Aspergerin syndrooma selitti erilaisuuden

Jaa kaverilleTilaa Seura
Paula Tillillä on Aspergerin oireyhtymä. Sama kehityshäiriö selittää television Silta-sarjan ruotsalaispoliisin Saga Norénin käytöstä. © JONNE RÄSÄNEN
Paula Tillin elämä oli pinnistelyä kaaoksen keskellä. Vasta aikuisena selvisi, että hänelle on Aspergerin oireyhtymä.

Paula Tilli, 34, saapuu haastatteluun huolitellun näköisenä. Toisin oli kymmenen vuotta sitten, jolloin hänen oli vaikea huolehtia terveydestään ja ulkoisesta olemuksestaan.

Paula oli tuolloin osa-aikatyössä päiväkodissa, ja työ vei kaikki hänen voimansa. Hän oli masentunut. Hän luuli, että työ oli kaikille yhtä raskasta – valittivathan muutkin ihmiset jatkuvasti töidensä rasittavuutta.

Paula halusi muuttua ja kyetä elämään kuten muut, joten hän hakeutui psykologille. Paulan yllätykseksi psykologi ohjasi hänet neuropsykiatrisiin testeihin. Selvisi, että hänellä on tarkkaavaisuushäiriö ADD sekä Aspergerin syndrooma.

Masennus olikin siis vain seurausta siitä, että Paulan jokapäiväinen elämä oli ollut lapsuudesta asti äärimmäisen hämmentävää ja ahdistavaa.

Pakolla tavalliseksi

Paula Tilli oppi lukemaan ja kirjoittamaan kolmevuotiaana. Koulussa hän kohtasi kuitenkin monia vaikeuksia. Esimerkiksi askarteleminen oli hänelle ylivoimaisen haastavaa.

Kädentaidot eivät sitä paitsi kiinnostaneet häntä vähääkään. Eniten häntä kiinnosti bussiaikataulujen ulkoa opettelu.

Paulasta oli todella rentouttavaa katsella, kun toiset pelasivat välitunnilla polttopalloa. Opettaja kuitenkin tulkitsi kentän laidalla seisovan tytön yksinäiseksi ja ujoksi, ja usutti tämän mukaan peleihin. Paulasta se tuntui pakottamiselta. Hän ei pitänyt polttopallosta ollenkaan. Mutta kun hän pelasi muiden mukana, opettaja vaikutti todella tyytyväiseltä.

”Siitä päättelin, että minun pitää muuttua: en voi kuunnella omia tuntemuksiani, vaan minun on aina toimittava, kuten muut haluavat.”

Koulussa Paula piti eniten kielistä. Hän opiskeli esimerkiksi saksan kielioppia myös vapaa-ajallaan ja nautti siitä suunnattomasti. Kuitenkaan kielioppia ei hyväksytty harrastukseksi samaan tapaan kuin vaikkapa partiota tai pianonsoittoa.

Sekä koulukaverit että naapurin lapset kiusasivat Paulaa hänen erilaisuudestaan. Kun Paula tuli paikalle, luokkakaverit siirtyivät kauemmas. ”Paula on niin hyvä tyyppi”, he sanoivat. Paula ei tajunnut senkin olevan kiusaamista, koska hänen on vaikea ymmärtää ironiaa.

Nuorena aikuisena Paula sanoi totuuden miehille, jotka kysyivät, miksi Paula ei ollut kiinnostunut heistä. Miesten ulkonäkö ei miellyttänyt.

Vasta myöhemmin Paula oppi, ettei sellaista kannata sanoa suoraan. Valkoiset valheet ovat hänelle vaikeita.

Rutiinit auttavat

Kun Paula sai kuulla psykologilta, ettei hänen tarvitse muuttua, hän sai elämänhalunsa takaisin. Hän lopetti työn ja antoi itselleen luvan pitäytyä omissa toimissaan ja rutiineissaan. Terveellisistä elämäntavoista tuli hänen erityinen kiinnostuksenkohteensa.

Nykyisin Paula käy päivittäin aamulenkillä ennen aamupalaa. Hän on luopunut sokerista ja transrasvoista. Hän on 30 kiloa laihempi kuin ennen Asperger-diagnoosiaan. Hän on onnellinen ja voi hyvin. Kotiavustaja auttaa häntä kotitöissä. Lääkitystä hän ei tarvitse.

Tätä nykyä hänen erityiskiinnostuksen kohteisiinsa kuuluu myös Aspergerin syndrooma. Hän elättää itsensä luennoimalla oireyhtymästä.

”Olen kiinnostunut muista ihmisistä. Opiskelemalla asioita Aspergerin syndroomasta saan tietää, millaisia muut ihmiset ovat ja miten he ajattelevat.”

Vaikka hän viihtyy jopa viikkoja yksin, hän viettää mielellään aikaa myös ystäviensä seurassa.

”En välitä diagnooseista, mutta tällä hetkellä suurin osa ystävistäni on sellaisia, joilla on Aspergerin syndrooma.”

Seura 36/2013

X