Hienohelma, joka pelastui tunkiolta – Näin Hans Wikström vaalii isältä perimäänsä 100-vuotiasta huonekasvia

Jaa artikkeli
hansin perintökasvi on hienohelma
Hans Wikström vaalii suvussa kulkenutta hienohelmaa. © Milla von Konow
Raaseporilainen Hans Wikström hoitaa rakkaudella yli satavuotiasta hienohelmaa, joka on peräisin hänen isovanhempiensa kodista.

Miten sait hienohelman?

”Sain kasvin isältäni. Se on koko elämäni ajan koristanut olohuonettani aitiopaikalla. Kasvilla on suuri tunnearvo, sillä isäni viimeiset sanat minulle ennen pois nukkumistaan olivat nämä: ”Pidä hyvää huolta asparaguksesta!”

Mitä tiedät kasvin historiasta?

”Isäni kertoi tulleensa kerran kotiin ja ihmetelleensä, missä hienohelma on. Huushollia hoitava pikkusisko oli heittänyt sen tunkiolle kasvin huonon kunnon takia. Isäni pelasti sen tunkiolta, leikkasi lakastuneet varret pois ja vaihtoi mullan. Kasvi piristyi. Sen jälkeen isäni hoiti sitä.

Kun vanhempani menivät naimisiin vuonna 1935, hienohelma seurasi mukana. Kesällä 1993 oli minun vuoroni ottaa se hoitaakseni. Kasvi voi hyvin olla yli satavuotias, sillä hienohelma näkyy taustalla isoisän 70-vuotispäiviltä 1934 otetussa valokuvassa.”

© Milla von Konow

Hienohelma on vanhan ajan huonekasvi, joka tuli Suomeen 1800-luvun lopulla. Raikkaan vihreää kasvia käytetään myös leikkokukkana kimpuissa. © Milla von Konow

Miten hoidat kasvia?

”Kukka on kukkapylväällä pohjoispuolen ikkunan edessä. Varsinkin talvisin se voi parhaiten minimaalisella hoidolla. Sen on parempi antaa kärsiä hiukan kuivuutta kuin liikakastelua.

Talvella aina kuolee jokunen verso, mutta keväällä päivien pidetessä uusia versoja pukkaa. Silloin laitan kasviravinnepuikkoja ruukun reunojen sisäpuolelle ja lisään kastelumäärää kertaan viikossa.

Kesällä siihen tulee sadoittain pieniä hyväntuoksuisia valkoisia kukkia.”

Mitä haasteita sen hoidossa on?

”Äitini kaivoi varovasti ruukun reunoilta ruokalusikalla vanhaa multaa pois ja lisäsi saman verran uutta. Minä käytän samaa tekniikkaa. Hienohelman kasvaes­sa multa alkaa olla täynnä viinirypäleen kokoisia mukuloita, jotka toimivat vesi- ja ravintovarastona.

Kun harvoin vaihdan hienohelman isompaan ruukkuun, pidän puutarhahanskoja kädessä, koska versot ovat teräviä. Kasvi pitää siitä, että se saa keväällä suihkun ja pääsee talven pölyistä.”

Mikä kasvissa viehättää?

”On kiehtovaa ja ihmeellistä, että kasvi on pysynyt hengissä näinkin kauan.”

Juttu julkaistu ensi kerran Viva-lehden numerossa 10/2021.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X