Isoposliinikukka on herkkä kukkija – Riitta sai vahakukkansa pistokaana yli 50 vuotta sitten

Jaa artikkeliTilaa Seura
isoposliinikukka
”Posliinikukan kukkimisen huomaa usein ensimmäisenä tuoksusta. Ilahdun aina uusista kukista”, Riitta Virtasalmi sanoo. Kuva: Tommi Tuomi
Isoposliinikukka on näyttävä kukkija. Riitta Virtasalmi sai kasvin äidiltään yli 50 vuotta sitten. ”Posliinikukka on seurannut kanssani muutosta toiseen.”

Isoposliinikukka, jota ennen kutsuttiin myös vahakukaksi, on näyttävä kukkija. Se ei pidä muutoksista, joten kun se löytää paikkansa, sen kannattaa antaa kukoistaa rauhassa.

Miten sait isoposliinikukan?

Meillä on ollut isoposliinikukka niin kauan kuin muistan. Se on saattanut tulla meille Tapiolaan jo 50-luvulla.

Sain äidin kukasta pistokkaan mukaani, kun muutin Tampereelle vuonna -69. Sain myös peikonlehden, mutta se kasvoi niin suureksi, että siitä piti luopua. Posliinikukka on seurannut kanssani muutosta toiseen.

”Se on tarkka siitä, millä ikkunalla sitä pitää.”

”Se on tarkka siitä, millä ikkunalla sitä pitää.” Kuva: Tommi Tuomi

Mitä erityistä kasvissa on?

Se on tarkka siitä, millä ikkunalla sitä pitää. Se kukki Tampereen Ilmarinkadulla, 40-luvun talon itäikkunalla, aivan valtavasti. Kun muutin Ala-Pispalaan, se lopetti kukkimisen. Niinä seitsemänä vuotena, kun asunnossani asuin, kukka ei kukkinut kertaakaan.

Seuraavassa asunnossa se pääsi jälleen itäikkunalle – ja kas kummaa, se rupesi kukkimaan. Nyt täällä Vantaalla se kukkii myös.

Miten isoposliinikukkaa hoidetaan?

Kastelen sen suurin piirtein kerran viikossa. Joskus keväällä laitan sille ravinnetikun, ja pari kertaa vuodessa se kannetaan kylpyhuoneeseen ja suihkutetaan.

Kerran päätin vaihtaa kukan isompaan astiaan, sillä se oli kasvanut kaikki vuosikymmenet samassa pienessä purkissa. Sehän hermostui siitä täysin.

Posliinikukassa on kaksi juuresta lähtevää kukkavartta ja toinen niistä melkein kuoli. Kasvi pudotti kaikki lehdet, ja ehdin jo luulla, että nyt se kuolee. Tämän dramaattisen tapauksen seurauksena se lopetti kukkimisen moneksi vuodeksi.

”Niinäkään vuosina, kun kukka ei kukkinut, en koskaan ajatellut luopuvani siitä.”

”Niinäkään vuosina, kun kukka ei kukkinut, en koskaan ajatellut luopuvani siitä.” Kuva: Tommi Tuomi

Mitä muistoja kasviin liittyy?

Se on ollut aina osa perhe-elämäämme. Minulla on tosi vahva henkinen side siihen, sillä se on äidiltä saatu. Niinäkään vuosina, kun kukka ei kukkinut, en koskaan ajatellut luopuvani siitä.

Veljeni sai samasta kasvista pistokkaan, ja muistan, miten olin joskus kateellinen, kun se kukki hänellä tosi upeasti. Nyt veljeni kasvi on hänen tyttärellään Karkkilassa ja menestyy sielläkin.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 8/20.

Näin hoidetaan

Kotoisin Etelä-Kiinasta ja Pohjois-Australiasta. Kasvaa nopeasti.

Kukinnan edellytykset: runsas valo, kohtuullinen kastelu ja lannoitus sekä pieni ruukku.

Nuorelle kasville keväällä hieman suurempi ruukku ja uusi multa: hiekan, kasvuturpeen ja kukkamullan seos. Varo rikkomasta multapaakkua, sillä juuret ovat arkoja. Vanhalle kasville vaihdetaan vain pintamulta.

Anu Ranta

Lue myös: Sirpa sai tulitikkukaktuksen tupaantuliaislahjaksi 38 vuotta sitten – Näin tulitikkukaktusta hoidetaan

”Tupaantuliaislahjaksi saatu tulitikkukaktus on ollut pitkäikäinen ilo”, sanoo iisalmelainen Sirpa Leinonen.

”Tupaantuliaislahjaksi saatu tulitikkukaktus on ollut pitkäikäinen ilo”, sanoo iisalmelainen Sirpa Leinonen. © Matias Honkamaa

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X