Kahdesta polvivammasta toipunut Matti: ”Tarvitsin fyysisen kuntoutuksen lisäksi myös psyykkistä tukea”
Polvivamma kuntoutui molemmilla kerroilla hyvin.
Vaikka salibandy piti jättää, polvituen kanssa Matti uskaltaa kokeilla vauhdikkaitakin lajeja.
OMT-fysioterapeutti Matti Hännisen, 32, salibandypelit katkesivat kahteen vakavaan polvivammaan. Leikkausten jälkeen mies huomasi tarvitsevansa fyysisen kuntoutuksen lisäksi psyykkistä uudelleen asennoitumista.
Tähän havahduin
Olen aina nauttinut liikunnasta. Salibandy on ollut intohimoni yli 17 vuotta. Pelasin sitä aktiivisesti vuoteen 2010 asti, kunnes loukkaannuin pahasti, ja polveni ristisiteet leikattiin.
Oman kuntoutukseni aikana minulla oli mahdollisuus nähdä ammattini myös asiakkaan näkökulmasta, mitä pidän arvokkaana kokemuksena. Välillä eteneminen pelotti, mutta pienet saavutukset kasvattivat itseluottamustani, ja uskaltauduin takaisin pelikentälle vuoden päästä ensimmäisestä loukkaantumisesta.
Ehdin pelata nelosdivisioonassa vähän vajaan kauden, kun leikatun jalan polvikierukat repesivät kesken pelin. Nilkutin kentältä pois toiveikkaana, mutta magneettikuvat paljastivat, että vamma pitäisi leikata toistamiseen. Sama kuntoutusprosessi alkoi uudelleen alusta eikä siihen ollut enää kovin helppoa motivoitua.
Leikkausten jälkeen
Leikkaukset pistivät lajivalintani osittain uusiksi. Ortopedin puheista ymmärsin, että toistamiseen operoitu polvi ei välttämättä enää kestäisi rajuja pelejä. Se tuli järkytyksenä, sillä salibandy oli ollut tärkeä osa elämääni.
Lääkäri kuitenkin kannusti minua olemaan pelkäämättä uudelleen loukkaantumista, jotta voisin toteuttaa unelmiani.
Vaikka salibandy piti jättää, niin polvituen kanssa Matti uskaltaa kokeilla melkein mitä vain.
Olin opiskellut psykofyysistä fysioterapiaa, jonka mukaan mielen ja kehon välillä vallitsee tiivis yhteys. Niin paljon riippuu ajatuksista. Jos ajattelee, ettei pysty tekemään jotakin, tekemistä alkaa vältellä, ja negatiivisuus vaikuttaa koko elämään.
Pystyvyyden tunteen löytäminen on avain eteenpäin. Silloin ei anna mielen pelkojen estää itseä. Päätin ajatella, että minä pystyn.
Voitin pelkoni
Sain päähänpiston lähteä polvitukeni kanssa surffausmatkalle Portugaliin, sillä olin kokeillut surffaamista aiemmin häämatkallani Havaijilla. Intohimo mereen syttyi sillä reissulla.
Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä vapauden ja täydellisen keskittyneisyyden tunnetta, joka laudan päällä syntyy. Rikkoutumattoman aallon päällä lipuminen tuntuu mahtavalta. Samanlaista täydellistä keskittyneisyyttä on vaikeaa saavuttaa missään muualla.
Talven tullen lähdin vaimon mukana rinteeseen, jossa tuttu lumilautaopettaja piti kurssejaan. Katselin muiden menoa vierestä jonkin aikaa, kunnes tajusin pystyväni siihen itsekin. Kertakokeilun jälkeen olin löytänyt lajini.
Tässä ja nyt
Nautin itseni haastamisesta uusin tavoin. Osallistuin syksyllä Tough Viking -kisaan, joka on melkoista hullunhommaa. Siinä 12 kilometrin juoksumatkalle on ripoteltu hidasteita, jotka vaihtelevat piikkilanka- ja mutaesteistä amerikkalaisen jalkapallon pelaajien taklauksiin. Kokemus oli rankka mutta ratkiriemukas.
Seuraan yhä salibandyliigaa, ja kipinä lajin pariin palaamisesta kytee. Olen iloinen siitä, etten ole antanut polveni tai uudelleen loukkaantumisen pelon jarruttaa tekemisiäni. Olisin menettänyt hienoja kokemuksia, jos olisin kuunnellut liikaa korvien välissä varoittavaa ääntä.
A. Fyysinen loukkaantuminen nostattaa pintaan monenlaisia tunteita: avuttomuutta, pelkoa, surua ja suuttumusta. Tunteiden kohtaaminen ja niistä puhuminen auttaa sopeutumaan uuteen tilanteeseen. B. ”Loukkaantuminen ei ole aina pelkästään huono asia. Hyvien puolten etsiminen auttaa tapahtuneen hyväksymisessä”, urheilupsykologi Matti Jaakkola sanoo. C. Jos fyysinen vamma on jo parantunut, mutta uudelleen loukkaantumisen pelko haittaa liikunnan aloittamista, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin tai psykologin kanssa.Loukkaantumisen jälkeen