Tampereen yleiset saunat tarjoavat perinteisiä ja trendikkäitä elämyksiä Suomen saunapääkaupungissa – ”Saunominen ei saa olla suoritus vaan nautinto”

Sauna on todella kuuma ja istun sovinnolla alemmalla lauteella. Saunapipoon sonnustautunut mies kysyy, voiko heittää löylyä. Vastakkain olevilla lauteilla on pituutta kymmenisen metriä ja ihmiset istuvat nyt koronaikana väljästi.

Löylyä kannatetaan ja kiukaalle sihahtaa pari kauhallista.

Olemme Rauhaniemen kansankylpylässä Näsijärven rannalla, Tampereen keskustan tuntumassa.

Marja Heinonen nauttii vielä löylyjen lopun ja astuu sitten pihalle, parin asteen pakkaseen. Heinonen on käynyt Tampereen saunoissa 25 vuotta. Hänellä ei ole erityistä suosikkia, mutta monella on.

”Yleiset saunat jakavat tamperelaisia vähän samaan tapaan kuin Tappara ja Ilves. Erityisesti toisiaan lähellä olevilla Rauhaniemen ja Kaupinojan saunoilla on omat vankkumattomat kannattajakuntansa. Vastapuolen saunaan ei mennä”, Heinonen kertoo.

Saunomis- ja avantokulttuurissa on Heinosen mukaan muutoinkin koulukuntia. Lauteilla käydään usein keskustelua siitä, pitääkö mennä suoraan saunasta avantoon vai vilvoitella välissä.

”Parasta on kuunnella kehoaan ja itseään. Minulle sopii vilvoittelu, varmaankin siksi, että verenpaineeni on alhainen. Saunominen ei saa olla suoritus vaan nautinto.”

”Saunominen on täällä perinteinen harrastus ja osa juurevaa tamperelaista kulttuuria.”

Marja Heinoselle kylpeminen yleisessä saunassa on osa tamperelaisuutta. © Pekka Numminen

Tampereella monet yleiset saunat ovat järven rannalla. Rauhaniemen kansankylpylä on perustettu 1920-luvulla. © Pekka Numminen

Tampereen yleiset saunat tarjoavat elinvoimasta saunakulttuuria

Tampere julistettiin maailman saunapääkaupungiksi vuonna 2018. Nimitystä puolsi Suomen Saunaseuran lisäksi kansainvälinen saunaliitto. Tampereella ja sen lähiympäristössä on eniten yleisiä saunoja Suomessa, yli 30.

Kaupunki ansaitsee saunapääkaupungin arvonimen, saunat ovat hyvin hoidettuja ja kaupungissa on vilkas ja elinvoimainen saunakulttuuri.

Sinkkiämpärien kolina ja vihreän Sunlight-saippuan tuoksu. Nämä ovat Pispalan saunyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan Ari Johanssonin ensimmäiset muistot Rajaportin saunasta. Pispalalainen Johansson on ollut saunan vakioasiakas 65 vuotta. Ensimmäistä kertaa hän kylpi Rajaportilla kuukauden ikäisenä.

”Yleinen sauna oli 1950-luvulla ja vielä sen jälkeenkin useimmille Pispalassa asuville ainoa paikka, jossa peseytyä. Omia saunoja, saati kylpyhuoneita oli harvalla”, Johansson kertoo.

Yhdistykselle on tärkeää säilyttää yli satavuotiaan saunan alkuperäinen miljöö ja henki. Saunan remontit tehdään perinteisillä menetelmillä. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuus­­oppilaitoksen opiskelijat kal­kitsevat saunojen seinät kerran vuodessa.

Rajaportin sauna on edelleen lähes alkuperäisessä asussaan. Rajaportissa on tarjolla erilaisia hoitoja akupunktiosta perinteiseen hierontaan. © Pekka Numminen

Vuodesta 1906 toimineen Rajaportin saunan kahvila ja pihapiiri ovat näkemisen arvoisia, vaikka ei menisi edes löylyyn. © Pekka Numminen

Suojelua valmistellaan

Juuri ennen joulua 2021 suomalainen saunakulttuuri pääsi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, toistaiseksi ainoana asiana Suomesta. Listalla on entuudestaan muun muassa argentiinalainen tango ja turkkilainen kahvittelu.

Uutinen suomalaisen saunaperinteen pääsystä Unescon listalle otettiin riemulla vastaan myös Rajaportissa. Listauksen seurauksena Museovirasto valmistelee Rajaportin ja kahden muun historiallisen saunan erityissuojelua rakennusperintölailla.

Vakioporukan lisäksi Rajaportissa käy kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita.

Kun Ryanair avasi halvat lennot Englannista Pirkkalaan, nuorten brittimiesten seurue tuli Suomeen vain Rajaportin saunan takia.

Miehet pyyhälsivät kentältä suoraan taksilla Pispalaan saunomaan. Löylyjen jälkeen miehet painuvat takaisin lentokentälle ja kotiinsa. Johanssonin mukaan kalleinta reissussa olivat taksimatkat.

Kuumassa on puu­lämmitteinen sauna ja hieman miedompia löylyjä tarjoava moderni savusauna. © Pekka Numminen

Saigonista saunaan

Ilmari Lyymä kävi Rajaportin saunassa ensimmäistä kertaa noin seitsemän vuotta sitten.

”Löylyt olivat niin mahtavat, että päätin tulla saunaan jonain päivänä töihin.”

Myöhemmin Lyymä oli talvea pitämässä Vietnamissa, kun hän sai viestin, että saunassa on avautumassa lämmittäjän paikka. Lyymä muutti Saigonista Tampereelle ja on työskennellyt saunan lämmittäjänä ja huoltoihmisenä nelisen vuotta.

”Monet vakioasiakkaat käyvät heti saunan avautuessa kipakammissa löylyissä, myöhemmin illalla tulevat matkailijat ja satunnaisemmat saunojat, kun lämpötila alkaa hiukan laskea.”

Ilmari Lyymä lämmittää saunaa metrin haloilla. Talvella lämmittäminen kestää noin kuusi tuntia. © Pekka Numminen

Perinnesaunottaja Siiri Koski on tehnyt vihtoja muun muassa kanervasta ja pihlajasta. © Pekka Numminen

Rajaportissa on miesten ja naisten saunat ja pesuhuoneet erikseen. Rajaportissa perinnesaunottajana työskentelevä Siiri Koski on huomannut, että moni ulkomaalainen aloittaa saunomisen uimapuvussa ja pyyhe ympärillä. Kylpemisen edetessä vartalon verhot vähenevät.

”Rajaportin leppoisa tunnelma saa ilmeisesti ihmiset unohtamaan totutut kaavansa. Kun rantasaunoissa tärkeää on uiminen, meillä kuivan maan saunassa korostuvat sosiaalisuus. Sauna on tasa-arvoinen paikka, titteleitä ei kysellä.”

Lyymän mukaan kaikki ulkomaalaiset eivät suinkaan ole ujoja riisuutumaan. Kaksi Pispalassa kävelyllä ollutta nuorta filippiiniläisturistia päätti hetken mielijohteesta tulla Rajaporttiin kokeilemaan saunomista.

”Hieman pelkäsin, kuinka kaukaisesta katolisesta maasta tulevat ensikertalaiset reagoivat. Ihan turhaan, he olivat niin innoissaan ja onnellisia saunasta, että tulivat pesuhuoneessa alasti halaamaan minua ja kiittämään. Siihen ei moni suomalaismies taipuisi”, Lyymä muistelee.

Timo ja Rea Keskinen käyvät usein Kuumassa, mutta myös muissa Tampereen seudun yleisissä saunoissa. © Pekka Numminen

Tehtaan varjossa

Pulahdusaltaan reunalla vilvoittelevista ihmisistä nousee höyryä ja Ratinan suvannon vastarannalla tehtaan piiput puskevat savua.

Reilut kaksi vuotta sitten Laukontorin reunalle avattu Kuuma on Tampereen uusimpia saunatulokkaita, jossa on osana myös moderni gourmetravintola.

Kuuman lauteilla ei ole hämäläisestä juroudesta tietoakaan, trendikkäässä kaupunkisaunassa kysellään kuulumisia Tampereen murteella. Tunnelma on kotoinen.

Terassilla voi katsella talvi-iltapäivässä syttyviä kaupungin valoja ja pulahtaa kylmään suvantoon.

Lue myös: Reportaasi: Avovesiuinti koukutti – Anna ja Henna uivat luonnonvesissä läpi vuoden: ”Talvella on ihanaa uida, kun ei tarvitse pelätä mitään!”