Iäkkäät vanhemmat tarvitsevat Erja Gustafssonin apua lähes päivittäin: ”Avun antaminen on äidiltä peritty malli – nyt on minun vuoroni auttaa”

Kun Erja Gustafssonin isä loukkaantui tapaturmaisesti ja alkoi tarvita jatkuvaa omaishoitoa, ensimmäinen turva löytyi Erjan äidistä. Nyt vanhemmat ovat yli 80-vuotiaita, ja Erja on vanhempiensa apuna lähes päivittäin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Erja Gustafsson on ollut tiiviisti vanhempiensa apuna siitä saakka, kun isä kesällä 2016 alkoi tapaturman jälkeen tarvita omaishoitoa. Alussa koettelemus uuvutti Erjan itsensäkin perinpohjin.

Kun Erja Gustafssonin isä loukkaantui tapaturmaisesti ja alkoi tarvita jatkuvaa omaishoitoa, ensimmäinen turva löytyi Erjan äidistä. Nyt vanhemmat ovat yli 80-vuotiaita, ja Erja on vanhempiensa apuna lähes päivittäin.
Teksti: Jukka Vuorio

Vanheneminen ja avun tarve tulee jossakin vaiheessa koskettamaan meitä kaikkia, mutta silti se tulee useimmille yllätyksenä, kun omat vanhemmat tarvitsevat apua. Niin kävi kesällä 2016 myös Erja Gustafssonille.

Erjan ja hänen vanhempiensa elämä muuttui hetkessä, kun keittiöjakkaralle kiivennyt isä putosi lattialle ja sai aivoverenvuodon. Siitä seuranneesta sairaalakäynnistä alkaen isä on ollut omaishoidon tarpeessa.

Isä kävelee nykyään rollaattorin avulla. Tapaturman jälkeen hänellä on diagnosoitu myös Alzheimer. Hän on kärsinyt niin uusista tapaturmaisista kaatumisista kuin sängystä putoamisistakin. Vuoden alussa kaatumisia on tullut etenkin öisin, kun isä on lähtenyt omin voimin käymään kylpyhuoneessa.

Iäkkäät vanhemmat tarvitsevat apua

Nyt isä on 84-vuotias, äiti 82. He asuvat Kokkolassa kahdestaan samassa omakotitalossa, jonka ovat itse rakentaneet, ja jossa ovat asuneet yli 40 vuotta.

Erja ja hänen sisaruksensa ovat auttaneet vanhempiaan jatkuvasti pian seitsemän vuotta.

”Minä, isoveljeni sekä lievästi kehitysvammainen pikkusiskomme asumme Kokkolassa. Mukana on aika ajoin auttamassa myös vanhempi siskoni, joka asuu toisella paikkakunnalla. Jokainen auttaa omien mahdollisuuksiensa puitteissa.”

Arjessa vanhemmille annettava apu vaihtelee päivän ja isän terveydentilan mukaan.

”Perheessämme äiti on aina hoitanut talousasiat ja muun muassa ruokakaupassa käymisen ja kaikki juoksevat asiat. Kun isä oli kunnossa, hän hoiti niin sanotut miesten hommat, kuten remontoinnit ja autoon liittyvät asiat.”

Muutos vanhempien voinnissa tuntuu Erjasta ristiriitaiselta.

”Kun on tottunut vuosikymmenten ajan, että siinä he hoitelevat omia asioitaan, ja yhtäkkiä – aivan hetkessä – ollaan ihan avuttomia, niin muutos on tuntunut järkytykseltä ja shokiltakin.”

Perhekuvassa vuonna 1988 isän 50-vuotispäiviä viettivät vanhemmat Helena ja Mikko Pernu lapsineen. Erja Gustafsson kuvan vasemmalla laidalla.  © Gustafssonien kotialbumi

Perhekuvassa vuonna 1988 isän 50-vuotispäiviä viettivät vanhemmat Helena ja Mikko Pernu lapsineen. Erja Gustafsson kuvan vasemmalla laidalla.  © Gustafssonien kotialbumi

Hääkuvassa hymyilevät Helena ja Mikko Pernu. © Gustafssonien kotialbumi

Hääkuvassa hymyilevät Helena ja Mikko Pernu. © Gustafssonien kotialbumi

Uupumus nujersi työn ja omaishoidon yhdistävän

Kun isä alkoi kesällä 2016 tarvita omaishoitoa, Erjalle oli heti selvää, että hän ryhtyy isänsä tueksi ja äitinsä avuksi.

Isän vaikeuksien alkaessa Erja työskenteli kiinteistönvälittäjänä. Erja kertoo sen olevan työ, joka antaa, mutta myös vaatii paljon.

”Kiinteistönvälittäjän työtä ei tehdä vain arkisin yhdeksästä viiteen, vaan paljon tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.”

Vaativan työn ja isän omaishoidon yhdistäminen oli suuri kuorma, jonka Erja kuitenkin ajatteli pystyvänsä kantamaan.

Toisin kävi.

”Sain siitä kovan oppitunnin.”

Kun Erja oli muutaman kuukauden ajan tehnyt pitkiä työpäiviä ja käyttänyt kaiken muun aikansa vanhempiensa apuna, hän kesän 2016 vaihtuessa syksyksi huomasi olevansa aivan lopussa. Kuorma oli kasvanut liian suureksi.

”Aika ei riittänyt vuorokaudessa. Oli hirveä havaita, minkälaisessa kierteessä sitä oikein olikaan. En oikein tiennyt mitä tehdä. Lopulta olin tilanteessa, jossa asiakkaat meinasivat mennä oman perheen edelle.”

Onneksi hän ymmärsi hakeutua puhumaan lääkärille elämänsä sen hetkisistä haasteista. Pian tämän jälkeen Erja jäi sairauslomalle yli kuudeksi kuukaudeksi.

Se soi hänelle mahdollisuuden olla miettimättä työasioita, mutta vanhempiensa apuna hän tietysti jatkoi koko sairauslomansa.

Kun hän yli puolen vuoden jälkeen palasi työpaikalleen, tehtävä vaihdettiin pian kiinteistönvälityksestä vuokravälitykseen, jossa on säännöllisempi työaika. Se auttoi Erjaa huomattavasti rytmittämään omaa arkea ja vähensi kuormitusta.

Monipuolisen aktiviisesta elämästä nauttiva Erja vaihtoi työtä voidakseen olla paremmin mukana vanhempiensa apuna. © Jan Sandvik

Monipuolisen aktiviisesta elämästä nauttiva Erja vaihtoi työtä voidakseen olla paremmin mukana vanhempiensa apuna. © Jan Sandvik

Ei kaunisteltua totuutta

Vanhempiensa arkiasioiden hoitamisen lisäksi Erjalla on vanhempiensa tukena muukin tehtävä. Usein hän on ennen kaikkea äitinsä kuuntelija.

”Ei hänellä ole kovin monta ihmistä, kenties ei yhtään, jolle samalla lailla kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan. Välillä hän sanoo, että anteeksi, kun sinulle kaadan tällä lailla näitä ikäviä asioita. Mutta sanon, että anna tulla vain, kyllä minä kuuntelen.”

Erja ja hänen äitinsä ovat päättäneet, että omaishoitoon liittyviä asioita ei kannata kaunistella eikä peitellä. Omaishoito ei ole helppoa, vaan vaatii omaisilta paljon, vaikka he haluaisivatkin potilasta auttaa täydestä sydämestään.

”Äiti sanoi, että kerro haastattelussa asiat niin kuin ne ovat. Ja kyllä totuus on se, että uupuminen äidillä on lähellä nytkin, vaikka saa tarvittaessa apua päivittäin.”

Vaikka eivät asiat ainoastaan synkällä tolalla ole. Huumori on mukana äidin ja tyttären suhteessa.

”Meillä on hyvin samanlainen huumorintaju. Monesti se mikä auttaa eteenpäin, on kääntää näitä asioita vähän huumoriksi ja nauraa niille.”

Käydessään vanhempiensa luona Erja yrittää saada äitinsä keskustelemaan muustakin kuin huolista ja murheista.

”Äiti on mestari kutomaan sukkia ja lapasia ja usein ihastelemme yhdessä hänen aikaansaannoksiaan ja keskustelemme langoista ja eri värivaihtoehdoista. Koko suku on saanut jo useamman joulun valita lahjaksi mieleiset sukat tai lapaset mummun ehtymättömästä sukkakorista.”

Henkinen vireys heijastuu harrastuksiin

Omaa aikaa Erja hakee harrastuksista, joihin kuuluvat muun muassa sählyn pelaaminen, espanjan opiskelu sekä ennen kaikkea käsityöt.

”Käsitöiden tekeminen on oleellinen osa minua ja olen perinyt käsityöinnostuksen äidiltäni.”

Erja on huomannut, että käsityöt ovat fiilislaji, jota voi tehdä vain silloin kun on hyvällä mielellä.

”Maaliskuun aikana isän kunnon romahdettua huomasin, että enpäs ole lankoihin koskenut muutamaan viikkoon, eli oma henkinen vireys heijastuu aika voimakkaasti siihen, tekeekö mieli tarttua koukkuun tai puikkoihin.”

Erja kertoo hänen ja äitinsä yhteisen moton olevan, että mennään päivä kerrallaan.

”Maaliskuussa isän terveystilanteen muututtua rajusti huonompaan suuntaan, totesimme, että nyt ei mennä päivä kerrallaan, nyt mennään hetki kerrallaan.”

Tilanteen rauhoituttua Erja ja hänen äitinsä palasivat jälleen ajatukseen päivästä kerrallaan, ja että kaikki kyllä järjestyy.

Kumpikin Erjan vanhemmista käyttää liikkumiseen rollaattoria. Apuvälineistä huolimatta isä on kärsinyt kaatumisista. © Jan Sandvik

Kumpikin Erjan vanhemmista käyttää liikkumiseen rollaattoria. Apuvälineistä huolimatta isä on kärsinyt kaatumisista. © Jan Sandvik

Yhdistys auttoi omaishoitajaa

Joskus järjestyminen vain vie oman aikansa. Erjan äidin piti esimerkiksi hakea monta kertaa omaishoidon tukea ja virallista omaishoitajan asemaa.

”Sen saamisessa meni kauan, ja monta kertaa tukihakemus hylättiin. Ikinä ei oikein tarkkaan selvinnyt, että mitkä olivat ne syyt, mistä hakemus kiikasti.”

Kun äidin omaishoitajahakemus hylättiin useita kertoja, Erja kysyi viimein apua Kokkolanseudun Omaishoitajat -yhdistykseltä. Hakemus tehdään omalle hyvinvointi­alueelle.

”Sain yhdistyksestä kullanarvoiset neuvot hakemuksen täyttämiseen, ja vihdoin vuoden 2023 alussa hakemus hyväksyttiin.”

Nyt, kun Erjan äiti on virallisesti tunnustettu omaishoitajaksi, perhe kokee olevansa yhteiskunnan palveluihin tyytyväinen. Äiti saa omaishoitajan korvausta, kotisairaanhoito tekee käyntejä, isä käyttää rollaattoria, kotiin on asennettu erilaisia tukia ja sairaalaan pääsee silloin kun tarve on.

”Olemme huomanneet, että kun tilanne on akuutti, niin apua löytyy.”

Lue myös: Omaishoitajista vain puolet pitää ansaitsemansa vapaapäivät – Sijaisjärjestelyt ovat haastavia ja palkkiot vaihtelevat: ”Usein ei riitä voimavaroja”

Erja vanhempineen on huomannut, että silloin kun hätä on suurimmillaan, yhteiskunnasta kyllä löytyy apua. © Jan Sandvik

Erja vanhempineen on huomannut, että silloin kun hätä on suurimmillaan, yhteiskunnasta kyllä löytyy apua. © Jan Sandvik

Voimaa harrastuksista

Virallisen omaishoitajuuden myötä Erjan äidillä on nyt oikeus kolmeen vapaapäivään viikossa, mutta haastatteluhetkellä asia on perheelle vielä niin uusi, ettei vielä ole päätetty, miten vapaapäivät käytännössä järjestetään.

”Myös äidin liikkuminen on tällä hetkellä rollaattorin varassa. Hän on koko talven odottanut pääsyä lonkkaleikkaukseen. Sitä leikkausta me kaikki odotamme, ja olemme jo vitsailleet juoksulenkeistä ja läheisten kuntoportaiden huipulle nousemisesta.”

Ennen kesää 2016 sekä Erjan äiti että isä olivat olleet ahkeria osallistujia erilaisiin kerhoihin. Äiti kävi esimerkiksi käsityöpiirissä ja isä keilausporukassa.

”Nyt isän osallistuminen miesten kuntoryhmiin ei tietenkään ole mahdollista. Kun aika menee tästä eteenpäin, katsomme, jos saisimme isän innostumaan ikäihmisten päiväkerhotoiminnasta, niin hänkin seurallisena ihmisenä saisi nähdä vähän muita ihmisiä.”

Erja kertoo olevansa vanhempiensa tapaan aktiivinen harrastus- ja yhdistysihminen ja toimivansa muun muassa taloyhtiönsä puheenjohtaja sekä erään yhdistyksen sihteerinä.

Välillä asiat pakkaantuvat päällekkäin, mutta osallistuminen eri piireihin antaa Erjalle voimaa ja uskoa, että voi olla muille ihmisille avuksi.

”Avun antaminen läheisille ja muille ihmisille on äidiltä peritty malli. Nyt on minun vuoroni auttaa.”

Lue myös: Oletko läheisesi omaishoitaja? Selvitimme omaishoidon tuet ja hoitopalkkiot – Näihin tukiin olet oikeutettu

Omaishoidon tuki 2023 on omaishoitajan taloudellinen etu

Omaishoidon ennustetaan vain lisääntyvän Suomessa. © iStock

X