Karjalaa kunnioittaen – Aarne Räikkönen rakensi pihaansa pienoisversion Hiitolan kirkosta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Aarne Räikkönen
Kirkon ulkoasu noudattaa Hiitolan kirkon alkuperäisiä muotoja ja värejä. Aarne Räikkönen sai syntymäpäivälahjaksi tapulin pienoismallin. © Johanna Sjövall
Aarne Räikkösen Karjala-rakkaus on konkreettisia tekoja. Nyt omalla pihalla kohoaa pieni Hiitolan kirkko.

Satakuntalaisessa maalaismaisemassa vuorottelevat pellot, jämptisti hoidetut pihapiirit ja metsäpalstat. Entisessä merenpohjassa ei ole luonnostaan korkeuseroja, mutta välillä silmä osuu johonkin yllättävään. Juuri niin käy Nakkilan Kivialhossa.

Erään talon pihamaalla hohtaa vastamaalattu keltainen puukirkko, minikokoinen. Mustavalkoinen tienviitta hiekkakentän laidassa neuvoo matkalaisia: ”Hiitolan kirkko”.

Miksi karjalaiskirkko nousi Nakkilaan?

Juurtunutta karjalaisuutta

Tähän mäkeen nakkilalaisen Aarne Räikkösen, 76, perhe muutti keväällä 1946. Takana oli pitkä evakkotaival Hiitolasta. Laatokan Karjalaan jäi kotiseutu, jossa kummankin aviopuolison suvut olivat eläneet monen sukupolven ajan.

Sodan jälkeen Hiitolan maanviljelysväki asutettiin Satakunnan tasaisille pelloille: Nakkilaan, Ulvilaan, Luvialle, Ahlaisiin, Merikarvialle ja Kullaalle. Karjalaiset perinteet säilyivät isossa joukossa.

”Tullessamme Kivialhon kylään täällä asui muutama satakuntalaisperhe. Karjalaisperheitä tuli yhteensä 35. Monessa perheessä oli paljon lapsia − seitsemän tai jopa kymmenen”, Aarne Räikkönen kertoo.

”Alkuvuodet olivat jatkuvaa muistelua. Vanhemmat ja veljeni kertoivat ahkeraan Karjalasta .”

Nakkilaan asettuessaan Räikkönen oli vasta 11-kuukautinen vauva.

Hiitolan kirkko

Noin 35 neiliön kokoinen kirkko on sisältä valoisa ja kaunis. Alttariseinän takaa löytyvät sähköurut. Johanna Sjövall

Omia muistoja hänellä ei Karjalasta ole, mutta karjalaisuus juurtui häneen Satakunnassakin.

”On tässä tullut piirakoita pyöriteltyä.”

Räikkösillä oli yhdeksän lasta.

”Perunoita tarvittiin ämpärikaupalla, kun teimme lauantaisin yleensä sellaiset 150 piirakkaa. Ei niitä enää viikolle jäänyt.”

Räikkönen imi perheenjäsenten tarinat Hiitolasta niin hyvin itseensä, että kun perhe pääsi 1990-luvun alussa käymään vanhoilla kotiseuduilla, huomasi vanha suunnistaja yllättävän taidon.

”Osasin kulkea Hiitolassa paremmin kuin vanhemmat velimiehet. Kun katsoimme kartasta talojen entisiä sijainteja, tiesin paikat heti.”

Hiitolan kirkko

  • Hiitolan puukirkko valmistui 1795. Samalla paikalla on sijainnut aiemminkin kirkkoja.
  • Ristikirkon suunnittelijana pidetään Tuomas Suikkasta, joka rakensi samantapaiset kirkot myös Käkisalmelle, Johannekseen ja Sakkolaan.
  • Kirkon ympärillä oli vanha hautausmaa. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön 1938.
  • Evankelisluterilaisen seurakunnan toiminta päättyi kesällä 1944. Kirkon alttaritaulu, kellot ja muu esineistö evakuoitiin Noormarkun kirkkoon. Kattokruunu on nykyisin Luvian kirkossa.
  • Hiitolan kirkko paloi 1960-luvun lopulla. Kellotapuli oli palanut jo edellisellä vuosikymmenellä.
Hiitolan kirkko

Vanhat kuvat paljastavat, että alkuperäistä kirkkoa ympäröi kiviaita. Sellainen on tulossa Kivialhoonkin. Johanna Sjövall

Kirkkoinnostusta

Kirkot kiinnostavat Räikköstä. Vuosien varrella hän on valokuvannut kaikki Suomen kirkot ja lähes kaikki tsasounatkin.

Kirkkoinnostus sai uuden käänteen kaksi vuotta sitten, kun hän joutui polvileikkaukseen.

”Leikkauksen jälkeen piti levätä. Ähkin ja puhkin ja söin pillereitä, eikä ollut mitään tekemistä. Emäntä toi kaupasta lehden, jossa oli lehtijuttu omia kirkkoja rakentaneista miehistä. Hän ehdotti, että tee sinäkin tuommoinen. Asia jäi mieleen painamaan. Noin viikon kuluttua päätös oli selvä.”

Hiitolan kirkko

Kellotapulin kahdeksankulmaiset osat valmistuivat syksyn ja talven aikana. Johanna Sjövall

Alusta lähtien ainoa vaihtoehto oli Hiitolan kirkko.

Päätöksen tehtyään Räikkönen linkutti piharakennukseen ja alkoi sommitella sen lattialle rimoja kirkon pohjan malliksi. Onneksi vuosikymmeniä sitten tuhoutuneesta kirkosta oli olemassa paljon kuvia ja muuta materiaalia.

”Emäntä meinasi vähän pienempää, muutaman hengen kirkkoa. Halusin kuitenkin tehdä isomman. Lopulta uskalsin näyttää suunnitelmat – ja sitten tekovaiheessa lisäsin vielä puoli metriä suuntaansa. Nyt kirkkoon mahtuu linja-autollinen väkeä.”

Perustusten kaivaminen alkoi vain pari viikon kuluttua lehtijutun lukemisesta.

Hiitolan kirkko

Johanna Sjövall

Hiitolan kirkon pienoismalli

Pienoismalli löysi paikkansa alttarilta, ja pihaan nousee oikeakin tapuli. Johanna Sjövall

Ristikirkon sopusuhtainen muoto innosti työhön, vaikka sisäkaton holvimuoto aiheuttikin omat haasteensa.

Räikkösen pienoismalli noudattaa esikuvansa ulkoasua, mutta ei ole tarkka kopio.

Alttaritauluksi teetettiin valokuvasuurennus alkuperäisen Hiitolan kirkon alttaritaulusta.

Kirkon takahuoneessa on sähköurut ja kirkonkellojen komea kumina saadaan ääninauhalta.

”Kun kirkko alkoi valmistua, kutsuin tänne nykyisen ja entisen kirkkoherran, kunnanjohtajan ja pankinjohtajan. Kerroin, mikä tämän rakennuksen tarkoitus on. Tarkoitus ei ole kilpailla kirkon kanssa millään lailla. Tämä on kunniateko kovia kokeneelle Karjalan kansalle. Ja miksei vähän tuonne yläkertaankin.”

Seurakunta lahjoitti Hiitolan kirkkoon virsikirjoja, ja kirkkoherra kävi siunaamassa sen viime kesänä.

”Pappi, mokoma, piti sellaisen puheen, ettei täällä monta kuivaa naamaa ollut.”

Hiitolan kirkko

Räikkönen veisti ristin samasta männynrungosta kuin kirkon puhujapöntönkin. Johanna Sjövall

Kirkon puhujapönttö

Kirkon puhujapönttö on veistetty yhdestä puusta, 145-vuotiaasta männynrungosta. Mänty kasvoi Kivialhossa 94-vuotiaan hiitolaisnaapurin pihamaalla. Johanna Sjövall

Karjalan vetovoima

Reissuja rajan taa Räikkönen on tehnyt jo kymmeniä. Aina matkan päämäärä ei ole entisen kotitalon paikka. Räikkönen on jo vuosia kuulunut Hiitolan pitäjäseuran hautausmaatoimikuntaan, joka pitää talkootyöllä kunnossa entisen hautausmaan aluetta.

”Voi, voi sitä hautausmaata. Sen kohtalo surettaa.”

Talkoolaiset ovat siistineet paikkoja ja pystyttäneet alueelle muistokiven. Kaikkien 303 hiitolaisen sankarivainajan nimet ovat tulossa uuteen, työn alla olevaan muistomerkkiin.

”Työn merkeissä sinne aina lähdetään, vaikka ehtoosta ehditään vähän istua iltaakin.”

Hiitolan kirkko

Hartiapankilla rakennettu kirkko on Aarne Räikkösen oma, mutta kaikkien iloksi tarkoitettu. ”Kaikenlaisia retkikuntia on käynyt. Täällä voi myös vihkiä ja kastaa.” Johanna Sjövall

Mikä Karjalassa vetää puoleensa vuodesta toiseen? Käytännön miehelle Karjalan vetovoiman sanallinen kuvailu ei ole helppoa.

”Siellä ovat juuret. Sitä on vaikea selittää.”

Eri alojen yrittäjänä uurastanut Räikkönen on oppinut, että joitakin ihmisiä on vaikea saada lähtemään menetettyyn Karjaaan.

”Joku saattaa käydä kerran ja sanoa, ettei lähde toista kertaa. Minä kävisin siellä vaikka kuinka monta kertaa vuodessa. Siellä riittää katsomista.”

Räikkönen on vienyt vanhoille kotiseuduille myös satakuntalaisen vaimonsa sekä kaikki kolme tytärtä.

”Tytöt olivat niin innoissaan, etten saanut heitä edes samaan kuvaan.”

Yksi lapsenlapsistakin on kerran päässyt mukaan.

”Vielä vien loputkin lapsenlapset sinne, kaikki viisi.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 6/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X