Reportaasi: Kärsämäellä elettiin vuosi ilman koronaa – Miten tartunnat on onnistuttu välttämään kunnassa?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jussi ja Laura Kyllönen Kärsämäellä
Jussi ja Laura Kyllönen kävivät ottamassa koronarokotuksen Kärsämäen terveys­keskuksessa ensimmäisen hiihtolomaviikon perjantaina. © Miska Puumala
Kärsämäki on yksi nelostien liikenteen taukopaikoista. Siitä huolimatta kunnassa ei ole toistaiseksi todettu yhtään koronatartuntaa, vaikka virus on tehnyt tuhojaan jo yli vuoden.

Vuosi sitten kunnanjohtaja Esa Jussila oli varma yhdestä asiasta: korona olisi Kärsämäellä varmasti pian.

Alle kolmentuhannen asukkaan kunta sijaitsee kaukana isoista keskuksista, mutta se on valtateiden risteyspaikka. Keskustan läpi kulkee nelostie, johon risteää Kajaani–Kokkola-tie.

Valtatie antaa töitä monelle kunnan asukkaalle, ja tienvarren ravintoloihin ja muihin pysähdyspaikkoihin tarvitaan työntekijöitä myös lähikunnista.

Mutta tie toisi leivän lisäksi Kärsämäelle pikavauhtia myös koronan – niin paikkakunnalla viime keväänä otaksuttiin.

Toisin kävi.

Esa Jussila on välillä paikalla toimistossaan etätyösuosituksesta huolimatta. Kohtaamisia ei kunnantoimiston käytävillä juuri tule.

Esa Jussila on välillä paikalla toimistossaan etätyösuosituksesta huolimatta. Kohtaamisia ei kunnantoimiston käytävillä juuri tule. © Miska Puumala

Tartuntoja nolla

Suomen ensimmäisestä tilastoidusta koronatartunnasta on kulunut reilut 13 kuukautta. Maassa on sinä aikana todettu yli 60 000 tartuntaa. Positiivisista näytteistä puolet on annettu pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Helmikuussa tartuntatilanne alkoi nopeasti heikentyä erityisesti Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Leviämisvaiheessa on seitsemän sairaanhoitopiiriä, mutta mittarit näyttävät ylöspäin lähes kaikkialla muuallakin.

Vuosi sitten epidemian hidastamiseksi otettiin käyttöön rankka keino, Uudenmaan sulku. Nyt siihen ei olla toistaiseksi menossa, vaikka tilanne on paikoin paljon hälyttävämpi.

Mutta Suomessa on edelleen myös viitisenkymmentä kuntaa, joissa on todettu 0–4 tartuntaa. Ne eivät näy koronatilastoissa, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi tiedot vain niistä kunnista, joissa tartuntoja on todettu vähintään viisi.

Suomi ilman koronaa -kartta

© Otavamedia

Ensimmäisen hiihtolomaviikon perjantaina pohjoiseen oli jo matkalla seuraavan viikon lomalaisia suksibokseineen.

Ensimmäisen hiihtolomaviikon perjantaina pohjoiseen oli jo matkalla seuraavan viikon lomalaisia suksibokseineen. © Miska Puumala

Väkimäärältään suurin koronasta vapaa kunta on viidentuhannen asukkaan Teuva Etelä-Pohjanmaalla. Koronatilastoista puuttuvat kunnat ovat pieniä ja syrjässä, mutta kyllä joitakin halkoo sentään valtatie, kuten kakkostien varrella sijaitsevaa Humppilaa.

Koronasta vapaa on sikäli harhaanjohtava ilmaus, että tilaston ulkopuolella pysyttelevistä kunnista osassa on jo todettu tartuntoja, mutta niiden määrä jää alle tilastorajan. Nollakuntiakin silti löytyy.

Kärsämäellä ei ollut viime viikkoon mennessä annettu yhtäkään positiivista koronanäytettä.

”Sitä ollaan itsekin tyytyväisyydellä tietysti ihmetelty”, kunnanjohtaja Jussila sanoo.

”Tässä on kuitenkin liikennepalveluja, ja tienkäyttäjiä asioi kaupoissa, joten kohtaamisia varmasti on. Juustoportilla käy tie mustana ihmisiä ja parkkipaikat on täynnä.”

”Nyt on se tarttuvampi virusmuunnos liikkeellä pääkaupunkiseudulla, ja samanaikaisesti sieltä on lähdetty lomille tännepäin”

Kunnanjohtaja tietää tämän hyvin, sillä hänen toimistonsa on sen liikekeskuksen yläkerrassa, jossa sijaitsee taukopaikkana suosittu Juustoportin ravintola. Kunnan työntekijät ovat pääsääntöisesti etätöissä, mutta Jussila sanoo käyvänsä lähes autiossa virastossa usein päivää rytmittääkseen.

Hänen ei tarvitse kuin katsoa ulos ikkunasta ja laskea suksiboksit autojen katoilta saadakseen tietää, paljonko on turistia liikkeellä.

”Nyt on se tarttuvampi virusmuunnos liikkeellä pääkaupunkiseudulla, ja samanaikaisesti sieltä on lähdetty lomille tännepäin, niin kyllähän sitä huolella seurataan, mitä lähiviikot tuo.”

Samat murheet

Seura kävi Kärsämäellä viikon 8 perjantaina, jolloin suksiboksit virtasivat kohti pohjoista. Keski-Suomesta oli jo lähdetty hiihtolomille, ja seuraavana päivänä oli odotettavissa toiseen suuntaan kulkeva autoletka, kun eteläsuomalaiset palaisivat lomiltaan.

Ennen puoltapäivää Juustoportin pihalle purkautuu lapsiperheitä autoistaan, joissa on joko boksi katolla tai kärry perässä. Mitään isoa ruuhkaa sisälle ei kuitenkaan synny, ja ihmiset pitävät välimatkaa toisiinsa.

Tiskin takana asiakkaita palvelee Niina Hyytinen. Hän käy Kärsä­mäellä töissä naapurikunnasta Haapajärveltä, joka ilmestyi koronatilastoon viidellä tartunnalla muutama viikko sitten. Muut Kärsämäen naapurikunnat olivat tilastossa jo aikaisemmin.

Hyytisen mukaan liikekeskuksessa käy päivittäin noin 500 asiakasta, mutta hiihtolomien aikana määrä voi parhaina päivinä olla kolminkertainen.

”Ei ole kuitenkaan niin vilkasta ollut kuin muina vuosina. On tehty kaikkemme, että työtekijät ja asiakkaat ei sairastu”, Hyytinen sanoo.

Niina Hyytinen palveli asiakkaita Juustoportin ravintolassa.

Niina Hyytinen palveli asiakkaita Juustoportin ravintolassa. © Miska Puumala

Vaikka henkilökunta on toistaiseksi säilynyt tartunnoitta, ravintolan murheet ovat samat kuin muuallakin. Vuosi sitten oli pulaa suojautumistarvikkeista, ja ruuan myynti romahti siinä vaiheessa, kun sitä sai vain hakea mukaan.

Hyytinen toteaa, että tulossa oleva asiakaspaikkojen sulkeminen ja ruuan myyminen ulos menee jo rutiinilla, kun sitä on vuosi sitten keväällä harjoiteltu.

”Silloin viime keväänähän ihmiset pelkäsivätkin enemmän sitä koronaa, kun se oli uusi asia.”

Toisaalta kesä oli yrittäjille hyvää aikaa, kun suomalaiset matkailivat kotimaassa. Esimerkiksi Juustoportin vieressä sijaitsevan Svalan vaatetehtaan myymälä teki ennätystuloksen.

Ovi kiinni ompelimoon

Svalan vaatetehtaassa valmistetaan enimmäkseen kerrastoja ja muuta lämmintä vaatetta. Ne tekivät kauppansa kesälläkin, kun nelostie vei matkailijoita Lappiin.

Nyt myymälässä on muutama asia­kas. Ompelimossa odotetaan jo lounasaikaa, jolloin kaikki kerääntyvät yhteisen pöydän ääreen kahvioon. Ruokailua ei ole alettu porrastaa, mutta ompelimoon ei korona-aikana päästetä asiakkaita seuraamaan vaatteiden valmistusta, kuten tavallisesti.

Ompelimossa työskentelee kymmenen naista, joiden terveyttä toimitusjohtaja Onerva Aakko haluaa varjella, sillä ammattitaitoista ompelijaa ei voi korvata sormia napsauttamalla.

”Olisi katastrofi, jos joku sairastuisi tuotannossa”, Aakko sanoo.

Svalan vaate­tehtaassa työntekijöitä pyritään suojelemaan tartuntariskeiltä, jotta tuotanto voi jatkua.

Svalan vaate­tehtaassa työntekijöitä pyritään suojelemaan tartuntariskeiltä, jotta tuotanto voi jatkua. © Miska Puumala

Vuosi sitten Svala valmisti noin 50 000 kasvomaskia, kun niistä oli puutetta. Siitä ei kuitenkaan tullut tehtaalle pysyvää myyntiartikkelia.

Aakko ei ihmettele Kärsämäen säilymistä tartunnoitta ainakaan siinä mielessä, että iltaisin keskustassakin on varsin autiota. Hallituksen pahimmille korona-alueille väläyttelemä ulkonaliikkumiskielto ei näkyisi kyläkuvassa juuri mitenkään.

”Täällä loppuu se koiranpissatuskin viimeistään kello 20.”

Kärsämäki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, jossa epidemia on kiihtymisvaiheessa. Tartunnat ovat kuitenkin keskittyneet sadan kilometrin päähän Oulun seudulle.

Kärsämäellä on väljää

Terveyskeskuksen pihalla ei näy perjantai-iltapäivänä ketään. Koronatestiin kuljetaan sivuovesta, mutta ovi ei käy, ja pihalla seisova testikatos autoilijoille ammottaa tyhjänä. Testejä on kuitenkin tehty Kärsämäelläkin keskimäärin 80 viikossa.

Pääovesta tulevat ulos Laura ja Jussi Kyllönen, jotka ovat juuri saaneet ensimmäisen koronapiikkinsä. Jussi on 84-vuotias, ja rokotuksen on saanut myös kuukautta vaille 80-vuotias Laura, sillä hän on miehensä omaishoitaja.

Sydänmaankylässä 25 kilometrin päässä keskustasta asuvat Kyllöset eivät ole koronaa juurikaan pelänneet.

”Täällä maallahan on väljyyttä. Tarpeellisilla asioilla käydään kirkolla ja koitetaan hommata ruokaa vähän enemmän kerralla, niin tarttee harvemmin käydä”, Laura Kyllönen sanoo.

Jussi ja Laura Kyllönen elävät Sydänmaan­kylässä rauhallista arkea, jota korona ei juurikaan hätyyttele.

Jussi ja Laura Kyllönen elävät Sydänmaan­kylässä rauhallista arkea, jota korona ei juurikaan hätyyttele. © Miska Puumala

Kaikenlainen kyläily tosin on jäänyt pois päiväohjelmasta. Kyllöset eivät ole kuitenkaan joutuneet täysin eristäytymään muista ihmisistä, sillä he asuvat maitotilalla, jota isännöi samassa rakennuksessa mutta erillisessä asunnossa asuva poika. Pihalla voi vaihtaa kuulumisia päivittäin niin pojan kuin lastenlasten kanssa.

Kolmea etelässä asuvaa tytärtään Kyllöset näkivät viimeksi kesällä.

”Eivät uskaltaneet lähteä tänne jouluksi, kun siellä se korona jyllää. Meitä ne kai suojelivat”, Laura Kyllönen sanoo.

Onneksi käytössä on puhelimen lisäksi läppäri, jolla saadaan jälkikasvuun näköyhteys.

”Sillä voi kolmekin tytärtä olla yhtä aikaa langalla.”

Epäreilut rajoitukset

Kärsämäellä on tehty periaatepäätös, että sairaanhoitopiirin koronakoordinaatioryhmän suosituksia noudatetaan sellaisinaan. Se on merkinnyt esimerkiksi kunnan julkisten tilojen sulkemista ja palvelujen rajoittamista vain välttämättömään asiointiin.

Johtava lääkäri Jari Tuunanen toteaa, että omaa harkintaa toimintojen avaamiseksi ei ole tehty eikä sellaiseen kovin helpolla lähdettäisi.

”Mutta kyllähän se vähän on niin, että tilanne vaikeutuu joissakin muissa kunnissa, ja Kärsämäki sitten joutuu tekemään viimeisen päälle rajoituksia sen mukaan. Voi olla, että se on tehnyt hallaakin nuorisolle, mutta ei ole ollut tartuntojakaan”, Tuunanen sanoo.

Kauppareissulle äitinsä kanssa lähtenyt kirkonkyläläinen Elsi Istukaissaari sanoo ymmärtävänsä tiukat rajoitukset, joilla halutaan suojella erityisesti ikäihmisiä. Epidemian pitkittyessä rajoitukset ovat alkaneet kuitenkin pikkuhiljaa hiertää.

Eija Kaketti ja hänen tyttärensä Elsi Istukaissaari työskentelevät hoitoalalla, mutta eivät ole joutuneet vielä kertaakaan koronatestiin.

Eija Kaketti ja hänen tyttärensä Elsi Istukaissaari työskentelevät hoitoalalla, mutta eivät ole joutuneet vielä kertaakaan koronatestiin. © Miska Puumala

”Se tuntuu tietyllä tavalla kauhean epäreilultakin, että näissä pitäjissä, missä ei ole mitään ongelmaa, rajoitetaan samalla tavalla kuin Oulua, jossa on aivan erilainen tilanne”, Istukaissaari sanoo.

Sekä Istukaissaari että hänen äitinsä Eija Kaketti työskentelevät terveydenhuollossa, tytär ensihoidossa ja äiti vanhusten kotihoidossa. Kumpikaan ei ole vuoden aikana joutunut kertaakaan käymään koronatestissä.

Hoitoalan ihmisinä Istukaissaari ja Kaketti ovat jännittäneet sitä, milloin korona leviää kotikuntaan.

”Joka kerta, kun listalle on noussut uusi naapuripitäjä, on ajateltu, että nyt se varmaan tulee kyllä meillekin”

”Joka kerta, kun listalle on noussut uusi naapuripitäjä, on ajateltu, että nyt se varmaan tulee kyllä meillekin. Mutta on kyllä jännä, ettei ole tullut. Ehkä se on sitten myös ollut nopeaa reagointia terveydenhuollon puolelta naapuripitäjissä, että heti on reagoitu, saatu tartuntaketjut kiinni ja karanteeniin”, Istukaissaari sanoo.

Myös kunnanjohtaja Esa Jussila on välillä pohtinut, voisiko nollakunnassa varovasti avata esimerkiksi ikäihmisten ryhmäliikuntamahdollisuuksia ja liikuntaterapiaa.

”Se olisi tosi tarpeellista. Ihmisten pitäisi päästä liikkumaan, ja osittain on jo rokotesuojakin iäkkäämmillä”, Jussila sanoo.

Hiihtolomasesongin aikana sitä ei kuitenkaan haluttu tehdä.

Nollakunnassa todellisuus näyttää kasvomaskeineen samalta kuin muuallakin, mutta näkymätön, kutsumaton vieras puuttuu.

Lue myös: Mitä tehdä, jos läheinen uskoo salaliittoihin ja kieltäytyy suojautumasta koronaviruksen riskeiltä?

X