Helena ja Edson Cardoson rakkaus syttyi Riossa kuin kohtalon johdattamana – ”Jokainen päivä on romanttinen yllätys”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Cardosojen mökissä ei ole sähköä. Pienellä kaasuliedellä keitetään kahvit paketeista, joita pari tuo Brasilian-matkoiltaan. © Matias Honkamaa
Cardosojen mökissä ei ole sähköä. Pienellä kaasuliedellä keitetään kahvit paketeista, joita pari tuo Brasilian-matkoiltaan. © Matias Honkamaa
Helena Cardoso lähti Varkaudesta maailmalle yli 30 vuotta sitten. Viime syksynä hän palasi synnyinkaupunkiinsa. Tänä kesänä hän pääsee miehensä Edsonin kanssa Unnukanjärven saareen niin usein kuin haluaa.

Näky Kiperon saaren rannalla Leppävirralla oli huikea, kun aurinko laski Unnukan Änäkänselän taakse. Taivaanranta hehkui oranssina tumman veden päällä.

Onneksi Helena Cardoso, 66, ehti napata siitä kännykällä valokuvan. Hän teetti aviomiehensä Edson Cardoson, 61, kanssa kuvasta tapettiseinän uuden Varkauden kodin keittiöön.

Tämä kesä on ensimmäinen, jolloin suomalais-brasilialainen pariskunta voi viettää rakkaassa Kiperossa vaikka koko kesän.

Viime syksynä pari muutti Helsingistä Varkauteen Helenan entiseen kotikaupunkiin, josta hän oli ollut poissa yli 30 vuotta.

Mökille on tänä kesänä vain 14 kilometrin matka. Perillä ollaan, kun Edson on soutanut ajomatkan jälkeen 400 metriä.

”Hiljainen soutumatka vie mökkifiilikseen. Kävimme keväällä melkein joka päivä rannalla katsomassa, joko sinne pääsisi jo veneellä.”

Helena ja Edson Cardoso kohtasivat 20 vuotta sitten Brasiliassa. Savoon muuttaneesta parista mökkeily Leppävirralla on parasta, mitä he tietävät. © Matias Honkamaa

Helena ja Edson Cardoso kohtasivat 20 vuotta sitten Brasiliassa. Savoon muuttaneesta parista mökkeily Leppävirralla on parasta, mitä he tietävät. © Matias Honkamaa

Selittämätöntä vetoa

Helena Jaatinen ja Edson Cardoso kohtasivat Rio de Janeirossa kesällä 2002. Helena oli tuolloin 46-vuotias insinööri, joka oli kahden vuoden työkomennuksella ryhmäjohtajana Nokian GSM-järjestelmien asiakaskoulutuskeskuksessa Riossa. Hän oli mennyt ravintolaan työkavereiden kanssa katsomaan jalkapallon MM-kisojen loppuottelua. Riemu repesi, kun Brasilia voitti.

Yksi mies seisoi rauhallisena paikallaan raidallisessa kauluspaidassaan ja katsoi Helenaa.

”En tiedä, mikä minuun meni. Edson oli niin coolina, että kävelin hänen eteensä ja kysyin, onko hän edes brasilialainen.”

Edson hymyili, tarttui Helenan käteen ja vei hänet ravintolan yhteydessä olevaan taidegalleriaan, jonne oli tuottanut näyttelyn.

”Jokin selittämätön vain veti meitä heti toistemme luo.”

Heistä tuli erottamattomat. Edson kosi jo muutaman kuukauden päästä, mutta Helena sanoi ei. Hän oli eronnut ennen Brasilian komennusta suomalaisesta miehestään ja päättänyt, ettei menisi koskaan enää naimisiin.

Kun Helenan kahden vuoden Nokia-komennus loppui kesällä 2003, pari tuli yhdessä Suomeen. Kumpikaan ei silloin arvannut, että olisi pian naimisissa. Nopeaan naimisiinmenoon vaikutti väärinymmärrys Edsonin turistiviisumin voimassaoloajasta. Poliisi aikoi karkottaa miehen Suomesta.

Suurlähetystö puuttui peliin. Edson sai passinsa, ja pari lensi Brasiliaan. Helena oli pakannut käsilaukkuun vihkimiseen tarvittavat virkatodistukset.

”Kun kauhea viisumijuttu oli ohi, katsoimme toisiamme ja sanoimme, että nyt mennään naimisiin.”

Häitä juhlittiin saman vuoden marraskuussa Riossa puisessa purjeveneessä, joka oli koristeltu hedelmillä. Häissä oli 20 vierasta ja vihkijöinä kaksi pastoria. Edson oli järjestänyt kaiken pikavauhtia.

Helena ja Edson vihittiin myös Suomessa, maistraatissa helmikuussa 2004. Toisen hääjuhlansa he viettivät Akseli Gallen-Kallelan museossa Espoossa.

”Gallen-Kallelan museo on romanttinen ja täynnä taidetta. Se sopi meille.”

Cardoson pariskunta muutti vuonna 2003 Helsinkiin Rio de Janeirosta. Kotina oli Helenan kerrostaloasunto Espoon Westendissä.

Ensimmäisenä Suomen kesänään Edson tutustui Helsingissä asuvaan portugalilaiseen galleristiin ja tuotti galleriaan brasilialaisten taiteilijoiden näyttelyn. Jo saman vuoden lopulla Edson ja Helena avasivat ensimmäisen galleriansa. Helena työskenteli vuosia Nokian työnsä ohessa Edsonin apuna galleriassa. Työ Nokialla loppui vuonna 2010.

”Taidemaailma veti minua puoleensa enemmän ja enemmän. Olin vain iloinen, kun yt-neuvottelut veivät työpaikkani. Nokialla ei enää tapahtunut urakehitykseni kannalta mitään.”

”Muutimme Rio de Janeirosta Helsinkiin 2003. Kuvassa vietämme iloista iltaa baarissa.” © Helena ja Edson Cardoson kotialbumi

”Muutimme Rio de Janeirosta Helsinkiin 2003. Kuvassa vietämme iloista iltaa baarissa.” © Helena ja Edson Cardoson kotialbumi

Himmailua Savossa

Viime syksynä Cardosot muuttivat Varkauteen, alle 20 000 asukkaan pohjoissavolaiseen pikkukaupunkiin. Hiljaisuudessa viihtyvä Edson oli muutosta enemmän innoissaan kuin Helena.

”Brasiliassa on vaarallista, likaista ja meluista. Rasismi on siellä ihan toista luokkaa kuin täällä. En tahtoisi enää asua siellä. Viihdyn täällä myös paremmin kuin Helsingissä. Siellä meidän elämäämme mahtui vain galleria ja koti.”

Edsonin mielestä Varkaudessa kaikki toimii, ja ihmiset ovat ystävällisiä ja luonto lähellä.

”Varkaudesta saamme kaiken mitä tarvitsemme, jopa mustia papuja bravuuriruokaani: papulihapata feijoadaan.”

Pari oli miettinyt muuttoa siitä lähtien, kun Helenan äiti sairastui nelisen vuotta sitten. Äidin kuoltua he muuttivat tämän kerrostaloasuntoon Varkauden keskustassa.

”Meidän ei tarvitse nukkua yön yli päätösten takia, sillä Helena on oppinut pitämään nopeista muutoksista. Muutokset ovat mukavia, ja me brasilialaiset rakastamme niitä.”

Savolaisten ystävällisyys ja avoimuus ovat tuntuneet hyvältä.

”Meihin suhtaudutaan avoimen uteliaasti.”

Äskettäin he eksyivät toisistaan supermarketissa. Helena ehti pälyillä vain hetken ympärilleen, kun vieras mies tuli hätiin.

”Hän osoitti käytävälle ja sanoi, että miehesi on tuolla. Tuollaista ei voisi ikinä sattua Riossa, eikä edes Helsingissä. Tätä on Varkaus.”

Yhteistä muuttopäätöstä vauhditti Helenan eläköityminen.

”Haaveeni on, että voisimme vähän himmailla ja ottaa rennommin.”

Viime vuonna aviopari myi Ava-galleriansa liiketoiminnan Helsingistä ja keskittyy nyt taidenäyttelyiden tuottamiseen.

Pari on viettänyt joskus jopa puolet vuodesta työmatkoilla ulkomailla. Viime talvella he olivat taas Brasiliassa: Rio de Janeirossa, San Paulossa, pääkaupunki Brasiliassa sekä entisessä suomalaissiirtokunnassa Penedossa.

Ensi talven he ovat ensimmäistä kertaa Suomessa.

”Rakastan Suomen vuodenaikoja ja lunta. Lumi tekee kaiken niin ihanan väriseksi”, Edson sanoo.

Hän aloitti keväällä suomen kielen opiskelun maahanmuuttajien ryhmässä Savon ammattiopistossa. Hän aikoo hakea Suomen kansalaisuutta, kunhan oppii kunnolla kielen. Keskenään he puhuvat portugalia.

”Meillä ei ollut alussa yhteistä kieltä, mutta opiskelin portugalin”, Helena kertoo.

Eläkkeelle jääneellä Helenalla on yksi toive. ”Haaveeni on, että voisimme vähän himmailla ja ottaa rennommin.” © Matias Honkamaa

Eläkkeelle jääneellä Helenalla on yksi toive. ”Haaveeni on, että voisimme vähän himmailla ja ottaa rennommin.” © Matias Honkamaa

Tuulisina ja sateisina iltoina aviopari pelaa mökillä shakkia. ”Edson on parempi pelaaja. Minä siirtelen vain nappuloita, enkä taktikoi”, naurahtaa Helena. © Matias Honkamaa

Tuulisina ja sateisina iltoina aviopari pelaa mökillä shakkia. ”Edson on parempi pelaaja. Minä siirtelen vain nappuloita, enkä taktikoi”, naurahtaa Helena. © Matias Honkamaa

Ruusun terälehtiä

Cardosot ovat sopuisa pari, joka riitelee harvoin.

”Helena on niin kaunis, ja minulle joka päivä on romanttinen yllätys. On ihanaa, kuinka hän sukeltaa mukaan kaikkeen, mitä teen.”

Kun Helena täytti 49 vuotta, häntä odotti töistä tullessa syntymäpäiväyllätys: Edson oli koristellut sängyn ruusun terälehdillä. Samppanja odotti jäähdytysastiassa.

”Parasta suhteessamme on hellyys, läheisyys ja Edsonin nauru. Kuulemme usein, kuinka rakkaus näkyy meistä”, Helena kertoo.

Parin mielestä kohtalo kietoi heitä yhteen jo lapsina. Pikkutyttönä Helena oli maalannut mökkihuussin Brasilian lipun väreillä. Edsonilla oli pikkupoikana mielikuvitusystävät Lauri ja Kati, jotka lensivät Brasiliaan jostain kaukaa. Helenan tyttäret ovat Laura ja Katja.

Ulkomaan työmatkoilta Edson ostaa Helenalle vaatteita.

”Ostin kerran Varkaudesta ruskean puseron ja kirjavan huivin. Edson oli työmatkalla, ja tapasimme Lontoossa. Hän oli ostanut minulle raidalliset housut. Niissä oli tismalleen samat värit kuin huivissa ja puserossa.”

Helenan raitahousut ja Edsonin ensitapaamisella käyttämä kauluspaita ovat tallessa: samassa vaatekaapissa Varkauden kodissa.

Lue myös: Muutto Kuopioon oli hulluinta, mitä Jori Reijula oli koskaan tehnyt – Elämän suuri rakkaus löytyi, kun puoliso oli jättänyt melkein alttarille

Suhteessa riittää rakkautta ja läheisyyttä. Sanoja ei aina edes tarvita. © Matias Honkamaa

Suhteessa riittää rakkautta ja läheisyyttä. Sanoja ei aina edes tarvita. © Matias Honkamaa

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 8/2022.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X