Jättikasvisharrastaja Vuokko Untila, 65, kilpailee SM-tasolla – Kilpailu­kurpitsaa hoidetaan ja suojellaan kuin vauvaa

Jaa artikkeli
Jättikasvisten kasvattajan on joskus noustava korokkeelle. Untiloilla on muovihuone, joka antaa tuulensuojaa auringonkukille, amaranteille ja pitkäkurpitsoille. © Pihla Liukkonen
Jättikasvisten kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa, jota maustavat jännitys ja huumori. Ilon lopputuloksesta Vuokko Untila jakaa muiden harrastajien kanssa.

Vuokko Untila, 65, katsoo jättimäistä Marrow-lajikkeen kurpitsaa hellästi. Se on kuukausien työn tulos, ja nyt kurpitsa on saatu nostettua auton peräkärryltä maahan trukin nosturin avulla. Vuokko on helpottunut.

Jättikasvisnäyttelyssä kriittiset hetket koetaan jo ennen kilpailua, kun kilpailukasvikset asetellaan riviin tuomarien tarkasteltaviksi. Joskus kasvikset rikkoutuvat nostettaessa, ja silloin menestysmahdollisuudetkin murenevat.

Jättikasvis­harrastus yhdistää Markku ja Vuokko Untilaa. © Pihla Liukkonen

Jättikasvis­harrastus yhdistää Markku ja Vuokko Untilaa. © Pihla Liukkonen

Harrastus alkoi leikkisästä kokeilusta

Mikkeliläisen Vuokko Untilan kotona on aina ollut hyötypuutarha. Kasvukausi kuluu melko tarkkaan monipuolista kasvimaata hoitaen. Isokokoisten kilpailuvihannesten kasvattaminen on kuitenkin vasta muutaman vuoden mittainen harrastus.

”Luin eräästä puutarha-alan lehdestä jättikasvisharrastuksesta ja päätin leikilläni heti kokeilla. Osallistuin ensimmäisen kerran kilpailuun kurpitsalla, josta vähän sattumalta tuli suuri.”

Vuokko otti kurpitsan siemeniä talteen ja käytti taimien kasvattamiseen seuraavana vuonna. Isoiksi kasvaneiden yksilöiden voi olettaa periyttävän suurta kokoa tulevillekin sukupolville.

Yleensä jättimäisiksi kasvavien kasvislajikkeiden siemeniä ei tavallisista puutarhamyymälöistä saa. Jättikasviksina (giant) myytävät siemenet ovat lajikkeista, jotka eivät aina sovellu Suomen oloihin. Suomen jättikasvisyhdistys onkin mainiona apuna, kun se jakaa siemeniä jäsenilleen. Maksamalla yhdistyksen jäsenmaksun tammikuussa saa siemenkirjeen helmikuussa.

Jotta syyskuussa olisi jättisatoa korjattavana, työ on aloitettava aikaisin. Kylvöt aloitetaan ruukkuihin jo helmikuussa (tomaatti), viimeistään maaliskuussa (kurpitsa). Kurpitsantaimet istutetaan avomaalle huhti-toukokuussa.

Aika näyttää, mitkä taimista osoittautuvat terhakoimmiksi. Niitä aletaan vaalia entistä huolellisemmin. Kilpailu­kurpitsaa hoidetaan ja suojellaan melkein kuin vauvaa.

Avomaalla kasvikset ovat sään armoilla. © Pihla Liukkonen

Avomaalla kasvikset ovat sään armoilla. © Pihla Liukkonen

Yhteinen harrastus

Vuokon puitteet harrastukselle ovat suotuisat: talo on Saimaan rannalla, joten kasteluvettä piisaa. Tiluksilla on riittävästi peltoa, ja naapurin hevostilalta saa lantakompostia.

”Puutarhaharrastus sitoo meidät aika tiiviisti kotiin, mutta ei se haittaa. Viihdyn puutarhatöissä, ja jättikasvisharrastus tekee niistä entistä kiehtovampia. Kyllä täältä välillä poiskin pääsee, kun aikuiset lapsemme auttelevat tarvittaessa.”

Vuokon puolisolla Markulla on puutarhatöissä iso rooli.

”Teemme kaiken yhteistyönä, mutta jaamme askareet. Markku esimerkiksi hoitaa kasvin pölytyksen, jos se on tehtävä pensselillä. Minä valitsen siemenet. Yhdessä koulimme, kastelemme, lannoitamme ja kitkemme. Markun voimia ja traktoria tarvitaan, kun iso kurpitsa on valmis nostettavaksi ja kuljetettavaksi kilpailuun.”

Kun innostus jättikasvisten kasvattamiseen alkoi, Vuokko Untila liittyi Suomen jättikasvisyhdistyksen jäseneksi.

”Harrastuksen yhteisöllisyys ja verkostojen nopea syntyminen yllättivät iloisesti. Sepä onkin tässä kaikkein mukavinta, samanhenkinen porukka. Pidämme paljon yhteyttä, jaamme kokemuksia ja neuvoja. Epäonnistumisetkin jaetaan ja yhdessä harmitellaan.”

Parhaimmat yksilöt valikoituvat vaalittaviksi. © Pihla Liukkonen

Parhaimmat yksilöt valikoituvat vaalittaviksi. © Pihla Liukkonen

Sään armoilla

Mikä isojen kurpitsojen, juuresten ja vaikka melonien kasvatuksessa voi sitten mennä pieleen?

”Isot kurpitsat eivät mahdu kasvihuoneeseemme, joten ne kasvatetaan avomaalla. Siellä ne voivat mennä pilalle: linnut voivat käydä nokkimassa kurpitsoja, myrsky heitellä oksia tai raekuuro pommittaa.”

Halla on myös vaaratekijä. Hallan uhatessa kurpitsa on peiteltävä.

Isoiksi kasvaminen on kasviksille rakenteellinen rasite, sillä ne menevät oman painonsa alla lysyyn. Se aiheuttaa toisinaan vaurioita. Päältä päin komea, oranssi kurpitsa onkin alapuolelta mädäntynyt. Silloin kisahaaveet voi unohtaa, vaikka iso osa kasviksesta on vielä syömäkelpoista.

Harrastus sitoo kasvukaudeksi kotiympyröihin, mutta ulkoilua tulee riittävästi. © Pihla Liukkonen

Harrastus sitoo kasvukaudeksi kotiympyröihin, mutta ulkoilua tulee riittävästi. © Pihla Liukkonen

SM-tason kurpitsaa syödään pitkään

Tärkein kisa ja kenties ainoa jättikasvisten kisa on SM-kilpailu, joka mitellään vuosittain Mäntsälässä.

”Kisaan on aina mahtava lähteä, kun tietää että siellä tapaa tuttuja, joiden kanssa ollaan kevään ja kesän mittaan jaettu kokemuksia ja kuvia.”

Vuokosta on mukava nähdä, että samat ihmiset jatkavat vuosi toisensa jälkeen. Monella on mukana koko perhe. Uusia ihmisiäkin tulee mukaan koko ajan.

Huumori ja tietynlainen hirtehisyys kuuluvat jättikasviskilvoitteluharrastukseen. Hampaat irvessä ei kisata koskaan, vaan iloinen, yhteinen huvittuneisuus sävyttää lajia.

Untiloiden Bertaksi nimeämä kurpitsa painoi viime vuoden punnituksessa lopulta 218,5 kg ja voitti jättikasvisten SM-kilpailuissa kurpitsojen sarjassa pronssia.

Vuokko Untila on jo oppinut, mitä kisan jälkeen on edessä.

”Seuraavaksi syödään paljon kurpitsaa, ja ystävät saavat lahjaksi kurpitsasäilykkeitä pitkälle jouluun.”

Kilpailujen jälkeen Vuokolla ja Markulla on pienen hengähdystauko.

”Sen jälkeen alan suunnitella seuraavaa kautta.”

Mitalikahvien paikka. Viime vuoden SM-kisassa tuli pronssia 218,5 kilolla. © Suvi Elo

Mitalikahvien paikka. Viime vuoden SM-kisassa tuli pronssia 218,5 kilolla. © Suvi Elo

Lue myös: Yli 500 kilon kurpitsoita – Jättikasvisten kisoissa suuruudenhulluus on sallittu

Lue myös: Suomalaiset ovat maailman hulluinta ennätyskansaa – Mistä palo erikoisiin mittelöihin kumpuaa? Näin tutkija selvittää ilmiön taustaa

X