CP-vamma ei katkeroita

Jaa artikkeliTilaa Seura
Peräänantamattomuus on ollut elämässä Seppo Kankaan vahvuus. © Jan sandvik
Liikuntarajoitteisen Seppo Kankaan tiellä on ollut mutkia ja kuoppia, mutta oikea asenne ja sinnikkyys ovat auttaneet selviytymään.

Seppo Kangas, 49, syntyi keskosena. Kun poika ei alkanut kääntyillä eikä ryömiä, vanhemmat veivät hänet lastenlääkärille.

”Älkää olko huolissanne, poika kävelee vielä, sanottiin vanhemmilleni. Niin ei kuitenkaan käynyt, en ole koskaan kävellyt.”

Tutkimukset jatkuivat Lastenlinnassa Helsingissä hänen ollessaan parivuotias. Diagnoosiksi vahvistui CP-vamma. Seppo Kankaalla se ilmenee alaraajojen ja vasemman käden toimintavajavuutena.

Kun vanhemmat olivat ilmoittamassa poikaa kouluun, heille ehdotettiin pojan vapauttamista koulunkäynnistä. He olivat toista mieltä, ja kun Helsingistä löytyi Ruskeasuon liikuntavammaisten koulu, vanhemmat tekivät merkittävän päätöksen.

”Koko perheemme muutti Helsinkiin, sisareni oli silloin kaksivuotias. Sukulaiset ja ystävät jäivät Pohjanmaalle.”

Opiskelu liikutti perhettä

Peruskoulun jälkeen Kangas jatkoi opiskelua lukiossa. Sitten ajatus muutosta takaisin Pohjanmaalle alkoi kypsyä vanhempien mielessä.

”Minulla ja sisarellani ei ollut mitään sitä vastaan. Lukio-opiskelun piti järjestyä, ja perheemme palasi muuttokuorman kanssa Pohjanmaalle, Pedersöreen.”

Iso pettymys oli kuitenkin tulossa: Kankaalle ilmoitettiin, että valitettavasti hän ei voi mennä lukioon, sillä rakennuksessa oli liikaa portaita.

Peräänantamattomuutta tarvittiin taas, ja opiskelumahdollisuus järjestyi naapurikaupungissa Kokkolassa.

”Työpäivänsä jälkeen aina toinen vanhemmistani ajoi viitenä iltana viikossa minut iltalukioon naapurikaupunkiin. Matkaa on edestakaisin vajaat 100 kilometriä. Koko iltahan siinä heiltä meni.”

Lukio tuli suoritettua, mutta valkolakki jäi Kankaalta saamatta.

”Reputin englanninkielessä, eikä minulla ollut enää motivaatiota mennä uudestaan kirjoituksiin, vaikka monet yrittivät kannustaa minua.”

Kun aikaa oli vähän kulunut, Seppo Kangas halusi hankkia ammatillisen koulutuksen. Kauppaoppilaitoksessa pääsi liikkumaan pyörätuolilla, ja koulupäivien ajaksi järjestyi avustaja. Markkinointimerkonomin paperit Kangas vastaanotti keväällä 1990.

”Hain aktiivisesti töitä. Yhteensä pari vuotta olin työllistettynä kunnantoimistossa ja koulun kansliassa. Siellä eräs miesopettaja innosti minut tietokoneiden pariin, ja se oli hyvä asia.”

Auto ja oma asunto

Pyörätuolissa istuvaa nuorta miestä harmitti, kun muut pääsivät menemään, miten halusivat. Seuraava virstanpylväs olikin ajokortin ja auton hankkiminen.

Seuraavaksi tuli ajankohtaiseksi muut­to omaan asuntoon.

”Asuntoni on suunniteltu niin, että pystyn toimimaan pyörätuolia käyttäen. Avustaja auttaa pukemisessa, suihkussa, ja varsinkin talvella ulkona liikkumisessa.”

Iän myötä miehen istuma-asento on huonontunut, mikä johtuu selän skolioosista.

”Istuessa ylävartaloni kallistuu liikaa oikealle. Se aiheuttaa jomottavaa kipua oikeaan kylkeen ja vasempaan lonkkaan.”

Kangas on mukana yhdistystoiminnassa, ja ehdokkuus kunnallisvaaleissa poiki uusia luottamustoimia.

”Vammaisten asioiden hoitamisessa riittää tekemistä. Tärkeää on, että ei tule katkeraksi, ja uskoo, että lopulta asiat järjestyvät.”

Seura 20/2013

Kuntoutusta läpi elämän

A Vuosittain noin 130–­140 Suomessa syntyneellä lapsella on CP-vamma, yhteensä CP-vammaisia on noin 6 500.

CP on lyhenne sanoista cerebral palsy, mikä tarkoittaa raskauden aikana, vastasyntyneenä tai varhaislapsuudessa saatua pysyvää aivovauriota.

CP-vamma on yksilöllinen oireyhtymä, johon kuuluu yleensä liikuntavamma, pakkoliikkeitä tai halvausoireita. Toimintakyky vaihtelee pienestä toimintahäiriöstä monivammaisuuteen.

Liikuntavamman lisäksi CP-vammaan voi liittyä puhevamma, kuulo- ja näkövamma, hahmotushäiriö, epilepsia ja psyykkinen kehitysvammaisuus.

B CP-vamma on pysyvä, sitä ei voida parantaa, ja henkilö tarvitsee usein moniammatillista kuntoutusta läpi elämän. Erilaisten terapioiden, kuten fysio-, toiminta- ja puhetera-pian, sekä apuvälineiden avulla voidaan kohentaa CP-vammaisten elämänlaatua ja edistää heidän tasavertaista osallistumistaan.

C Nykyisin suurin osa CP-vammaisista jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen. Monien CP-vammaisten aikuisten on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille. Osallistumismahdollisuuksia rajoittavat avustajien puuttuminen, kuljetuspalvelujen riittämättömyys ja monien harrastuspaikkojen esteellisyys.

X