”Elämäni muuttui somessa esitykseksi” – Kirjailija Joonas Konstig lähti sosiaalisesta mediasta eikä kadu päätöstään lainkaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kirjailija Joonas Konstig
© Arto Wiikari / Otavamedia
Kirjailija Joonas Konstig jätti sosiaalisen median kokonaan taakseen vuonna 2015, kun hän tajusi, kuinka koukussa olikaan.

Liityin Facebookiin vuonna 2010, koska lähes kaikki kaverini kuuluivat siihen. Ajattelin, että minunkin pitää kokeilla.

Some ja hyvän mielen kanava muuttui

Alussa some oli harmiton ja kepeä hyvän mielen kanava. Ihmiset lähettivät toisillensa merkkipäiväonnitteluja, vaihtoivat kuulumisia ja pelasivat Ninjat vastaan merirosvot -peliä.

Vuosien kuluessa some muuttui. Minusta alkoi tuntua siltä, että moni, minä mukaan lukien, oli siirtynyt elämään elämää virtuaalisesti.

Minua alkoi häiritä se, että elämäni muuttui somessa esitykseksi.

Aloin miettiä elämääni sitä kautta, miten saisin mainostettua sitä ihmisille ja minkälaisen päivityksen kustakin tapahtumasta saisin tehtyä. Some alkoi tuoda elämääni negatiivisia asioita, kuten itsensä vertaamista muihin ja äreyttä, kun osallistuin kiivasluontoisiin keskusteluihin.

Minua häiritsi somessa se, että sain tietää puolitutuista ihmisistä asioita, jotka eivät mielestäni kuuluneet minulle. Moni jakoi Facebookissa parisuhdeasiansa sekä poliittiset mielipiteensä.

”Ymmärsin, miten koukussa olin”

Lähdin kokonaan pois sosiaalisesta mediasta vuonna 2015. Päätökseni oli kypsä viimeistään silloin, kun ymmärsin, miten koukussa olin.

Fiksut insinöörit ovat miettineet, miten somesta saa rakennettua mahdollisimman koukuttavan. Vieritin uutisnäkymääni Facebookissa yhä uudelleen kiinnostavien päivitysten toivossa.

Minulle oli tehokkainta katkaista somenkäyttöni kokonaan. Eihän heroiiniakaan voi käyttää kerran viikossa. Somesta poistumisessa on ollut lähes pelkästään positiivisia puolia.

”Tapaan ystäviäni enemmän livenä”

Tunnen olevani enemmän kiinni elämässä, kun en tuijota jatkuvasti lasittunein silmin puhelimen tai tietokoneen ruutua. Tapaan ystäviäni enemmän livenä, kun en ole enää somekuulumisten virrassa.

Olen varmasti missannut joitakin kutsuja ja tapahtumia sen jälkeen, kun erosin Facebookista. Ajattelen niin, että oikeasti tärkeät ihmiset jaksavat lähettää kutsun minulle vaikkapa sähköpostilla – henkilökohtaisesti, kuten ennen tehtiin.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 3/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X