Kaksi kertaa diabetekseen sairastunut Kirsti: ”Olen varoittava esimerkki muille”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kirsti Turunen toimii Keski-Suomen Diabetes-yhdistys ry:n puheenjohtajana. Kokouspullat ovat vaihtuneet hedelmiin. © Petri Blomqvist/Otavamedia
Hypokoira huomaa verensokerin laskemisen.

Jyväskyläläinen Kirsti Turunen, 64, sairastui raskausdiabetekseen esikoista odottaessaan. Oireet katosivat synnytyksen jälkeen, ja Kirsti unohti koko sairauden, kunnes hänellä todettiin 2000-luvun alussa kakkostyypin diabetes.

Tähän havahduin

Odotin ainokaistani vuonna 1978. Olin reilusti ylipainoinen, ja jouduin siksi sokerirasitustesteihin. Tulosten kanssa sattui jokin tietokatkos, eli ne eivät tulleet neuvolaani. Olin lisäksi kiireinen työni vuoksi, sillä olin juuri saanut viran päiväkodin johtajana. Ajattelin vain, että olen pitkien työpäivien, stressin ja raskauden vuoksi koko ajan väsynyt.

Sitten sain jostain syystä kutsun äitiyspoliklinikalle. Siellä lääkäri näki papereistaan tulokseni ja pamautti minulle suoraan, että rouva lähteekin nyt saman tien sairaalaan, koska rouvalla on sokeritauti.

Näin hoidettiin

En kuitenkaan lähtenyt sairaalaan siltä seisomalta, koska minulla oli kiireellinen tehtävä töissä. Menin sairaalaan maanantaina, ja jäin viikoksi sisälle.

Kävin myöhemmin sairaalassa kontrolleissa. Siellä ylipainoani arvosteltiin. Painoni ei kuitenkaan noussut raskauden aikana, koska oksensin koko raskauden ajan.

Minulle kerrottiin synnytyksen jälkeen, että minulla on piilevä sokeritauti, joka on varsinaisen diabeteksen esiaste. Sen puhkeamista voi siirtää elintavoilla. En jotenkin sisäistänyt asiaa. Elämäni oli hektistä, sillä jouduin palaamaan töihin heti äitiysloman jälkeen. Kotona oli rankkaa puolison juomisen ja rahahuolien vuoksi. Erosimme, kun lapsi oli alle 3-vuotias.

Toinen diagnoosi

2000-luvun alussa olin tutkittavana ihan muista syistä, kun kakkostyypin diabetes paljastui. Totesin vaan, että hyvä kun löytyi, jotta tajuan vihdoin elää sen mukaan.

Olin luullut, että minulla oli vaihdevuosioireita, koska varsinkin ruokailun jälkeen olin väsynyt. Lisäksi luulin, että väsymys johtui stressistä, koska olin niin monessa mukana. Töiden lisäksi minulla oli luottamustoimia ja muita aktiviteetteja. Niihin aikoihin saatoin nukahtaa keskellä päivää kokouksessa, mikä oli minulle uutta.

Kakkostyypin diabetes hiipi niin salakavalasti, että en osannut olla oireista erityisen huolissani. Aloin syödä minulle määrättyä lääkettä ja ryhdyin syömään terveellisemmin.

Kuidun ja hyvän rasvan saanti on tärkeää tasaisen verensokerin vuoksi. Lisäksi jätin pois sokerin, vehnän, makaronin, riisin ja perunan. En noudata sääntöjä orjallisesti, vaan toimin niin, että minulla on hyvä olo ja mieli.

Viitisen vuotta sitten lääkäri totesi, ettei pelkkä tablettihoito riitä, joten nykyään pistän lisäksi insuliinia.

Tässä ja nyt

Tiedän, että minun pitäisi liikkua enemmän ja saada painoa pois. Liikunnan harrastamista haittaa kuitenkin krooninen selkäkipu.

Elelen hypokoirani Saagan kanssa. Se vaistoaa yöllä, jos verensokerini laskee liian alas ja herättää minut nuolemalla huuliani. Usein ajatellaan, että liian korkea verensokeri on diabeetikolle vaarallista, mutta vielä vaarallisempaa on, jos verensokeri laskee liian alas. Sen voi välttää sillä, että syö illalla vaikka pari ruisnäkkileipää.

Pärjään diabetekseni kanssa. Elän säännöllistä elämää, mittaan verensokerini ja otan lääkkeeni ajallaan. Pyrin syömään kutakuinkin terveellisesti: kotimaisia kasviksia, kokojyvätuotteita ja kaikkea vihreää. Lisäksi syön kohtuullisesti hedelmiä ja marjoja, hyviä maitotuotteita sekä kalaa.

Olen ollut varoittava esimerkki muille. En muka ehtinyt käydä pariin vuoteen diabeteshoitajalla, joka sitten totesi, että olin pistänyt insuliinin väärään paikkaan, eikä se ollut imeytynyt kunnolla.

Toimin Keski-Suomen Diabetesyhdistys ry:n puheenjohtajana. Tehtävä vaatii paljon, mutta antaa enemmän. Potilasjärjestön tehtävä on antaa oikeaa tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta diabeetikoille, heidän läheisilleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle.

Joukko erilaisia sairauksia

A. Diabetes on joukko sairauksia, joille on yhteistä veren sokeripitoisuuden kasvu. Diabeetikolla insuliinihormonia ei erity elimistöön riittävästi tai sen vaikutus on heikentynyt.

B. Diabetesta on kahta tyyppiä. Tyypin 1 diabetes eli nuoruustyypin diabetes ja tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000 ja tyypin 2 noin 250 000.

C. Diabeteksen oireita ovat virtsanerityksen lisääntyminen, jano, laihtuminen ja väsymys. Hyvä ravinto ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä diabeteksen hoidossa. Lisäksi hoitona on lääke- ja insuliinihoito.

Lähde: Suomen Diabetesliitto.

X