Ikivihreä ituraunioinen kuuluu saniaisten sukuun – Kaija peri kasvin äidiltään: ”Huonekasvi on oikein syvänvihreä ja terhakka”

Jaa artikkeli
© Sara Pihlaja
Äidiltä peritty ituraunioinen on Kaija Lammi-Prusin vanha ystävä. Hidaskasvuinen kasvi nauttii rauhasta ja koskemattomuudesta.

Saniaisten sukuun kuuluvia raunioisia kasvaa Suomenkin luonnossa useita lajeja. Huonekasviksi sopiva ituraunioinen on myrkytön seuralainen, josta on pitkäaikainen ilo.

Miten sait ituraunioisen?

Äitini kasvatti ituraunioisia. Äiti kuoli jo 30 vuotta sitten, ja olen hänen jälkeensä pitänyt näitä hengissä. Äidin luona kasvi kasvoi valtavaksi omassa kamarissa.

Mitä tiedät kasvin historiasta?

Vietin lapsuuteni 1950- ja 1960-luvuilla Viljakkalassa, jossa tuttavapiiriimme kuuluivat läheisessä saaressa asuneet Anna ja Einari. Ensimmäisen ituraunioisen alku tuli Annalta.

Miten ituraunioista kasvatetaan?

Siinä on kahdenlaisia lehtiä: toiset muistuttavat persiljaa, toiset saniaista. Kasvi tekee lehtiensä päälle pieniä, kolmen senttimetrin pituisia alkuja, jotka laitetaan kasvamaan uuteen purkkiin. Kasvi pitää siitä, jos samassa ruukussa on kanssakasvajia – ehkä sillä on hyvin kehittynyt kilpailuvietti.

Miten hoidat kasvia?

Ituraunioinen kestää monenlaisia olosuhteita, eikä häiriinny suorastakaan auringonvalosta. Se ei kuitenkaan pidä tönimisestä. Eikä oikein lannoittamisestakaan. Vien sen pari kertaa vuodessa pesuhuoneeseen ja suihkutan pölyt pois. Teen sille vähän kuin juhannus- ja joulusiivouksen, mutta muuten annan sen olla rauhassa. Kunnioitan hänen tapaansa elää.

Mitä kasvi sinulle merkitsee?

Se merkitsee jatkumoa. Otan siitä aina uusia alkuja, kun emokasviin tulee jälkikasvua. Minulla on kasvamassa eri-ikäisiä ituraunioisia: pikkuiset ovat vierihoidossa ja isommat eri puolella huushollia. Tarjoan niitä aina kyläilijöille. Yritän levittää sitä, sillä kukkakaupoista sitä ei saa.

Mitä erityistä ituraunioisessa on?

Toisin kuin saniainen, se ei tee minkäänlaista roskaa. Se on hyvin siisti. Sitä on luultu muovikukaksi, kun se on oikein syvänvihreä ja terhakka. Se ei ole mikään ihme, sillä harva on koskaan nähnyt elävää ituraunioista. Se ei varmaan ole koskaan ollut edes muodissa. Se on sananmukaisesti evergreen, ikivihreä!

Juttu on ilmestynyt ensi kerran Viva-lehden numerossa 6/2021.

Lue myös: Pölkinvuoren Kasvimaailma oli Veli-Pekka Weckmanin päähänpisto, josta tuli elämäntyö ja elämyspuisto

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X