Reportaasi Itämereltä: Tällaista on risteilyllä poikkeusaikana – Ruotsinlaivan henkilökunta kaipaa jo risteilyväkeä: ”Matkustajat tekevät laivasta laivan”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ruotsinlaivan tilat kaipaavat matkustajia
Soitto, laulu ja tanssi on Manner-Suomessa kielletty hallituksen päätöksellä, mutta laivalla pääsi kuulemaan trubaduuria. © Petri Mulari / Otavamedia
Kun koronarajoitukset helpottuvat, nousee matkakuume. Lähimatkat ovat helppo tapa aloittaa, mutta varustamoilla on kurottavana miljarditappioiden vaje. Viking Gracella tunnelmat olivat silti varovaisen toiveikkaat.

Ruotsinlaivan suurista ikkunoista avautuu tuttu näkymä Turun saaristoon. M/S Viking Grace lipuu hitaasti eteenpäin matkallaan Maarianhaminan kautta Tukholmaan.

Tätä linjaa on ajettu 48 vuotta, mutta tuskin koskaan vastaavassa tilanteessa. Koronarajoitukset ja rajakäytännöt ovat halvaannuttaneet monen muun asian tavoin käytännöt, joita pidettiin itsestään selvinä.

Matkustus rajoitettiin 27. tammikuuta alkaen vain huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömään työmatkaliikenteeseen sekä tiettyihin erityisryhmiin. Kaikki varustamot alkoivat edellyttää ulkomailta Suomeen saapuvilta laivamatkustajilta negatiivista koronatodistusta 23. helmikuuta.

Todistusta ei vaadita risteilyillä, joissa ei käydä maissa eikä Ahvenanmaalle tai Ahvenanmaalta Suomeen matkustavilta. Suomen kansalaisilla on myös perustuslaillinen oikeus lähteä ja palata mistä syystä hyvänsä.

Ruotsilaivan matkustajakato näkyy tappioissa

Varustamoille pandemia rajoituksineen on ollut kova isku. Viking Linen maaliskuussa 2021 antaman tilinpäätöksen mukaan konsernin viime vuoden liikevaihto laski 188,8 miljoonaan euroon vuodentakaisen vertailujakson 496,4 miljoonasta eurosta. Laivayhtiön tulos ennen veroja jäi 52,9 miljoonaa euroa tappiolle. Vuoden 2020 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 156 henkilöä, joista 1 693 asui Suomessa.

Apulaispurseri Karin Meinander on työskennellyt Viking Linella yli 30 vuotta. Normaalisti hänen työkuvaansa kuuluvat tilitykset, kassajärjestelmät ja it-puoli. Siinä näkee tulovirran syöksyn, mikä on johtanut töissä olevan henkilökunnan minimoimiseen.

Hänen vakituinen laivansa on Gabriella, mutta koska se on poissa liikenteestä, hänet on siirretty seniori­teettijärjestyksen mukaan Gracelle. Järjestys tarkoittaa, että työntekijöille soitetaan, kun lomautukset päättyvät ja työpaikat vaihtuvat.

”Tämä on vaikeaa aikaa, mutta samalla yhteishenki on tiivistynyt entisestään. Henkilöstö vaihtaa lennosta osastolta toiseen: minä siivoan ja olen myymälässä, eikä kokemusta ollut kummastakaan”, Meinander sanoo,

Hetken kuluttua Meinanderin työpuhelin soi. Hän pyytää anteeksi, vastaa ja alkaa sitten nauraa: tuli tieto, että nyt ei tarvitsekaan mennä aamulla siivoamaan hyttejä.

”Ihan kiva, ettei kello soi kuudelta, kun työpäivät kuitenkin venyvät myöhäisiksi näillä iltalaivoilla.”

Ruotsinlaivan henkilöstö lomautettu

Lähes koko Viking Linen henkilöstö on lomautettu. Kun töissä ollaan, kaikki tekevät kaikkea. Apulaispurseri Karin Meinander järjestelee pop up -vaatemyymälän valikoimia. © Petri Mulari

”Tämä saisi jo loppua”

Ruotsinlaivan leveillä käytävillä on väljää ja rauhallista. Henkilökunta käyttää maskia, samoin valtaosa matkustajista.

Ihmiset istuvat lukemassa, kävelevät illalliselle tai vain katselevat maisemia lasillisen ääressä. Lasten ilakointi kaikuu leikkihuoneesta, kunnes heille aletaan lukea ääneen.

Kolmen miehen porukka löytyy pelaamasta omaa versiotaan pokerista käytävän ikkunapöydästä. Pienen kursailun jälkeen kaverukset suostuvat kuviin ja haastatteluun. Kaksi Mikaa ja Topi ovat tunteneet toisensa pitkään: kouluajoilta ja työpaikalta 1980-90-luvuilta.

”Tultiin laivalle, koska täällä saa pelata rauhassa. Samalla hoituu toinen harrastus eli viskiostokset”, he selvittävät.

Normaalioloissa korttireissuihin yhdistetään matkailu. Tallinna, Gdansk, Riika ja Kaunas, miehet luet­televat kohteita ennen pandemiaa. Pelattu on erikoisissakin paikoissa, kuten Gdanskin maailmanpyörässä.

Risteilyillä he käyvät yleensä 3-4 kertaa vuodessa.

”Kyllä sen ymmärtää, että korona voi olla vakava tauti kohdalle sattues­saan, mutta saisi tämä jo loppua. Ja tiedotus on ollut paikoin todella epäselvää ja ristiriitaista”, miehet summaavat.

Kaverukset Mika (vas.), Topi ja toinen Mika tulivat risteilylle pelaamaan korttia ja ostoksille. © Petri Mulari

Kaverukset Mika (vas.), Topi ja toinen Mika tulivat risteilylle pelaamaan korttia ja ostoksille. © Petri Mulari

”Matkustajat tuovat ilon”

Laivalla kukaan ei urki, mihin matkustaja on menossa tai mitä hän on tekemässä. Karin Meinanderin mukaan tuttuja työmatkalaisia liikkuu etenkin Ahvenanmaalta sekä Manner-Suomeen että Ruotsiin, mutta loma-ajat ja kevään tulo ovat saaneet liikkeelle myös lapsiperheitä, päivä- ja miniristeilijöitä.

Kun toivoa ja tulevaisuudenuskoa on julkisessa ja poliittisessa puheessa annettu vähänlaisesti, varustamo on pyrkinyt luomaan sitä itse. Se on myös toiminut: jokainen uutinen pop up -myymälästä maissa, uuden aluksen vesillelaskusta ja tulevan kauden reittien avauksesta on Meinanderin mukaan otettu henkilökunnassa innostuneesti vastaan. Kysymyksiin on pyritty vastaamaan avoimesti ylintä johtoa myöten, jos vain on tietoa, mitä antaa.

”Vaikka vaikutus olisi pieni tai vasta tulevaisuudessa, se korostaa, että täällä katsotaan eteenpäin ja tästä selvitään yhdessä. Mutta tärkeintä olisi saada matkustajat takaisin: he tekevät laivasta laivan, tuovat iloa ja elämää.”

”Suomi on kauakana kaikesta”, ruotsinlaivan kokki muistuttaa

Kokki Joni Varjonen on työskennellyt Viking Linen ravintoloissa vuodesta 2003. Hän ehti olla 10 vuotta Amorellalla ja siirtyi Gracelle, kun alus lähti liikennöimään vuonna 2013.

”Itse työ ei ole muuttunut miksikään. Tai no, sen määrä on kasvanut, vaikka asiakkaat ovat hävinneet. Vähemmällä porukalla kaikki tekevät vähän kaikkea, ja esimerkiksi tiskareita ei ole nyt lainkaan”, hän sanoo.

Suorapuheinen mies tokaisee, että tilanne jatkuu vaikeana juuri niin kauan, että riittävän suuri määrä suomalaisia on rokotettu ja ”hallitus ja media lopettavat ihmisten pelottelun ja kauhuotsikoilla lietsonnan”. Hänkin korostaa rahdin taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä.

”Suomi on kaukana kaikesta, ja huoltovarmuusketjun on toimittava. Se on pitänyt myös meidät pinnalla.”

Varjosen mukaan ne asiakkaat, joita laivalla on, ovat hyväntuulisia ja nauttivat olostaan. Ja miksi eivät olisi:

”Ei täällä ole sen vaarallisempaa kuin ruokamarketissa tai Ikeassa, pikemmin päinvastoin. Tilaa on, koko ajan siivotaan ja ihmiset voivat olla vain omissa porukoissaan.”

Varjonen on ollut lomautettuna maaliskuusta 2020 alkaen. Lomautuksen keskeytyksinä pääsee töihin muutamiksi viikoiksi kerrallaan. Hän toivoo, että viimeistään juhannuksen jälkeen päästäisiin elämään vapaammin.

”Sitten kun annetaan lupa ja ihmiset uskaltavat liikkua, kysyntä purkautuu varmasti – ja mikä olisi helpompi tapa aloittaa kuin risteilyt. Eikä kokonaisia aloja voi roikottaa löysässä hirressä loputtomiin.”

Raumalainen kokki Joni Varjonen on työskennellyt laivaravintoloissa vuodesta 2003. © Petri Mulari

Raumalainen kokki Joni Varjonen on työskennellyt laivaravintoloissa vuodesta 2003. © Petri Mulari

Neljän miljoonan vaje

Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanström sanoo, että heillä on neljä toimintajalkaa: rahti, henkilöautot, reittimatkustajat ja risteilijät. Ainoa, mikä on toiminut pandemia-aikana, on rahti. Sen kulkemista ei voi estää, mikäli Suomi halutaan pitää toimintakykyisenä, kauppojen hyllyt täysinä ja arki pyörimässä.

Punaisilla laivoilla kulkee normaalisti noin 6,4 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Rajoitusvuosi 2020 vei luvusta neljä miljoonaa.

Seitsemästä laivasta kolme seisoo satamassa, neljällä liikennöidään liikenne- ja viestintäministeriö Trafi­­comin tuella. Yt-menettelyssä irti­sanottiin 300 henkilöä, maahenkilöstö on käytännössä kokonaan lomau­tettu ja merillä mennään minimimiehityksellä.

”Ikävintä tässä on se, että ihmiset eivät pääse töihin. Rajoitukset heijastuvat myös yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden toimintaan: ruoka- ja elintarvikeostoksiin, tax free -kaupan tuotteisiin, siivouspalveluihin, bussiyhtiöihin, esiintyjiin ja niin edelleen. Tästä tilanteesta päästään ulos vain rokotuksilla, joihin on onneksi saatu vauhtia. Tulevaa kesää meillä ei enää ole varaa menettää, jos halutaan selviytyä”, Boijer-Svanström kertoo.

”Hetkeksi irti arjesta”

Lähialueturismin, lentämisen vähenemisen, ilmastoystävällisemmän ja niin sanotun hitaan matkailun trendeistä on puhuttu pitkään, mutta on varmaa, että koronan jälkeinen vapautuminen saa monet ottamaan matkailuvahingon takaisin. Toisaalta kaikilla ei ole etenkään irtisanomisten, lomautusten tai muiden menetysten jälkeen varaa kaukomatkoihin, yhtä vähän kuin kaikilla on varaa tai kiinnostusta omistusmökkeilyyn kotimaassa.

Boijer-Svanström muistuttaa 90- luvun lamasta, joka pikemmin lisäsi kuin vähensi risteilymatkustajien määrää.

”Risteily on helppo tapa päästä edes hetkeksi irti arjesta. Matkan voi räätälöidä oman kukkaron ja mieltymysten mukaan. Yksi ryhmä, joka kaipaa kovasti laivoille, ovat monta kertaa kuussa risteilevät eläkeikäiset ihmiset. Heille päiväristeilyt ovat sosiaalisia tapahtumia, joissa tapaa tuttavia, on järjestettyä ohjelmaa ja tutuksi tullut henkilökunta.”

Boijer-Svanströmin mukaan erikoisristeilyt kiinnostavat nyt kovasti.

”Visbyn, Riikan ja Ahvenanmaan risteilyjä on varattu Suomesta kesälle paljon, ja patoutunutta kysyntää on selkeästi ilmassa. Mutta tietenkin rokotuskattavuus ja muiden maiden epidemiatilanne ratkaisevat, missä vaiheessa ja miten se purkautuu.”

Karin Meinander on työurallaan nähnyt lähimatkailun ja risteilykulttuurin muutoksen. Maailma on avartunut, sukupolvet ovat vaihtuneet ja meno laivoilla on siistiytynyt.

”Ennen laivalle lähdettiin enemmän vapautumaan, etenkin jos kotiympäristö oli kovin ahdas ja naapurikontrolli voimakasta. Nyt pidemmän ajan trendi on ollut laatuaika ja mini­loma: tullaan syömään hyvin, shoppailemaan, saunomaan, nauttimaan saaristomaisemista ja rauhallisesta reissaamisesta. Uskon, että tällaisten lähilomien kysyntä vain vahvistuu.”

Tarmoa avaamiseen

Johanna Boijer-Svanström asettelee sanansa tarkoin, kun puhutaan rajoitusten muuttumisesta, viestinnästä ja sen johdonmukaisuudesta.

”Pääosin yhteistyö on toiminut hyvin, kuten THL:n, Traficomin ja Rajavartiolaitoksen kanssa, mutta yleisellä tasolla hallinto- ja viranomaisviestintä on välillä ollut ristiriitaista. Tilanne, jossa palvelujen käyttäminen ja liikkuminen on sallittua, mutta ministeritasolta annetaan tiedotustilaisuuksissa toista viestiä ja eri maiden välillä on eroa, on ollut vaikea sekä meille että varsinkin asiakkaille.”

”Maan sulkeminen on helppoa, mutta avaaminen vaatii työtä. Toivottavasti siihen keskitytään yhtä suurella tarmolla kuin rajoittamiseen”, Boijer-Svanström muotoilee.

Hän asuu Ahvenanmaalla, jonka sijainti Manner-Suomen ja Ruotsin välissä on historiasta asti antanut saarelaisille omanlaisensa näköalan molempiin maihin. Boijer-Svanström ei usko, että pohjoismaisiin suhteisiin jää rajavalvonnasta ja erilaisista strategioista pysyvämpää säröä, mutta toivoo tiiviimpää yhteistyötä.

”Me olemme monissa asioissa riippuvaisia toisistamme, ja tällaisessa kriisissä tiiviimpi vuoropuhelu ja yhtenäisempi linja olisi voinut olla avuksi. Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikkuu paljon tavaraa, työntekijöitä ja matkustajia, samoin Pohjois-Suomen rajaseuduilla.”

Karin Meinander korostaa ymmärtävänsä, että kriisiviestintä ei ole helppoa, mutta hänkin toivoo Suomen päättäjiltä suositusten ja määräysten selkeämpää erottamista toisistaan.

”Risteilylle on täysin sallittua tulla nytkin, ja täällä on koko ajan huolehdittu kaikista varo- ja hygieniatoimista.”

Ulkona kevätilta on muuttunut pimeäksi yöksi, ja on aika vetäytyä hyttiin yöpuulle. Ainoassa yhä avoinna olevassa musisoi laivatrubaduuri, mikä saa kaikessa tuttuudessaan hymyn huulille. Jokin on pysyvää kriisissäkin, eikä kriisi kestä ikuisesti.

Turvavälit pysyvät isolla laivalla hyvin, kun matkustajamäärä on murto-osa normaalista.Viking Linen matkustajamäärät romahtivat koronarajoitusvuonna 2020 neljällä miljoonalla ihmisellä. Tallink-Siljalla pudotus oli yli 60 prosenttia. © Petri Mulari

Turvavälit pysyvät isolla laivalla hyvin, kun matkustajamäärä on murto-osa normaalista.Viking Linen matkustajamäärät romahtivat koronarajoitusvuonna 2020 neljällä miljoonalla ihmisellä. Tallink-Siljalla pudotus oli yli 60 prosenttia. © Petri Mulari

Lue myös: Lähiloma Ahvenanmaalla tarjoaa saariston lumoa ja ulkomaan tunnelmaa – Nappaa matkavinkit!

X