Mieskuoro Mölyäijät on laulutaidottomien kuoro – ”Jos on myöhemmin huomattu, että joku osaa vähän laulaa, emme ole pois potkineet”
Mölyäijät-kuoron pääsyvaatimuksena on laulutaidottomuus. Kuoro on osoitus siitä, että taito ei ole aina kaikki kaikessa. Tärkeämpää on asenne.
Mölyä tupaan! Mölyäijät nostattavat yhteishenkeä ennen esiintymistä. Kuoro on tärkeä heistä monelle. ”Jos istuisin keinutuolissa, parin kuukauden istumien jälkeen en enää pääsisi ylös”, uskoo Seppo Punna (3.oik.).
Kuoronjohtajan käsi heilahtaa. Kahdeksan miestä kajauttaa kuuluvasti: ”Kyllä sopii kultasein.” Niin kun sanoo, saa avioliitossa aina viimeisen sanan. Äänessä on pyhärantalainen mieskuoro Mölyäijät. Laulukuorosta ei parane puhua, sillä pääsyvaatimuksena on, että koulun laulunumero oli korkeintaan kuutonen.
Kuoron perustajajäsen Seppo Punna, 74, on mitä parhainta Mölyäijä-ainesta. Opettaja merkkasi aikanaan todistukseen laulunumeron kohdalle viitosen.
Punna muistelee 1950-luvulla koulun laulukokeessa laulaneensa, tai oikeastaan tulkinneensa, säkeistön virrestä Enkeli taivaan lausui näin.
Koulun laulukoe oli monelle muullekin suomalaiselle ikävä kokemus takavuosina. Se oli enemmän nujertava kuin kannustava.
”Karmeita kokeita ne oli. Hirvittäviä, mutta olen karjalaista sukua, en siitä välittänyt. Yrittää piti. Hoilasin pokerilla. Moni ei esittänyt mitään”, Punna muistelee.
Opettajan palaute ei kuitenkaan innostanut laulun pariin, pikemminkin päinvastoin. Kunnes tuli muutos.
Seppo Punna (2. oik.) on mieskuoro Mölyäijien perustajajäsen. ”Mölyäijät on hupihommaa”, hän kehuu kuoroharrastusta. © Jussi Vierimaa
Idea syntyi saunassa
Mölyäijät syntyi saunan lauteilla vuonna 2016.
Punna oli ollut armeijasta eläkkeellä yli 20 vuotta, mutta ei halunnut pyöritellä sormiaan. Yhtä ja toista oli tullut tehtyä, mutta intoa ja energiaa riitti uuteen.
”Olen mukana Eläkeliiton ÄijäVirtaa-projektissa. Kerran saunassa tuli puheeksi, että voisimme tehdä jotain repäisevää. Joku ehdotti, että perustetaan laulutaidottomien kuoro. Kaikkihan siitä heti innostui.”
Mikä kuorolle nimeksi? Oulussa on Huutajat, Pyhärantaan syntyi Mölyäijät. Nimen kuorolle keksi Pyhärannan kirkkoherra Petri Laitinen, josta tuli samalla kuoron johtaja.
Petri Laitinen johtaa ja säestää pianolla Mölyäijiä. © Jussi Vierimaa
Koelaulua ei järjestetty. Päätettiin luottaa opettajien aikoinaan tekemiin arvioihin. Huonoja laulajia löytyi tuota pikaa toista kymmentä.
”Jos on myöhemmin huomattu, että joku osaa vähän laulaa, emme ole pois potkineet”, Punna paljastaa.
Homma lähti lapasesta. Mölyäijistä tuli heti menestys. Keikkapyyntöjä on tullut ympäri Varsinais-Suomea. Viime joulun alla Mölyäijillä oli 12 keikkaa.
Helmikuun lopulla Mölyäijiä kuultiin Finlandia-talolla pidetyssä Eläkeliiton 50-vuotisjuhlassa. Kuoronjohtaja Laitisen vitsaili ennen keikkaa, että sen jälkeen suunnataan ulkomaille. Sitä ennen ”sääntönä” oli, ettei keikalle mennä, jos kuulijoita ei ole vähintään kaksisataa.
Esityksissä Mölyäijillä on kansio, mutta niissä ei ole lainkaan nuotteja. © Jussi Vierimaa
Kyse tulkinnoista
Mölyäijät esittää pääasiassa omaa ohjelmistoaan, mitä nyt joskus erikoistapauksissa lainatavaraa. Omat ”laulut” on kirjoittanut kuoronvetäjä Laitinen.
Kappaleilla on sellaisia nimiä kuin Eräänlainen häälaulu, Myrsky ja Ei men. Viimeksi mainittu on turkulaisen miehen uskontunnustus. Ollaan jääkiekko-ottelussa. Turun palloseuran kannattaja on varma, että TPS tekee maalin, mutta ei. Ei men, ei men.
Häälaulussa kerrotaan eksymisestä korpitiellä ja kysytään kumpaan luotat, vaimoon vai navigaattoriin.
Mölyäijien kohdalla ei puhuta lauluista vaan mielummin tulkinnoista, jopa performanssista. On ollut Tiernapoika-esityksiä, Kärsimys-näytelmiä, Iskelmä- ja Hippimessuja. Kerran kuoro on esiintynyt keijukaisasuissa metsänkeijuina.
Kuorossa on hyvä porukkahenki. Laulamisesta saa hyvän mielen. © Jussi Vierimaa
Normikeikalla pukeutumisessa panostetaan arvokkuuteen: tummaan pukuun, valkoiseen paitaan ja siniseen kravattiin.
”Mölyäijät on hupihommaa. Alkuun kotona ihmettelivät, että seitsemänkymppiset äijät lähtevät ihmisten eteen. Itse olemme kauhian innostuneita.”
Mölyäijät eivät halua pilata spontaania tunnelmaa liialla harjoittelulla. Ennen esitystä on yleensä yhdet treenit. Kerran riitti kymmenen minuuttia juuri ennen lavalle nousua. Ylikunto voisi johtaa nuotissa pysymiseen, mikä ei ole tavoitteena.
”Tästä saa hyvän mielen. Yleisölläkin tuntuu aina olevan hauskaa.”
Mölyäijät on hyväntuulen harrastus. Neljässä vuodessa on muodostunut vajaan kymmenen hengen tiivis ryhmä, joka puhaltaa yhteen hiilleen.”
”Tästä saa hyvän mielen. Yleisölläkin tuntuu aina olevan hauskaa.”
”Jo ensimmäisen kerran kun esiinnyimme Pyhärannan kirkossa, kirkko oli melkein täynnä. Kerran kuulin keikalla jonkun naisen sanoneen, että oli pakko päästä kuuntelemaan Mölyäijiä, ne on niin hellyttäviä.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 1/21.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti