tekevät kauppansa. Kenenkään kännykät eivät soi, sillä Rajaportilla saunarauha taataan sammuttamalla puhelimet jo pukuhuoneessa.

Saunominen on elämys ilman monimutkaisuuksia.

”Moni kaipaa hektisessä elämässä arkeensa yksinkertaisuutta ja aitoutta. Juuri sitä sauna tarjoaa”, Mokkila pohtii.

Hän uskoo, että saunominen vahvistaa myös omaa kehosuhdetta, sillä saunassa alastomuus on luontevaa.

”Yleiset saunat osoittavat senkin, että meitä on kaikenkokoisia ja -mallisia ja jokainen voi olla hyvillä mielin oma itsensä”, Mokkila muistuttaa.

Rajaportin saunarauha alkaa jo sisään astuessa, sillä seinän kehotus muistuttaa, että kännykän pirinät ja merkkiäänet eivät kuulu saunaan. © Katja Lösönen/KNL

Rajaportin saunarauha alkaa jo sisään astuessa, sillä seinän kehotus muistuttaa, että kännykän pirinät ja merkkiäänet eivät kuulu saunaan. © Katja Lösönen/KNL

Lisää löylyä. Saunottaja Kaisu Mokkila opastaa naisia Rajaportin saunan saloihin. © Katja Lösönen/KNL

Lisää löylyä. Saunottaja Kaisu Mokkila opastaa naisia Rajaportin saunan saloihin. © Katja Lösönen/KNL

Yksin vai yhdessä?

Yksi saunan merkityksistä on yhteisöllisyys. Rajaportin saunalla saunojia käy viikoittain 300–400, ja heistä noin kolmannes on naisia. Saunanlämmittäjä Ilmari Lyymän mukaan miesten puolelle on suosituimpana saunapäivänä lauantaina usein jonoa, mutta naisten puolelle mahtuu aina.

Satu Hämäläinen muistelee lauteilla kaiholla lapsuutensa työväensaunoja, joissa kävi äitinsä ja veljensä kanssa perjantaisin. Sittemmin hän on tutustunut taloyhtiönsä tiistain naisten saunavuoroon.

”Kolme vakisaunojaa toivottivat minut aikanaan tervetulleeksi mukaan ja kehuivat rohkeaksi, kun uskaltauduin lauteille”, Hämäläinen kertoo.

Naisilla oli tapana pestä toistensa selät – samalla pysyi selvillä taloyhtiön tuoreista kuulumisista.

”Ja kuinka hienoa on saunan jälkeen kotona katsella itsekseen kylpytakissa Seitsemän uutiset ja nauttia samalla lasillinen viiniä tai kuppi lämmintä teetä.”

Oma saunavuoroa Hämäläinen ei ole taloyhtiöstä varannut, sillä hänestä on tylsää saunoa yksin.

”Olen eri mieltä. Saunon mielelläni myös yksin, koska silloin leppeistä löylyistä ja hiljaisuudesta voi nauttia kaikessa rauhassa”, Ulla Iivonen puuttuu keskusteluun.

Mokkilan mukaan saunomisen hienous on juuri siinä, ettei yhtä oikeaa tapaa ole. Jokainen voi nauttia lämmöstä itselleen sopivalla tavalla, yksin tai yhdessä toisten kanssa.

Anne Partanen kertoo, että hänen taloyhtiössään otettiin 30 vuoden tauon jälkeen käyttöön viikoittainen lenkkisauna.

”Otin asian puheeksi kokouksessamme. Vuoro palautettiin, mutta viimeisen vuoden aikana siellä ei ole käynyt ketään muita kuin minä”, Partanen suree.

Häntä se surettaa, sillä yhteissaunoissa siirtyy elämänkokemusta sukupolvelta toiselle. Lisäksi moni mieltä painanut kysymys saa vastauksen lauteilla.

”Olen töissä hoitoalalla. Aika moneen terveyshuolia koskevaan kysymykseen olen vastaillut saunan lauteilla.”

Morsiussaunan lumo

Kokonaan yhteisöllisyys ei ole kadonnut. Mokkila saunottaa usein syntymäpäivä- ja työporukoita sekä morsiussaunojia.

”Ehkä emme silti osaa olla tarpeeksi ylpeitä saunaan liittyvästä rikkaasta kulttuuriperinnöstämme. Koko maamme on täynnä vesistöjä ja saunoja. Kunpa osaisimme arvostaa niitä enemmän”, Mokkila toteaa.

Morsiussauna on tuttu useimmille Rajaportin saunojille. Hanna Rantanen kertoo järjestäneensä sellaisen viitisentoista vuotta sitten siskolleen.

”Lauteille aseteltiin morsiamen istuinpaikalle havuja muistuttamaan, ettei avioliitto ole aina auringonpaistetta. Selän pesu suolalla varmisti, ettei vanha suola pääse naimisissa ollessa janottamaan.”

Morsiussaunaperinteeseen tutustui tänä kesänä myös Olga Rantanen osana Kalevalaisten Naisten Liiton saunakampanjaa. Yhtä kauniiksi luonnonkukilla koristellussa saunassa hän ei ollut ennen käynyt.

”Sain morsiamen roolin ja muut käänsivät muun muassa vaatteeni. Kansanperinteen mukaan nurinpäin oleviin vaatteisiin suhtautuminen paljastaa, kuinka helposti hermostuu vastoinkäymisten edessä.”

Mokkilan mukaan morsiussaunan tehtävä on valmistaa naista avioliittoon, mutta myös varmistaa onni ja hedelmällisyys.

”Nykyään morsiussaunassa korostuu hemmottelu. Sauna on elämys myös visuaa­lisesti, ja saunomiseen yhdistetään hemmottelua, kuten kasvohoito tai jalkakylpy.”

Saunahemmottelua Mokkila rohkaisee jokaisen kokeilemaan: esimerkiksi rentouttavaksi jalkakylvyksi riittää lämmin vesi, johon on lisätty suolaa ja hunajaa.

Vihta vai vasta?

Tutuin hemmottelutapa saunojille lienee vihtominen. Satu Hämäläinen sanoo miettineensä jo saunaa edeltäneenä päivänä, pääseekö Rajaportilla vihtomaan – taloyhtiöiden saunoissa se on usein kiellettyä.

Mokkila tekee oksista nopeasti vihdan, ja pian koivun tuoksu leviää ympäri saunaa.

Vihdan sijaan voisi sanoa vastan, vastalastun tai simasulan, sillä näilläkin nimillä saunottaja on kuullut vihtaa nimitettävän. Nimestä riippumatta vaikutus on taattu:

”Vihtominen rentouttaa ja poistaa stressiä. Se saa kehon lymfanesteitä liikkeelle”, Mokkila toteaa.

Eikä vihtoa tarvitse vain koivulla. Mokkila kertoo pakastavansa joka kesä noin 180 vihtaa talven varalle: koivun lisäksi niitä syntyy tammesta, vaahterasta, lepästä, lehmuksesta, pajusta, haavasta ja pihlajasta.

Satu Hämäläinen ja Anne Partanen keskustelevat vihtomismuistoistaan. Partanen sanoo, ettei jaksa enää vihtoa tai istua löylyissä yhtä pitkään kuin nuorempana.

”Tietää tulleensa vanhaksi, kun saunoo lyhyemmin eikä kestä yhtä kovia löylyjä kuin ennen. Onneksi saunasta voi nauttia muutenkin.”

Vihta, vasta tai vaikka simasulka. Kaisu Mokkilan käsissä naisten pukuhuoneessa syntyy nopeasti vihtomisväline saunaan. © Katja Lösönen/KNL

Vihta, vasta tai vaikka simasulka. Kaisu Mokkilan käsissä naisten pukuhuoneessa syntyy nopeasti vihtomisväline saunaan. © Katja Lösönen/KNL

Anne Partanen (takana) ja Ulla Iivonen käyvät löylyjen välillä viilentymässä ulkona. © Katja Lösönen/KNL

Anne Partanen (takana) ja Ulla Iivonen käyvät löylyjen välillä viilentymässä ulkona. © Katja Lösönen/KNL

Vaivat katoavat

Ulla Iivonen arvostaa saunan terveydellistä merkitystä. Hän käy talvisin viikoittain vesijumpassa ja samalla uimahallissa saunomassa. Tutussa porukassa juttu luistaa ja saunoessa vaihdetaan kuulumiset.

Kesällä mökkisauna lämpiää useamman kerran viikossa. Saunakaverina on usein lähellä asuva sisko. Tapana on, että yhdessä lauteilla istuessa tarkistetaan omat ja toisen varpaat kyhmyjen varalta.

”En sauno kerralla kauan, vaan käyn kesällä uimassa välillä. Veden viileyteen ja saunan lämpöön katoavat myös ikään liittyvä pikkukrempat”, Iivonen sanoo.

Satu Hämäläinen sanoo lotraavansa saunassa mielellään vedellä, muttei välitä niinkään kuumuudesta saati saunoista, joiden löyly on kuivaa tai polttaa silmiä.

”Siksi kysyin tännekin tullessani Kaisulta, mikä on saunan vähinten kuuma paikka.”

Tavallisessa saunassa viileämmistä löylyistä pitäville alalaude on paras paikka. Rajaportin saunassa Hämäläinen istuu rappujen vieressä reunalla.

Suvun naisia lauteilla neljässä polvessa. Ulla Iivonen, Hanna Rantanen, viisikuinen Selma ja hänen äitinsä Olga Rantanen. © Katja Lösönen/KNL

Suvun naisia lauteilla neljässä polvessa. Ulla Iivonen, Hanna Rantanen, viisikuinen Selma ja hänen äitinsä Olga Rantanen. © Katja Lösönen/KNL

Puhetta miehistä

Jokaisella tuntuu olevan omat tärkeät saunatraditionsa – saunottajallakin. Yhdelle on tärkeää koristella sauna kynttilöin tai luonnonkukin, toinen käyttää tiettyjä laudeliinoja, kolmas käy avannossa tai uimassa saunaa ennen. Jos Kaisu Mokkila saunoo vapaa-ajallaan, hän jakaa saunomisensa yleensä kolmeen osaan.

”Ensimmäisellä kerralla päästän ajatuksissani kuonasta irti, toisella kerralla otan napakammat, puhdistavat löylyt. Kolmas löylykerta on hento ja lempeä, joka rauhoittaa ajatukset”, Mokkila kuvailee.

Kun tunnelma on hyvä, kello näyttää tarpeeksi ja saunojat luottavat toisiinsa, paljastetaan saunasalaisuuksiaan. Mutta lehteen ne saa painaa vain nimettömästi.

Eräs naisista huikkaa lauteilta oman saunatraditionsa olevan folioon kääritty makkara, joka on sopivan paistunut löylyttelyn päätteeksi.

”Mutta ei kaljaa kiukaalle, se haisee kamalalta”, huikkaa toinen.

”Ja vettä heitetään kiukaalle yhtä hitaasti kuin hiiri pissisi, opetti mummoni”, toteaa kolmas.

Kuulupa lauteilta myös vastaus siihen, mistä kaikesta lauteilla voi puhua.

”Kun tarpeeksi on saunottu ja porukka on hyvä, käydään läpi miehet ja synnytykset. Ja ne ihan tavalliset arkiset asiat.”

Saunaonnellinen

”Jospa vielä yhdet löylyt ennen pesua”, Anne Partanen sanoo ja saunottaja tarjoilee vielä kerran kiukaalta lempeää lämpöä.

Sauna alkaa tyhjentyä. Naisia siirtyy saunahuoneesta alakertaan peseytymään, ja ensimmäiset ovat ehtineet jo pukuhuoneeseen. Liukastumista ei tarvitse pelätä, sillä betoninen lattia ottaa hyvin jalan alle.

Olga nostaa pienen Selman kylvystä pois ja sivelee iholle hellästi vettä.

”Olipa ihanaa! Nyt maistuu varmasti maito”, hän juttelee tyttärelleen.

Äiti nostaa lapsen syliinsä ja ojentaa pienokaisen tätinsä Ulla Iivosen syliin kylpypyyhkeen sisässä. Selma tarttuu hanakasti tuttipulloon ja imee maitoa.

”Sauna yhdistää eri sukupolvet ja eri ikäiset naiset. Eikä saunassa kysellä titteleitä tai arvoja, vaan lauteilla jokainen on samanarvoinen”, sanoo Hanna Rantanen.

Ehkä tässä on saunan salaisuus: sinne ei ole koskaan vääränlainen tai -ikäinen. Perinteet eivät nekään ole kiveen hakattuja: ne muuntuvat ja uudistuvat. Ennen kaikkea ne tarjoavat yhdessä jaettuja hetkiä.

Olga tulee saunasta pukuhuoneeseen. Hän on saanut peseytyä rauhassa, sillä isotäti ja mummu ovat nostaneet Selman kaukaloon, jossa vauva nukkuu tyytyväisenä.

”Selma on saunaonnellinen vauva. Hän pääsi juhannuksena ensimmäisen kerran mökkisaunan lämpöön ja nauttii joka kerta kylvyssä ja saunassa”, tuore äiti toteaa.

Lue myös: Reportaasi Kotiharjun saunasta: Lempeästi luodut löylyt karistavat kiireet ja hiljentävät mielen – ”Lauteilla johtaja ja duunari ovat samanarvoisia”

X