Ainutlaatuista arkkitehtuuria Naantalin rannikolla – ”Livonsaaren yhteisökylässä käytetään paljon luonnonmateriaaleja, kuten ruokoa kattoihin”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Irja ja Veikko Aro-Heinilä
Irja ja Veikko Aro-Heinilä pitävät yhteisökylän hengestä. Oma, värikäs koti viimeistelee tunteen, että kotona ollaan. © Suvi Elo / Otavamedia
Irja ja Veikko Aro-Heinilä toivat Afrikan-vuosiltaan mukanaan halun elää muiden kanssa. Pyöreässä kodissa on tilaa vieraanvaraisuudelle.

Veikolla oli ajatus perinteisestä suomalaisesta talosta poikkeavasta kodista, kun aloimme rakentaa tänne yhteisökylään. Sitä ennen olimme viettäneet useita vuosia lähetystyössä Afrikassa. Keniassa olimme asuneet ”ei kenenkään maalla” kaukana kaupungeista, paikassa, jossa talot rakennettiin ympyrän malliin. Usein oli eri rakennus, maja, eri toimintoja varten.

Meillä on täällä päätalo, saunarakennus, autotalli-maakellari ja puuvaja. Varsinkin sauna- ja kylpytilojen sijoittaminen erilliseen rakennukseen tuntui turvalliselta ratkaisulta mahdollisten kosteusongelmien takia.

Aluksi rakensimme asuttavan saunamökin, kuten useimmat yhteisökylään rakentaneet tekevät. Saunamökissä oli pieni tupa ja makuuparvi. Se oli kotimme viisi vuotta.

Päärakennusta teimme neljä kesää. Oli helpotus, kun talo lopulta tuli asumiskuntoon. Saunamökki alkoi tuntua ahtaalta.

Irja ja Veikko Aro-Heinilä

Afrikassa vietetyt vuodet näkyvät kodin sisustuksessa. Asukkaat ovat tuoneet matkoiltaan erilaisia taide-esineitä. Suvi Elo / Otavamedia

Rakennustapa on poikkeuksellinen. Ulkoseinät ovat savipölkkyrakenteisia. Puupöllien väliin on laitettu savea, samaa savea jota täältä pellolta löytyi. Sisäseinien saveen on sekoitettu paperisilppua. Seinät kätkevätkin aikamoisen määrän historiaa, kun massaan on silputtu vanhat veroilmoituksetkin 1960-luvulta. Liki kaikki rakennusmateriaali koko talossa on jäte- ja kierrätystavaraa. On muilta työmailta ylijäänyttä lautaa ja Lemun vanhan pappilan ikkunat.

Emme halunneet väliseiniä, vaan avaruutta ja läsnäolon tunnetta. Kaksikerroksisuus jakaa tilan kahteen. Toki väliseiniä voi myöhemmin rakentaa, jos siltä tuntuu.

Pyöreä talo

Pyöreän talon savipölkyistä rakennettu pinta on mielenkiintoisen näköinen. Suvi Elo / Otavamedia

Talon pyöreys on tietenkin erikoista perinteiseen suomalaisrakentamiseen verrattuna. Rakennuslupa tällaiseen nurkattomaan taloon heltisi silti helposti. Täällä Livonsaaren yhteisökylässä on monenlaista tavanomaisesta poikkeavaa rakentamista. Käytetään paljon luonnonmateriaaleja, esimerkiksi ruokoa kattoihin.

Talomme lämpiää vesitakalla. Sen toimintaperiaate on oikeastaan sama kuin missä tahansa keskuslämmityskattilassa. Lämmin vesi kiertää lattiaputkissa. Putkisto ulottuu saunamökkiinkin, missä meillä on suihkutilat. On meillä suihku sisälläkin, mutta sitä tulee käytetyksi harvoin.

Lämmitämme saunaa usein vieraille ja kylän väelle. Saunan takana meillä on lämmitettävä palju ja aina kylmänä pysyvä kallion kyljessä oleva allas. Vaikka asumme saaressa meren rannalla, täällä ei oikein ole hyviä uimapaikkoja.

Pyöreä talo

Yläkerran makuukamarista pariskunta siirtyy alas sitten joskus tulevaisuudessa, kun kierreportaiden kulku käy hankalaksi. Suvi Elo / Otavamedia

Ovi auki vieraille

Rakastan pyöreää kotiamme. Tänne on hyvä kutsua ihmisiä. Tällaisessa talossa on myös hyvä akustiikka pieniä konsertteja ajatellen. Meillä onkin esiintynyt monta muusikkoa.

Me aikuiset istumme usein alakerrassa, lapset kiipeävät kierreportaita ylös, josta näkee koko alakerran.

Jäimme eläkkeelle muutama vuosi sitten. Päivämme ovat silti täysiä. Olen ollut vapaaehtoistyöntekijänä mukana perustamassa naisten turvakotia Tansaniaan. Se on vienyt paljon aikaa.

Käsitöiden tekoa

Aro-Heinilät tekevät käsitöitä, jotta oma toimintakyky säilyisi. Suvi Elo / Otavamedia

Käsitöitä tansanialaisen turvakodin hyväksi

Käsitöitä on tehty myös tansanialaisen turvakodin hyväksi. Suvi Elo / Otavamedia

Lisäksi minulla on oma kirjakustantamo. Olen julkaissut oman runokirjan, toiselta kustantajalta. Parhaillaan olen kokoamassa erilaisista lähteistä kirjaa minun ja Veikon elämänvaiheista. Kaikenlaisia kelanauhoja ja lehtileikkeitä on valtava määrä. Täällä yhteisökylässä on paljon fyysistä työtä, missä Veikon apu on usein tarpeen. Hän on taitava innovaattori ja osaa muutenkin auttaa asukkaiden rakentamisprojekteissa.

Yhteisökylässä asuvat omatkin lapsemme perheineen sekä paljon muita lapsia. Lapset ovat oppineet, että meille voi aina tulla. Tuon tuostakin joku koputtaa oveen tai huhuilee pihassa Irjaa ja Veikkoa. Aiemmin, kun he olivat pieniä, he huusivat mummua ja pappaa.

Se tuntui ihanalta.

Keppariharrastus

Kouluratsastustreeni keppihevosella on lapsenlasten toive. Suvi Elo / Otavamedia

Irjan keinutuoli

Irja Aro-Heinilä on imettänyt keinutuolissa kaikki kolme lastaan. Suvi Elo / Otavamedia

Vieraanvaraisuus on yksi tärkeimmistä arvoista, joita ihmisillä soisi olevan. Se on meille tärkeää. Parasta täällä asumisessa on, ettei olla turhan tarkkoja oman tontin rajoista.

Naapuritalon väki voi kulkea tästä läpi, jos haluaa. Se on tervetullutta.

Nykyisin huomaan, että tarmomme suuntautuu yhä enemmän asioihin, jotka tapahtuvat meidän luonamme. Tässä tapahtui ihan selkeä käänne, kun 70 vuoden rajapyykki ylittyi.

Haluamme edelleen tavata ihmisiä, auttaa ja tarjota mitä pystymme, mutta mieluiten omassa kodissamme ja pihapiirissä. Nautimme valtavasti, kun kotimme on täynnä ihmisiä kahdessa kerroksessa.

Irja ja Veikko Aro-Heinilä

Kasvit ja pienet esineet muistuttavat Afrikasta. Suvi Elo / Otavamedia

Punainen ruokaryhmä

Punainen ruokaryhmä on Veikon tekemä. Irja halusi niin ison ruokailupöydän, että sen äärelle mahtuu iso joukko ystäviä. Suvi Elo / Otavamedia

Vielä riittää haaveita

Teemme paljon erilaisia käsitöitä. Se on meidän yhteinen harrastuksemme, ja haluamme pitää huolta sorminäppäryydestä.

Elämän loppuvaiheet ovat mielessä, vaikka olemme vielä hyväkuntoisia. Kotimme on rakennettu sitä silmällä pitäen, että täällä pärjää huonojalkaisempikin. Kun emme enää pysty kiipeämään kierreportaita, siirrämme makuuhuoneen alakertaan. Wc-tiloihin on iso ovi eikä kynnystä. Vesitakassa on sähkövastus, jos puulämmittäminen alkaa tuntua raskaalta.

Oma laguuni pihalla

Saunasta voi pulahtaa omaan laguuniin. Vesi on kylmää, mutta taustalla näkyvä palju lämpiää. Suvi Elo / Otavamedia

Haluamme asua täällä loppuikämme. Sen mahdollistavat kylässä asuvat lapsemme, jotka ovat luvanneet vuorostaan hoitaa meitä, kun vanhenemme.

Veikko on rakentanut meille ruumisarkut. Ne odottavat piharakennuksen ylisillä. Arkut ovat koivulankusta, puunauloin kootut. Ne kelpaavat hyvin polttohautaukseen.

Eräs sukulainen sanoi arkut nähtyään, että saattoväkeä on varoitettava arkuista edeltä käsin, muuten ihmiset purskahtavat nauruun ne nähdessään. Ovathan ne aika karun näköiset, vaikka minusta olisi kyllä mahtava juttu, jos hautajaisissani olisi iloa.

Ruumisarkut

Ruumisarkut odottavat piharakennuksen vintillä. Suvi Elo / Otavamedia

Minun ja Veikon koko yhteiselämä on ollut yhtä muuttamista. Olemme vaihtaneet asuinpaikkaa muutaman vuoden välein, tai muutaman kuukaudenkin. Usein on ollut kyse totaalisesta uudesta alusta. Kun muutimme ensi kertaa Tansaniaan, meillä oli mukanamme vain kaksi matkalaukkua. Koko arki ja elämä piti rakentaa tyhjästä, ja niin me teimme.

Minun mielestämme kotimme on nyt valmis, mutta Veikko haaveilee rakentavansa vielä savusaunan.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 5/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X