Missä kulkee persujen ja demareiden välinen raja? Matkasimme kovien työläisten Satakuntaan selvittämään asiaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Markku Tanttinen
Satakunta on duunariseutua, jossa haalariväen taloudellinen tilanne säätelee poliittista ilmapuntaria. Perussuomalaisia tukevat kovan linjan duunarit korostavat omillaan pärjäämistä. Yhteisvastuuta vaalivat työläiset kallistuvat vasemmalle. © Miikka Kiminki
Teollisuusalueilla vaalit käydään käytännössä vain perussuomalaisten ja SDP:n välillä. Vierailimme kovien työläisten Satakunnassa.

Kevätaurinko lämmittää euralaisen autohallin pihaa, mutta Vesa-Matti Junnilan puheissa horisontissa siintää pilviä.

”Eurassa pirssin saaminen on taksiuudistuksen jälkeen tosi huonossa mallissa. Ennen asemalla oli kolmetoista autoa. Nyt kolme ja yksi niistäkin saattaa lopettaa”, Junnila, 43, sanoo.

Hänen tilausajoihin keskittyvän työnantajansa autoille on vielä riittänyt keikkaa. Kuski näkee kuitenkin kansantalouden pyörien hidastuvan.

”Taantuma on tulossa ja Suomi tekee syömävelkaa. Jostain on karsittava.”

Junnilan tie taksin rattiin vei hitsaajan, levysepän, trukkikuskin, kunnossapitoasentajan, varaosamyyjän, maalarin ja autonasentajan töiden kautta.

Euralaislähtöinen Junnila on aina ollut duunari. Täälläpäin se on hyvä asia, jos meinaa tehdä uraa politiikassa.

”Satakunnalla on vahva duunari-identiteetti.”

Junnila istuu Euran kunnanvaltuustossa ja pyrkii eduskuntaan perussuomalaisten riveissä.

”Olen kyllä enemmän kallellaan vasemmalle kuin nykyinen puoluejohto”, Junnila sanoo.

Taistelu Satakunnasta

Suomen Kuvalehti teetätti alkuvuodesta Taloustutkimuksella selvityksen liikkuvien äänestäjien mielenliikkeistä.

Suurin kato kävi perussuomalaisissa. Puolueista vuodosta hyötyi selvästi eniten SDP, joka oli nappaamassa 12 prosenttia viime eduskuntavaalien liikkuvista PS-äänistä.

Aineisto kerättiin tammikuussa, ennen kampanjoiden alkua. Sen jälkeen Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan joissain mittauksissa jo 15 prosenttiin. Antti Rinteen demarien kannatus on laskenut 20 prosentin tuntumaan.

Tulosten perusteella vaalivoiton ratkaisee, osaavatko demarit houkutella perussuomalaisiin livenneitä kannattajiaan takaisin.

Tässä kilvassa Satakunta on keskeinen pelikenttä. Perussuomalaiset on kasvattaneet tasaisesti kannatustaan SDP:n perinteisellä alueella.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa SDP löi persu prosentein 29,5 – 5,2, mutta vuonna 2011 enää 24,0 – 23,6.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Satakunta oli perussuomalaisille paras vaalipiiri 25,0 prosentin kannatuksella. SDP jäi 22,6 prosenttiin.

Vesa-Matti Junnila

Perussuomalaisten euralainen kunnanvaltuutettu Vesa-Matti Junnila kokee hajoamisen puhdistaneen puoluetta. ”Maahanmuuttokriittinen leima on perussuomalaisille myös rasite, koska siitä aina kysytään Jussi Halla-aholta”, Junnila sanoo. Miikka Kiminki

”Petyin muihin”

Vesa-Matti Junnilalle SDP kelpasi aikanaan äänestäjänä. Samoin vasemmistoliitto ja keskusta.

”Petyin kuitenkin niihin kaikkiin”, Junnila kertoo autohallin pihalla.

Pettymyksiä on tarjonnut myös työelämä. Heikkoina aikoina ei ole ollut varaa nirsoilla.
”1990-luvun puolivälin jälkeen täällä oli hiukan hankalaa löytää töitä. Olin myös aika tulikivenkatkuinen luonne ja välillä tuli itsekin lyötyä kintaat tiskiin. Mutta kaikennäköistä on tullut kokeiltua.”

2010 luvun alussa Junilla kokeili yrittämistä. Konkurssi jätti velat, joita hän maksaa edelleen.

”Yrityksen kaaduttua oli ylimääräistä aikaa. Politiikka oli aina kiinnostanut ja rohkaistuin ottamaan yhteyttä paikallisyhdistykseen.”

Vuosi oli 2012. Vuotta aiemmin ensimmäinen jytky oli nostanut Timo Soinin johtaman puolueen opposition johtajaksi.

Maahanmuutto arveluttaa euralaista, mutta sen vastustaminen ei ollut syy lähteä politiikkaan. Junnilan retoriikassa onkin enemmän Soinia kuin Halla-ahoa.

”Tuntuu mahdottomalta käsittää, miksi poliittisia päätöksiä ei tehdä pientä suomalaista ihmistä ajatellen”, hän sanoo.

Suuri ”puhdistus”

Pahinta oli, kun perussuomalaiset tuntuivat hallituksessa muuttuvan osaksi järjestelmää.

Kreikan tukipaketin hyväksyminen tuntui ”järjettömän pahalta”. Taksiuudistus sai Junnilan harkitsemaan puolueesta lähtöä.

Kun keväällä 2017 alkoi näyttää siltä, että Soini saa haastajan puoluekokouksessa, euralainen päätti odottaa. Sampo Terho olisi voinut kelvata vaihtoehdoksi. Kun piirin kokoukseen tultiin kertomaan, ettei Halla-ahoa saa äänestää, protestihenki heräsi.

”Perussuomalaiset on kanava kapinalle. Siksi ei kannata tulla ylhäältä neuvomaan, mitä pitää tehdä.”

Junnilan mielestä perussuomalaisten hajoaminen puhdisti särmänsä menettäneet oman edun tavoittelijat pois puolueesta.

Hän ei ota paineita tulevasta päätöksentekovastuusta.

”Ei ole mitään odotuksia läpipääsystä, kunhan kerään listalle ääniä.”

Persut on amispuolue

Porin yliopistokeskuksen aulassa ei näy merkkejä iltapäivän ohjelmanumerosta: ylioppilasyhdistyksen vaalipaneelista.

Sen alkua odotelleessaan SDP:n Neea Kähkösellä, 24, on aikaa kertoa porilaisen poliittisen keskustelun erityispiireistä.

”Ydinvoimaa halutaan lisää, eikä siitä saada tappelua. Satasote-hankkeen eteen on jo tehty hyvää työtä. Liikennejärjestelyjen parantamista haluavat kaikki”, Kähkönen sanoo.
Yhteisöpedagogiksi valmistunut porilainen on perheensä ensimmäinen korkeakoulutettu.

Neea Kähkönen

Demarien Neea Kähkönen uskoo perusuomalaisten vedonneen duunariäänestäjiin uutuudenviehätyksellään. ”Vuoden 2015 vaaleissa SDP ei saanut tarjottua yhtä selkeää muutosviestiä kuin nyt.” Miikka Kiminki

”Äiti oli 20-vuotias Hesburgerin myyjä minut saadessaan. Se, että tausta ei estä ihmistä tekemästä sitä mihin hänellä on potentiaalia, on minulle tärkein tavoite.”

Kähkönen on kokenut demarinuori. Satakuntalaisessa nuorisopolitiikassa persuilla ei ole merkittävää jalansijaa.

”Perussuomalaisten yksinkertainen viesti vetoaa hyvin ammattikoululaisiin. Moni demareita äänestänyt duunari on vaihtanut perussuomalaisiin siksi, että on ajatellut sen parantavan asemaansa.”

Ilmastonmuutos jakaa

Haalarimiehelle perussuomalaisten hällä väliä -henkinen ilmastopolitiikka voi olla terapeuttisempi vaihtoehto kuin ekologisempaan kulutukseen ohjaavat verouudistukset.
Perussuomalaiset on ainoa eduskuntapuolue, joka nostaa ilmastonmuutoksen edessä kädet pystyyn. Näin puolue voi rauhassa kalastella elintapojen muutosvaatimusten ärsyttämien ääniä.

Demarien vaaliohjelmassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeistä. Työelämän ankeutumisen koettelemia ”perus-Janeja” Kähkönen kosii aktiivimallin ja kikyn peruutuksilla.

”SDP:lle on tärkeintä pitää oma oikeudenmukaisuutta, kansainvälisyyttä ja tasa-arvoa korostava viesti kirkkaana. Perussuomalaisten ja sinisten voimme antaa ryssiä itse omat hommansa”, Kähkönen linjaa.

Pensselisetä

Markku Tanttista, 76, voi Porissa tituleerata julkkisehdokkaaksi.

Paperitehtaalla pitkän työuran tehnyt mies ryhtyi eläkkeellä kunnostamaan kotikaupunkiaan. Tanttinen maalasi Kokemäenjoen rannan ruostuneita kaiteita omaan piikkiinsä.

Myöhemmin hän muun muassa puhdistanut Eteläpuiston tiiliveistoksen sammalista sekä vauhdittanut Cygnaeuksenpuiston Äestäjäpatsaan ja Porin raatihuoneen katolla olevien sinkkiveistosten entisöimistä.

Julkisten paikkojen vapaaehtoinen puhdistaminen on tuonut Tanttiselle pensselisedän lempinimen ja vuoden 2016 positiivisimman porilaisen palkinnon.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa se toi politiikan ensikertalaiselle komeat 874 ääntä ja nosti hänen valtuustoon SDP:n listalta.

”Ilman kampanjaa”, Tanttinen kertoo epävirallisessa vaalitoimistossaan.

Markku Tanttinen

SDP:n Markku Tanttinen, 76, on nähnyt Porin savupiipputeollisuuden nousut ja laskut. Paperitehtaalle 16-vuotiaana työllistynyt Tanttinen eteni prässipojasta rullamieheksi ja vuoromestariksi. ”Porissa katsotaan, mitä naapurilla on, ja ajatellaan, miksei itsellä ole”, Tanttinen sanoo. Miikka Kiminki

Jo vuodesta 1918

Porissa ikänsä asunut Tanttinen tietää, että täälläpäin haalarit päällä tehtävän työn määrä ja laatu ovat aina säädelleet poliittista ilmapuntaria.

”Kun Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) vapautui sodan jälkeen, siitä tuli Porissa hyvin voimakas liike.”

Vasemmistolaisuudella on pitkät juuret.

”Se juontuu vuodesta 1918. Kun olin lapsi, täällä ei koskaan puhuttu kokoomuksesta tai valkoisista, vaan aina lahtareista”, Tanttinen sanoo.

”Puuvillatehtaalla oli parhaimmillaan 3000 pienpalkkaista naista, Rosenlewin konepajallakin 1 500 työläistä. Kankaanpäästä tuli köyhää väkeä lankkutehtaalle töihin.”
SDP:n 1990-luvun lamavuosina alkanut pitkä hallitustaival vei siltä uskottavuutta puhutella katkeria ihmisiä. Vasemmistoliitonkin kannatus on sulanut Satakunnassa hitaasti, mutta varmasti.

”Se, että Soini ei saanut mitään aikaan, söi taas perussuomalaisten uskottavuutta.”
Persujen hajoamisen suurimpia etuja onkin, että Halla-ahon joukot voivat esiintyä vaalikentillä ryvettymättöminä kapinallisina.

”Kunnallisvaalien alla minua kysyttiin myös perussuomalaisten, keskustan ja vihreiden listalle. (Laura) Huhtasaari kyseli eduskuntavaalien alla ja pyysi heidän ehdokkaakseen.”

Tanttinen pysyi demareissa.

”Huonoa edunvalvontaa”

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai Satakunnassa kaksi paikkaa. Se on maksimisuoritus tälläkin kertaa.

Toisen napannee Huhtasaari. Toisesta käydään tiukka kisa.

Siihen osallistuu neljättä kertaa ehdolla oleva Pasi Mäenranta, 55. Hän sai viimeksi 2748 ääntä.

”Jos mielii läpi, pitäisi saada arviolta 4000”, Mäenranta ynnäilee Rauman sataman portilla olevassa lounaskuppilassa. Valtuustossa hän istuu jo kolmatta kauttaan.

Pasi Mäenranta

Pasi Mäenranta kiinnostui perussuomalaisista vuonna 2006. Silloin puolueen paikka oli marginaalissa. Miikka Kiminki

Portin takana oleva satama on työllistänyt Mäenrannan tavalla tai toisella koko hänen ikänsä. Entinen levyseppä, merimies ja satamatyöläinen on nyt työsuojeluvaltuutettu.

Mäenranta kiinnostui perussuomalaisista vuonna 2006. Silloin puolueen paikka oli marginaalissa.

Tony Halme avasi ikkunan puolueeseen.”

SDP:n ja vasemmistoliiton synneiksi hän listaa huonon edunvalvonnan Satakunnassa.

”Vasemmistopuolueiden ihmiset ovat istuneet eduskunnassa iät ja ajat, mutta mikään ei ole muuttunut. Edes länsirannikkoa pitkin kulkevaa valtatie kahdeksaa ei ole saatu levennettyä nelikaistaiseksi.”

Pasi Mäenranta

Rauman satamassa pitkään työskennelleestä kunnanvaltuutetusta Pasi Mäenrannasta ilmastonmuutosta ei saa hillitä teollisuuden kustannuksella. ”Intialaisilla on suomalaisia pienempi hiilijalanjälki, mutta haluammeko elää kuin intialaiset?” Miikka Kiminki

”Tähtäin hallituksessa”

Mäenrannalle maahanmuutto on valtion rahaa yrityksille junailevaa bisnestä ja ilmastonmuutos bluffausta, jolla viedään huomio pois tavallisten ihmisen arkisista huolista.

”Intialaisilla on suomalaisia pienempi hiilijalanjälki, mutta haluammeko elää kuin intialaiset?”

Tärkeintä on, että politiikka ei mene suomalaisen teollisuuden taskulle, jonne SDP on hänestä pyrkimässä. Satamassa on totuttu elämään vientiteollisuuden tahdissa.

Yhä kansainvälisemmät markkinat tuovat leivän pöytään. Globalisaation lieveilmiöiden, kuten pakolaisaaltojen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten, ei kuitenkaan haluta rantautuvan tänne. Vaalien alla on houkuttelevaa puhua rajojen sulkemisesta ja kiinalaisten vastuusta.

Mäenranta vakuuttaa, ettei pyri eduskuntaan vain protestoidakseen.

”Politiikassa tähtäyspisteen pitää olla hallituksessa. Ei tosin millä hinnalla hyvänsä.”

Duunarille työ on parasta terapiaa. Sitä pitää järjestää mahdollisimman monelle.

Tarvittaessa myös kepillä, eli kannustinloukkuja purkamalla.

”Tiedän, että moni nuori jää kotiin, koska tuilla elää samalla tavalla kuin matalapalkkaisilla töillä”, Mäenranta sanoo ja vetää nahkatakkia ylleen.

Pihalla odottaa lämmin aurinko ja jääkylmä viima.

”Satamassa tuuli on työsuhde-etu.”

X