7 erilaista veljestä – Valokuvaaja Lotta Lemetti vei Kalevalan palaset maailman laidalle Amerikkaan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Los Angelesissa asuva Lotta Lemetti voitti kansainvälisen valokuvakilpailun kuvillaan, jotka käsittelevät Kalevalaa ja muita suomalaisia klassikkoja.
Los Angelesissa asuva Lotta Lemetti voitti kansainvälisen valokuvakilpailun kuvillaan, jotka käsittelevät Kalevalaa ja muita suomalaisia klassikkoja. © Lotta Lemetti
Nuori valokuvaaja Lotta Lemetti tekee kulttuuriperimäämme tunnetuksi Yhdysvalloissa. Lemetin kuvat saavat miettimään, mitä suomalaisuus oikeastaan on.

Parhaat tarinat eivät kuole.

Niin kuin se tarina seitsemästä veljeksestä, jotka kiipeävät henkensä hädässä hiidenkivelle, pakoon Viertolan raivohullua härkälaumaa. Kolme päivää kestänyt pattitilanne laukeaa lopulta 33 härän veriseen teurastukseen.

Aleksis Kiven kertoma tarina julkaistiin alunperin vuonna 1870. Sen jälkeen siitä on tehty lukemattomia versioita.

Nyt hiidenkivi sijaitsee Malibussa, Kaliforniassa. Horisontissa häämöttää jylhäpiirteinen Santa Monica -vuoristo. Veljekset ovat pesunkestäviä jenkkejä, osa piirteiltään tummaihoisia, osa aasialaisia.

Seven Brothers on osa Kekta-valokuvasarjaa, joka toi Lotta Lemetille Vuoden valokuvaaja 2018 -tittelin kansainvälisessä Latitude Life APS -kilpailussa.

Lemetin, 24, kuvissa suomalaisen kulttuurin ikivihreät taipuvat aivan uuteen asentoon. Kaikki kuvat on otettu Yhdysvalloissa. Ne panevat miettimään, mitä suomalaisuus tarkoittaa.

Sitä Lotta Lemetti on miettinyt paljon viime aikoina. Hän muutti Yhdysvaltoihin 2015, melko pian lukion jälkeen.

”Olen suomalainen, mutta muhun on varmaan tullut jotain amerikkalaisesta kulttuurista.”

Kekta on muinaissuomalainen sana, joka tarkoittaa ”kaksi”.

”Se voisi olla suomea, mutta ei kuitenkaan tarkoita nykyihmiselle mitään. Luku kaksi sopi siihen, että tunnen eläväni kahden kulttuurin välissä.”

Aika hioo jykevimmänkin hiidenkiven. Kieli muuttuu, samoin maailma ympärillämme. Hitaasti, mutta vääjäämättä.

Lotta Lemetin Seitsemän veljestä seikkailevat Amerikassa.

Lotta Lemetin Seitsemän veljestä seikkailevat Amerikassa. Lotta Lemetti

Yksityiskohtien tulkitsija

PIIP!

Lotta Lemetin palohälytin piippailee. Patterit pitäisi vaihtaa, mutta se ei tunnu nyt nuorta valokuvaaja haittaavan. Hän istuu rennossa oloasussa kotinsa keittiönpöydän ääressä. Suomessa on jo aamu, mutta Los Angelesissa ollaan vasta käymässä yöpuulle. Haastattelu tehdään videoyhteyden välityksellä.

Lemetti muutti Yhdysvaltoihin opiskelemaan valokuvausta. Ensimmäinen vuosi kului New Yorkissa, minkä jälkeen hän jatkoi opintoja länsirannikolla. Nyt Lemetti tekee Los Angelesissa valokuvaajan uraa ja työskentelee muoti- ja mainoskuvaaja Leila Fakourin studiolla.

”Vastaan siellä lavasteiden hankinnasta. Lisäksi hoidan valaistusta ja kuvien jälkikäsittelyä. Työ tuo sopivasti vaihtelua päiviin. Se on minulle hieno mahdollisuus kehittyä alalla.”

Tarkkuus ja kurinalaisuus ovat Lemetille toinen luonto. Lukion loppusuoralle saakka hän oli lupaava taitoluistelija, jonka päivät täyttyivät treeneistä.

Sitten urheilu-ura lopahti. Lemetti huomasi miettivänsä valokuvausta, jota oli harrastanut siitä saakka, kun iskä antoi lapsena lomamatkoilla käyttöön pienen pokkarikameran.

”Kuvasin kaikkea mahdollista omista varpaistani ravintolan ruokiin.”

Alusta asti Lotta kuvasi enemmän asioita kuin ihmisiä. Valinta kertoo jotain siitä, miten hän hahmottaa maailman ympärillään. Hän kertoo rakastavansa asetelmallisia valokuvia, joiden rakentaminen vaatii pikkutarkkuutta. Aivan erityisesti Lemettiä kiinnostavat arjen ohikiitävät hetket ja yksityiskohdat.

”Monesti haluan luoda sen tunnelman uudelleen. Silloin pääsen itse kontrolloimaan ympäristön, luomaan sen ehkä vähän eri tavalla.”

Menestyminen Los Angelesin muotimaailmassa on edellyttänyt kovaa työmoraalia.

Mutta Lemetin näkemys työnteosta ei kuulosta lainkaan suomalaiselta. Pikemminkin siitä tulee mieleen japanilainen judo.

”Mulle on aina ollut tärkeää, etten tee töitä pakottamalla. Olen tehnyt niitä asioita, jotka tuntuvat hyviltä ja oikeilta. Yleensä ne ovat juttuja, jotka puhuttelevat myös muita ihmisiä.”

Kekta-sarjan Beyond kuvaa Ainon ”muodonmuutosta” merenneidoksi hukuttautumisen jälkeen.

Kekta-sarjan Beyond kuvaa Ainon ”muodonmuutosta” merenneidoksi hukuttautumisen jälkeen. Lotta Lemetti

Tarinoiden alkulähteille

Kektan valokuvat pohjautuvat Seitsemään veljekseen ja Kalevalaan.

Los Angelesista on pitkä matka suomalaisiin perinnemaisemiin, mutta ehkä ajatus ”Jenkki-Kalevalasta” ei ole aivan niin outo, kuin miltä ensin kuulostaa.

Esimerkiksi teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme on kertonut, kuinka moni Kalevalan tarinoista on alun perin tuontitavaraa. Osan juuret ovat Venäjällä tai Virossa.

Lemminkäisen juuret voi jäljittää niinkin kauas kuin antiikin Egyptin Osiris-myyttiin

”Tarinoissa on palasia, joiden alkuperä on moninainen. Se on minusta tosi hieno ajatus”, Lotta Lemetti sanoo.

Hänen kuviensa päähenkilöt palaavat siis tavallaan tarinoiden alkulähteille, edustaen ihmisyyden ja etnisyyden koko kirjoa.

Vaikka Lemetti on tempaissut Kalevalan palaset kauas maailman toiselle laidalle, tekemistä leimaa kunnioitus alkuperäisiä suomalaisia tekstejä kohtaan.

”Minulle oli tärkeää, että tiedän, mistä puhun. En halunnut mennä sörkkimään tällaista aihetta vähän sinne päin.”

Projektia varten Lemetti luki paljon. Taustatyössä auttoivat vanhat koulukirjat, Google ja oman mummin hyllystä lainattu Kalevala-lipas (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).

”Siinä kirjassa selitetään hienosti tarinoiden taustoja. Se auttoi minua ymmärtämään runojen merkityksiä.”

Before There Was esittää Väinämöisen ensimmäiset hetket maan ja taivaan luomisen jälkeen.

Before There Was esittää Väinämöisen ensimmäiset hetket maan ja taivaan luomisen jälkeen. Lotta Lemetti

”Onpas outo tarina”

”Siina onpi velisarja, jalo nii kuin sonnikarja. Voimala seitseman miehen.”

YouTubeen ladatulla Kekta-projektiin kuuluvalla videolla kuvien päähenkilöt lukevat otteita tarinoista – vahvasti suomea murtaen.

Lemetin ei tarvinnut houkutella amerikkalaisia mukaan projektiin. He suhtautuivat aiheeseen innokkaan uteliaasti.

Esimerkiksi Kaliforniassa kuvatut ”seitsemän veljestä” olivat Lemetin kaveripiiriin kuuluvia miehiä, jotka lähtivät mielellään vapaaehtoisiksi.

Ennen kuvausta Lemetti kertoi, millaiseen tarinaan kuva liittyy.

”He ihmettelivät, että onpas outo tarina, miten tähän on päädytty. Ihmettelin sitä itsekin. Meillä suomalaisillahan ei ole tapana kyseenalaistaa sitä”, Lotta Lemetti, 24, naurahtaa.

Suurin osa Kekta-sarjan kuvista otettiin Seattlessa, Yhdysvaltain luoteiskulmassa, missä ilmasto ja kasvillisuus muistuttavat Suomea. Koska välimatka Los Angelesiin oli lähes 2 000 kilometriä, valmistelut oli tehtävä etänä.

”Laitoin nettiin ilmoituksen, jossa kerroin tästä projektista. Siihen tuli yllättävän paljon vastauksia. Ihmiset olivat selvästi kiinnostuneita tarinoista kuvien taustalla. Osasin kertoa niistä aika yksityiskohtaisesti. Kenelläkään ei tarvinnut maksaa.”

Messenger-valokuva esittää jänistä, joka valittiin metsän eläinten joukosta viemään suruviestiä Ainon hukuttautumisen jälkeen.

Messenger-valokuva esittää jänistä, joka valittiin metsän eläinten joukosta viemään suruviestiä Ainon hukuttautumisen jälkeen. Lotta Lemetti

Uudistajat

Kalevala on suomalaisen kulttuurin kulmakivi. Mutta sen elinvoima – niin kuin kulttuurin ylipäätään – perustuu uusiin tulkintoihin.

Raskasta rockia esittävä Amorphis-yhtye on tehnyt jo 1990-luvulta asti Kalevalaa tunnetuksi maailmalla. Viime helmikuussa kauhufantasiaan erikoistunut sarjakuvataiteilija Sami Makkonen teki oman versionsa kansalliseepoksesta. Sen toinen osa julkaistaan helmikuussa 2020.

Juha Hurmeen ja Tuomari Nurmion viime keväänä käynnistämä KalevalaFest taas on ”kulttuurinen ja tieteellinen yllätyshyökkäys kalevalaisen kansanperinteen kimppuun”.

Tekijöiden mukaan hankkeen tarkoitus on antaa Kalevalle ”sähkösokki”, jonka avulla ajaton ja rikas kansanrunous pelastetaan ”tuohivirsujen, pitkäpiimäisten lausuntanumeroiden ja koululaisten systemaattisen kiduttamisen haudasta”.

”Hauska ajatus, että tässä on niin monia eri tyylejä”, Lotta Lemetti innostuu.

Hän tunnustaa, ettei ole seurannut viime aikoina kovin tarkasti suomalaista kulttuurielämää. Kotimaassa tulee vierailtua valitettavan harvoin. Tänä vuonna Lemetti ei ehdi tulla kotiin edes jouluksi.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että uudet Kalevala-tulkinnat herättävät myös vastustusta. Moni haluaisi nähdä kansalliseepoksen ikuisesti muuttumattomana suomalaisuuden kertomuksena.

”Kaikkialla maailmassa on ihmisiä, jotka haluavat pitää kiinni perinteistä ja pelkäävät muutosta. Mutta muutos on vääjäämätön.”

Kektan saama kansainvälinen tunnustus on tuonut Lemetille uskoa omaan osaamiseen. Samalla se on avannut ovia kohti uusia haasteita.

”Mulla on jo uusia ideoita hautumassa. Haluan ottaa aikaa oman taiteellisen työn tekemiseen.”

Lue myös: Palkittu sarjakuvantekijä Sami Makkonen toi kansalliseepoksemme 2000-luvulle: ”Kalevalassa on paljon kauhu- ja fantasiaelementtejä, joille piti saada kuvallinen muoto”

X