Helppo raha on kallis laina – Velkaneuvoja Ritva tuntee sudenkuopat: ”Kun luottoa ei saisi enää luoton päälle, moni välttyisi ylivelkaantumiselta”

Talous- ja velkaneuvojana 27 vuotta työskennellyt Ritva Kuittinen on vastaanottanut muovikassillisia avaamattomia maksukehotuksia. Ensimmäisen maksuerän suorittaminen voi kuitenkin olla ylivelkaantuneelle uuden elämän alku.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomessa joulu on kallein juhla­pyhä, johon panostetaan, vaikka ei olisi varaakaan. Joulun jälkeen velkaneuvoja Ritva Kuittisen palveluhuoneessa onkin taas riittänyt ylivelkaantuneita hakeutumassa velkajärjestelyyn.

Talous- ja velkaneuvojana 27 vuotta työskennellyt Ritva Kuittinen on vastaanottanut muovikassillisia avaamattomia maksukehotuksia. Ensimmäisen maksuerän suorittaminen voi kuitenkin olla ylivelkaantuneelle uuden elämän alku.
Teksti: Ville Vanhala

”Luottohäiriömerkinnät lisääntyvät merkittävästi helmi-maaliskuussa, kun olisi aika maksaa luotolla hankitut jouluostokset, kertoo Itä-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Ritva Kuittinen.

”Nykyään varsinkin verkkokaupoissa asioitaessa ei aina osata ennakoida sitä, minkälaisiin ostoksiin varat riittävät.”

Tällä hetkellä noin 400 000 suomalaisella arvioidaan olevan maksuhäiriömerkintöjä. Mitä pitempään velat ovat maksamatta, sitä korkeammaksi nousevat velkojen korot. Ennen pitkää velkaantumiskierteestä ei näytä enää olevan ulospääsyä.

Ritva Kuittinen on vastaanottanut asiakkaita, jotka ovat tuoneet mukanaan muovikassillisen avaamattomia maksukehotuksia.

Hän kuitenkin muistuttaa, että taloudellinen ahdinko ei koskaan ole lopullinen.

”Jos ei tilannetta saada selvitettyä heti, niin ajan myötä erääntyneet maksut saadaan hoidettua. Suomessa ei tunneta elinikäistä velkavankeutta.”

Salaisen paheen hinta

Velkaneuvojana Ritva Kuittinen pyrkii auttamaan velkajärjestelyillä ylivelkaantunutta saamaan taloutensa tasapainoon. Talousneuvojana hän taas neuvoo asiakkaitaan talouden suunnittelussa, ettei ylivelkaantumista pääsisi syntymään.

Suomalaiset häpeävät yhä velkaantumistaan. Kuittisen mukaan suomalaisten on yhä helpompi puhua jopa peräpukamistaan kuin rahasta ja etenkin siitä, että rahaa ei ole.

Velkaneuvoja voi olla ensimmäinen ihminen, jolle velkakierteeseen ajautunut ihminen kertoo ongelmastaan.

”Ajan myötä erääntyneet maksut saadaan hoidettua. Suomessa ei tunneta elinikäistä velkavankeutta.”

Aikanaan Kuittisen neuvontaan tulleen pariskunnan toiselle osapuolelle selvisi vasta velkaneuvojan toimistolla, että toiselta haettiin ulosotossa peliriippuvuuden vuoksi kertyneitä yli 100 000 euron saatavia.

”Totta kai sellainen velkamäärä oli siitä tietämättömälle puolisolle shokki. Velkaantunut oli onnistunut salaamaan tilanteensa piilottamalla puolisoltaan postin tuomat ulosottokehotukset.”

Peliriippuvuus synnyttää velkakierteen

Ritva Kuittinen kertoo, että jopa 16 prosentilla 30-vuotiaista suomalaisista miehistä on maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on useimmiten etenkin nettipelaamisesta syntynyt peliriippuvuus. Velkakierteeseen saattavat johtaa myös esimerkiksi päihderiippuvuudet, avioero, läheisen kuolema, sairaus ja työttömyys.

Iäkkäämpien ihmisten velkaantuminen saattaa johtua myös siitä, että he velkaantuvat ottaessaan lainaa aikuisten lastensa avustamista varten ja joutuvat ennen pitkää itse hakeutumaan velkaneuvontaan.

Kuittisen mukaan ylivelkaantuminen on usein monien ongelmien summa ja ylivelkaantuminen taas voi tuoda mukanaan parisuhde-, päihde-, ja mielenterveysongelmia.

”Jatkuvan velkaantumisen seurauksena syntynyt henkilökohtainen kriisi voi lukita ihmisen niin pahasti, että hänen on vaikea kertoa tilanteestaan saatikka sitten, että hän pystyisi tekemään jotain tilanteensa parantamiseksi.”

Luottoa ja ulosottoja

Liki kolme vuosikymmentä sitten koetun laman seurauksena maahamme säädettiin vuonna 1993 laki yksityishenkilön velkajärjestelystä, mikä tarkoittaa sitä, että velkajärjestelyyn hakeudutaan käräjäoikeuden päätöksellä.

Velkajärjestelyssä voidaan käyttää myös kuntakohtaista sosiaalista luottoa tai Takuusäätiön takaamaa velkojen järjestelylainaa. Velallisen ja velkojan väliset sovintoratkaisut ovat tätä nykyä erittäin harvinaisia.

”Se, että henkilöllä on yli sata eri velkaa ei ole harvinaista. Enimmillään olen tavannut yhdeltä velalliselta 300 saman perintätoimiston lähettämää maksukehotusta”, Ritva Kuittinen kertoo.

Jos velat menevät ulosottoon, velallisen tuloista ulosmitataan tietty määrä. Velkajärjestelyissä tuloista ja menoista lasketaan maksuvara, jonka mukaan hän lyhentää velkojaan.

Kuittinen kertoo, että velkaantuminen voi olla myös este työllistymiselle, koska velallinen saattaa erheellisesti luulla, että hänen palkastaan jää ulosmittauksen jälkeen käytettäväksi vähemmän kuin työttömyyskorvauksesta.

”Ulosmittausmenetelmän piirissä oleva on tilanteen vaatiessa oikeutettu toimeentulotuen kaltaisiin etuuksiin. Koronapandemiasta johtuvien irtisanomisten ja lomautusten vuoksi velkajärjestelyjen maksuohjelmiin on myönnetty viime aikoina lyhennysvapaita kuukausia.”

Turvana takapoistumistie

Pari vuotta sitten Suomen talous- ja velkaneuvonnat siirrettiin kuntien alaisuudesta valtion oikeusaputoimistoihin. Siirron tavoitteena oli yhdenmukaistaa palveluja ja taata velkaneuvonnan mahdollisimman tasavertainen saatavuus kautta Suomen.

Talous- ja velkaneuvoja Ritva Kuittisen mukaan siirto sujui verrattain mutkattomasti, mutta hän jäi ikävöimään omaa työhuonettaan.

Nykyään hän työskentelee Tikkurilassa 11 paikan työhuoneessa ja ottaa vastaan asiakkaita asiakaspalveluhuoneessa, mikä on varustettu takapoistumistiellä.

”En ole onnekseni joutunut koskaan käyttämään sitä enkä ole kohdannut työssäni kovin uhkaavia tilanteita. Tosin maaliskuun puolivälistä lähtien olen ollut enimmäkseen etätöissä ja asiakaskontaktit on hoidettu suurelta osin puhelimitse.”

”Velkaneuvoja on usein myös asiakkaansa sosiaalityöntekijä, psykologi ja jopa lakimies”, Ritva Kuittinen toteaa.

”Velkaneuvoja on usein myös asiakkaansa sosiaalityöntekijä, psykologi ja jopa lakimies”, Ritva Kuittinen toteaa. © Tommi Tuomi/Otavamedia

Velkajärjestelyssä joudutaan usein palaamaan velkaantumiseen johtaneisiin syihin ja käsittelemään samalla niitä vaikeita asioita, jotka ovat johtaneet velkaantumiseen tai ovat seuranneet velkaantumisesta.

”Velkaneuvoja ei tuomitse eikä tee päätöksiä. Meidän tehtävämme on ymmärtää velallisen tilannetta ja auttaa hänet siitä ulos”, Kuittinen toteaa.

Hän myöntää tarvitsevansa työssään empaattista kykyä asettua asiakkaidensa asemaan. Velkaneuvojana Kuittinen kokee olevansa hetkittäin myös rahoitusalan asiantuntija, sosiaalityöntekijä, psykologi ja juristi.

”Pohjoiskarjalaiset sukujuuret omaavana suhtaudun elämään positiivisesti ja haluan ajatella, että asiat, olivat ne sitten, miten huonosti tahansa, saadaan tavalla tai toisella järjestettyä.”

Auttamisen velvollisuus

Ritva Kuittinen aloitti velkaneuvojan työt synnyinkaupungissaan Nurmeksessa jo vuonna 1993. Alun perin puoleksi vuodeksi sovittu pesti venyi kuitenkin 13 vuodeksi.

”Vielä 1990-luvulla ajateltiin, että velkaongelmaiset hoidetaan pois muutamassa vuodessa, mutta niin ei todellakaan käynyt.”

Vuodesta 2006 lähtien Kuittinen on asunut niin ikään Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevan, kulttuurialan IT-tehtävissä työskentelevän miehensä kanssa Järvenpäässä.

Kuittinen viihtyy talous- ja velkaneuvojana, koska hän tapaa mielellään ihmisiä ja tuntee ammatissaan velvollisuudekseen auttaa ahdinkoon joutuneita.

”Vapaalla ollessani viihdyn vastapainoksi omissa oloissani. Korona-aikana olen jouten jäätyäni kutonut villasukkia- ja -paitoja.”

Kuittisen mukaan maksuhäiriöiden lisääntyminen johtuu myös siitä, että luottoa on nykyään helposti saatavilla.

”Kotisohvalla istuessa voi puhelinta näpyttämällä saada pikavipin.”

Pikavippien korkokaton alentaminen kahdesta kymmenestä kymmeneen prosenttiin vuoden 2020 ajaksi ei ole vähentänyt maksuhäiriöiden määrää. Kuittisen mukaan Suomeen pitäisi saada positiivinen luottorekisteri, mistä luotottaja näkisi luotonhakijan mahdolliset velat.

”Kun luottoa ei saisi enää luoton päälle, moni välttyisi ylivelkaantumiselta.”

Kiitosta ja helpotusta

Velkaselvittelyt ovat pitkiä prosesseja, joiden aikana velallisen ja velkaneuvojan asiakassuhde saattaa venyä jopa vuosien mittaiseksi.

Kaikki velkaneuvontaan hakeutuneet eivät jaksa viedä prosessia loppuun saakka, vaan jättävät sen kesken.

”Sitäkin on sattunut, että henkilö on 50 000 euron veloista eroon päästyään pyrkinyt parin vuoden kuluttua uudestaan velkajärjestelyyn yhtä suurten velkojen rasittamana”, Kuittinen kertoo.

”Aina ei osata ottaa kokemuksesta opiksi. Velkajärjestelyn uusiminen edellyttää jo poikkeuksellisen painavia syitä.”

Onnistumisia Kuittinen kokee työssään aina silloin, kun hänen asiakkaansa selviytyy veloistaan ja saa esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan. Jo pelkkä velkajärjestelyyn pääseminen voi olla uuden alku.

Kuittinen lukee asiakkaaltaan saamansa viestin:

”Hei Ritva. Nyt on ensimmäiset erät maksettu. Ei muuta kuin tästä jatketaan. Kiitos sinulle vielä oikein paljon. Voi kuinka suuri helpotus minulle oli se, että pääsin velkajärjestelyyn. Se muutti koko loppuelämäni.”

Lue myös: Joonan rahaongelmat paisuivat – Työnantaja järjesti yli 30 000 euron kulutusluotoille pankkilainan takauksen

Lue myös: Kun päiväkodin lapset nukkuivat, pelasi hoitajana työskennellyt Ville koko tilinsä – Rahapeliriippuvuus alkoi 11-vuotiaana hedelmäpeleistä

X