Greenpeacen Sini Harkki haluaa ilmastonmuutoksen torjumiseen sitoutuneen hallituksen: ”On merkitystä, miten lämmittää, liikkuu ja mitä syö – myös yhteiskunnallisen ilmapiirin kannalta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sini Harkki
Maajohtaja Sini Harkki ei haluaisi syventää vastakkainasetteluja ilmastokeskustelussa. ”Meillä ei ole varaa sulkea tästä projektista ketään ulos, vaan tarvitaan kaikki viisaus, mitä meidän yhteiskunnassa on. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Greenpeacen Sini Harkki haluaisi varjella lapsia ilmastoahdistukselta. Ilmastonmuutoksen torjunta kuuluu aikuisille – ja nyt on aika äänestää sen puolesta.

Järven vesi oli kerrankin niin lämmintä, että saattoi uida vaikka miten pitkään.
Sini Harkki nautti hellepäivästä lapsensa kanssa suvun mökillä Kuorevedellä. Lapsen riemuun oli helppo yhtyä, mutta iloon sekoittui hyytävä huoli.

Oliko aivan poikkeuksellinen helleputki jälleen yksi osoitus ilmaston lämpenemisestä?

Vuosia ilmastonmuutokseen perehtynyt Greenpeacen maajohtaja tietää kyllä, ettei sää ole sama asia kuin ilmasto. Mutta poikkeukselliset sääolot olivat jo pitkään lisänneet Harkin ilmastoahdistusta.

Viime kesänä ahdistui moni muukin; vanhukset kärsivät kuumissa asunnoissa, vilja kuivui pelloille, kauppojen virvokehyllyt ammottivat tyhjinä. Syksyllä ilmastosta keskusteltiin niin vilkkaasti, että ympäristöväki povasi seuraavista eduskuntavaaleista viimein todellisia ilmastovaaleja.

Sitten tuli vielä Greta Thunberg – ruotsalainen teinityttö, jonka koululakko synnytti ennennäkemättömän lasten ja nuorten ilmastoliikkeen.

Sini Harkki pitää Thunbergin protestia yhtenä viime vuosien tärkeimpänä ilmastotekona.

”Mutta toisaalta se on hirveän surullista, koska itse olen aina vanhempana halunnut ajatella, että ennemminkin yritän säästää lapsia näiltä ikäviltä asioilta, jotka oikeasti meidän aikuisten kuuluisi hoitaa”, Harkki sanoo.

Populismia autoilijoille

Sini Harkin mielestä Suomen tulevat eduskuntavaalit ovat ilmaston kannalta tärkeät koko maapalloa ajatellen.

Suomi on nimittäin EU:n puheenjohtajamaa ensi syksynä, jolloin päätetään päästövähennysten kiristämisestä. Sillä taas voi olla ratkaiseva merkitys sen suhteen, saadaanko vuoden 2020 ilmastokokouksessa sovittua globaalisti tiukemmista päästövähennyksistä.

Siksi Suomeen tarvitaan nyt ilmastonmuutoksen torjumiseen konkreettisesti sitoutunut hallitus.

”Meillä on aivan ainutlaatuinen paikka vaikuttaa.”

Viime vuoden lopulla kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta sitoutuivat ajamaan politiikkaa, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan puoleentoista asteeseen. Puolueiden yhteisessä ilmastolinjauksessa todetaan, että esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.

Liikenteen osalta linjaus on väljempi: pyritään edistämään vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä.

Erityisesti henkilöautoilu tuntuu olevan monille herkkä aihe, mikä houkuttelee puolueita populistisiin heittoihin ennen vaaleja. Esimerkiksi kokoomus julisti huomiota ja ihmetystäkin herättäneessä tienvarsimainoksessaan, että ”Autot kuuluvat teille”.

Sini Harkki muistuttaa, että fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottorien kielto ei ole tärkein keino liikenteen päästöttömyyteen, vaan tarvitaan yhdistelmä erilaisia toimia.

Syrjäseuduilla ihmisten ei voida olettaa siirtyvän sähkö- tai bioautoihin yhtä nopeasti kuin kaupungeissa, missä on tarvittavaa infraa jo olemassa.

”Kysehän ei ole siitä, että oltaisiin ihmisten pihasta viemässä ne polttomoottoriautot. Siitä ei ole kenellekään hyötyä, että tehdään ilmastopolitiikkaa, joka tekee ihmisten elämän mahdottomaksi. Ei sellainen toimi.”

Sini Harkki

Sini Harkin mukaan ilmastokeskustelussa yritetään luoda sellaistakin kuvaa, että voitaisiin yhä olla tekemättä mitään. ”Mutta sitä vaihtoehtoa ei oikeasti ole. Ilmastotiede on vaan niin kylmää ja tiukkaa.” Pekka Nieminen / Otavamedia

Keskusta takamatkalla

Sini Harkin mielestä puolueiden yhteinen ilmastojulistus osoittaa, että poliittisesti vallitsee jo laaja yhteisymmärrys siitä, että aika on käymässä vähiin eikä vaikeitakaan päätöksiä voida enää lykätä.

Toisaalta puolueiden on pärjätäkseen pakkokin lukea kansan mielialaa, joka on ilmaston suhteen yhä kriisitietoisempi.

”Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että nyt on oikeasti kysymys siitä, onko lapsilla ja lastenlapsilla siedettävät elinolosuhteet vai ei.”

Mutta kun tullaan keinoihin ja muutoksen aikatauluun, puolueiden erot näkyvät selvästi.

Ei liene yllätys, että Harkki kiittelee erityisesti vihreiden ohjelmaa, joka noudattelee kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) aikataulutusta päästöjen vähentämisessä. Sama koskee vasemmistoliittoa. Sdp on Harkin mukaan petrannut viime aikoina; puolueen ohjelmaan kuuluu esimerkiksi tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

Harkki on varovaisen toiveikas myös sen demarilupauksen suhteen, että hiilinieluja ei pienennettäisi, mikä merkitsisi metsien hakkuiden vähentämistä.

”Herää kuitenkin kysymys, onko todellista valmiutta vähentää hakkuutasoa, kun puolueen lausunnot asiasta ovat hakeneet sävyään.”

Suurista puolueista keskusta on Harkin mielestä eniten takamatkalla ilmastopolitiikassaan. Puolue tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä, mikä on Harkin mukaan aivan auttamattoman myöhään. Keskustan peruskannattajakunnan vuoksi puolueella on myös suuria vaikeuksia sitoutua turpeen käytön lopettamiseen ja metsähakkuiden vähentämiseen.

Kokoomuksen ohjelmaa Harkki pitää ristiriitaisena; yhtäältä puolue tavoittelee fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista 2030-luvulla mutta toisaalla ohjelmassaan pitää sitä kuitenkin epärealistisena. Myös riittävistä keinoista on Harkin mukaan puutetta.

Ilmastoahdistuneen äänestäjän kannalta on kuitenkin lohdullista, että jokaisesta puolueesta löytyy ehdokkaita, joille ilmastokysymys on niitä tärkeimpiä, ellei tärkein.

Harkki kehottaa kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, millä vauhdilla ehdokas haluaa ilmaston lämpenemistä torjua.

”Olennaisin kysymys on se, ollaanko oikeasti valmiita ottamaan toinen vaihde päälle siinä, että me tehdään Suomesta yhteiskunta, joka luopuu riittävän nopeassa tahdissa fossiilisista polttoaineista. Sitä ei voida aste asteelta vähän hivuttaa, vaan tarvitaan visio, jolla Suomi on 2030-luvulla fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.”

Tekopyhää puuhastelua?

Oman kulutuksen säätäminen ilmastoystävällisemmäksi ja esimerkiksi oman hiilijalanjäljen laskeminen on ollut jo pitkään helppoa ja suosittua. Sitä on kuitenkin yhtä helppo kritisoida pelkäksi omantunnon hiljentämiseksi ja tekopyhäksi puuhasteluksi, jolla ei ole todellista merkitystä.

Sini Harkin mielestä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että kaikki ilmastosta huolestuneet tekevät ratkaisuja myös omassa elämässään.

”Ensinnäkin sillä on oikeasti merkitystä, mitä sähköä hankkii, miten lämmittää, liikkuu ja mitä syö, mutta lisäksi se muokkaa yhteiskunnallista ilmapiiriä.”

Ilmapiirin muuttuminen kertoo poliitikoille, että hankaliakin ihmisten arkeen liittyviä päätöksiä on mahdollista tehdä. Keskustelun painopiste onkin siirtymässä poliittiselle tasolle.

”Päästöttömästä elämäntavasta ei pystytä tekemään valtavirtaa, ellei ole poliittisilla päätöksillä varmistettu, että se on helpoin ja halvin tapa elää.”

Siksi lähiviikkoina kansalaisen tärkein ilmastoteko on ilmaston kannalta hyvän ehdokkaan etsiminen ja vierailu vaaliuurnalla.

”Jos pitäisi päättää, ryhtyäkö vegaaniksi vai äänestää, mä sanoisin, että äänestä.”

Hyvä tulevaisuus

Vuodesta 1971 toiminut Greenpeace on tullut tunnetuksi suorasta toiminnasta. Suomessa järjestö sai ristiriitaista huomiota viimeksi pari viikkoa sitten, kun sen aktivistit kiipesivät eduskuntatalon pylväisiin vaatimaan ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Sini Harkki sen sijaan esiintyy lähes korostetun rauhallisesti ja puhuu mielellään toivosta ja mahdollisuuksista.

Harkki on tehnyt koko työuransa luonnonsuojelun, erityisesti metsien suojelun parissa.

Huoli ympäristöstä heräsi voimakkaasti, kun hän näki parikymppisenä Kainuussa aarniometsän tilalle ilmestyneen hakkuuaukion. Itä- ja Pohjois-Suomen metsät tulivat sen jälkeen tutuiksi mielenosoitusten näyttämöinä.

Kettingeissä Harkkia ei sentään ole nähty.

Espoossa syntynyt Harkki ei pidä itseään järin urbaanina ja viihtyy esimerkiksi suvun mökillä Keski-Suomessa. Suurimpana ympäristörikoksenaan hän pitää kahta koiraansa.

Puolustuksekseen hän huomauttaa, että toinen on löytökoira Virosta ja toista hankkiessa kiinnitettiin huomiota koiran kokoon – pienempi syö vähemmän ja siten rasittaa ilmastoakin vähemmän.

Harkilla on myös yksi lapsi. Hänestä ei kerrota tässä jutussa edes sukupuolta, koska

Harkki on asemansa vuoksi joidenkin tahojen maalitaulu, miltä hän haluaa varjella jälkikasvuaan.

Päätöstä äidiksi ryhtymisestä edelsi pitkä pohdinta: onko oikein tehdä lapsi maailmaan, jonka tulevaisuus näyttää pahimmillaan synkältä, ja miten sen huolen lapsen puolesta kestäisi?

Yllättävästi Harkin päätös syntyi vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, joka epäonnistui täydellisesti, kun mitään sitovaa ei saatu maiden välille sovittua.

”Jos me luovumme lasten hankkimisesta ja toivon ajatuksesta, heitämme hanskat tiskiin.

Meillä on edelleen mahdollisuus pitää ilmaston lämpeneminen puolessatoista asteessa.

On voitava nähdä, että tulevaisuus voi olla myös hyvä”, Harkki sanoo.

”Jos lapseni saa aikuistua 2030-luvulla Suomessa, jossa on luovuttu fossiilisista polttoaineista ja jossa ajatellaan, että elämän merkitys tulee muusta kuin kertakäyttökuluttamisesta, niin voi olla, että lapsemme elävät paremmassa maailmassa kuin nyt.”

X