Karting vei William Alatalon maailmalle jo 12-vuotiaana – Nyt elää unelma formuloista: ”Ensin pitäisi päästä F1-tallin kuljettaja-akatemiaan”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
William Alatalo ja perhe
Mimi ja Markku Alatalon pojista William (vas.) rakastaa autourheilua ja Daniel taidetta. Molempia kannustetaan tasapuolisesti. © Krista Luoma
Ilmajokelaisen perheen matkalla Bahrainissa sattuma johdatti heidät karting-radalle. Siitä alkoi harrastus, jonka ansiosta toinen perheen pojista, William Alatalo, kolkuttelee nyt formulamaailman portteja.

On talvi 2009. Ilmajokelainen Alatalon perhe viettää useita kuukausia ystäviensä luona Bahrainin auringossa, paossa kotimaan pakkasia. Se on mahdollista, koska yrittäjäisän talvi on työn puolesta hiljaista aikaa, eikä esikoinenkaan ole vielä koulussa. Pojat William ja Daniel käyvät Bahrainissa pari kuukautta englanninkielistä päiväkotia saadakseen kunnon kielikylvyn.

Lähistöllä, keskellä aavikkoa sijaitsevan suureellisen Formula 1 -radan kyljessä, on karting-rata. Se kiehtoo Markku-isää, onhan hän harrastanut autoja ja ollut muutenkin pikkupojasta saakka koneiden kimpussa perheyrityksessä.

Kuuma tuuli puhaltaa ja ilmassa on aavikon hiekkaa, kun William istuu ensimmäistä kertaa elämässään auton rattiin. Poika nauttii ajamisesta ja toivoo, että radalla olisi muitakin kuskeja, niin voisi ottaa miehestä mittaa.

Perhe palaa Suomeen kevään korvalla, jolloin William täyttää seitsemän vuotta. Hän saa syntymäpäivälahjaksi karting-auton ja aloittaa kilpailemisen.

Mimin ja Markun häitä vietettiin Ilmajoella 2001. Toisensa he tapasivat ensi kertaa Dubaissa, kun Mimi oli siellä töissä ja Markku tuli työmatkalle. © Alatalojen kotialbumi

Mimin ja Markun häitä vietettiin Ilmajoella 2001. Toisensa he tapasivat ensi kertaa Dubaissa, kun Mimi oli siellä töissä ja Markku tuli työmatkalle. © Alatalojen kotialbumi

Rakkaus löytyi bussipysäkillä

Mimi, 46, ja Markku Alatalon, 47, monikulttuurinen perhe asuu avarassa omakotitalossa Ilmajoen Ahonkylässä, kivenheiton päässä Seinäjoelta. Mimin juuret ovat Etiopian pääkaupungissa, monimiljoonaisessa Addis Abebassa.

”Opiskelin kotimaassani rakennusalaa ja valmistuttuani haaveilin ulkomaille lähdöstä. Löysin työpaikan kaupan alalta Bahrainista, ja muutaman vuoden kuluttua muutin työn perässä Dubaihin”, Mimi kertoo.

Markun työmatka Dubaissa vuonna 1998 sai yllättävän käänteen, kun hän tapasi sattumalta kauniin, juuri töistä kauppakeskuksesta lähteneen Mimin bussipysäkillä. Toisilleen ventovieraat yrittivät saada taksin lennosta ja alkoivat jutella, vaikka Markku ei osannut englantia kovin hyvin.

Mimi kertoo, että Markku oli komea, nuori ja ujo.

”Ujous ja kiltteys viehättivät minua”, Mimi kertoo.

”Mimin käytöksestä huokui sydämellisyyttä ja sopivasti karismaa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. En epäillyt hetkeäkään”, Markku muistelee.

Ensimmäinen puoli vuotta vietettiin etäsuhteessa, koska Mimi halusi hoitaa työnsä kunnialla loppuun ja pariskunnan oli järjesteltävä Mimin viisumia Suomeen. Tuona aikana nuoret vierailivat toistensa luona.

Häitä juhlittiin Ilmajoella perinteisin suomalaisin menoin vuonna 2001, jolloin lakeuksille saapui myös Mimin sukulaisia Etiopiasta.

”Minun elämäni oli ollut koulun ohella lähinnä töitä ja armeijan jälkeen pelkkää työtä. Siihen ei mahtunut mitään muuta. Elämässäni ei ollut paljon huvia ennen kuin tapasin Mimin”, Markku kertoo.

Seura 2022 / F3-kuski William Alatalon perheen tarina

Seura 2022 / F3-kuski William Alatalon perheen tarina Alatalojen kotialbumi

Autourheilua ja taidetta

Ahonkylä on suomalaisen mittapuun mukaan tiheään asuttu ja elinvoimainen kylä, mutta Mimille se oli aluksi, vuonna 1998, kulttuurishokki.

Kieli ja kulttuuri olivat aivan outoja, mutta ilmajokelaiset appivanhemmat Mimin sanoin maailman parhaita. Sitä he ovat edelleen. Mimi vaivoin lakkaa kehumasta Markun vanhempia. Hän kertoo, että he ottivat hänet vastaan avosylin, kuin omaksi tyttärekseen.

Mimin äidinkieli on amhara ja anopin ja appiukon suomi, Mimi osaa englantia mutta appivanhemmat eivät. Silti yhteys toimii sillä toista voi ymmärtää vaikka viittoen.

”Markun koko suku on toivottanut minut tervetulleeksi. En tarvitse mitään muuta”, Mimi kiittelee.

Mimi ja Markku saivat Williamin huhtikuussa 2002 ja Danielin marraskuussa 2003. Williamin sydämen on vienyt autourheilu, Danielin taide. Samaan aikaan kun William on noussut Formula 3 -autourheiluluokan maailmanlaajuiseen pääsarjaan, Daniel suuntautuu teatteriin ja musiikkiin.

Karting vei Williamin maailmalle jo 12-vuotiaana. Parin vuoden päästä hän matkusti Etelä-Eurooppaan välillä jo yksin, kunhan joku aikuinen oli häntä lentokentällä vastassa.

”Olen oppinut englantia aika hyvin ja pärjännyt aina. Nykyisin matkustan mieluiten yksin, mutta en enää piittaa niin paljon matkustamisesta. Se maistuu jo puulta, mutta kuuluu lajiin.”

William, 20, muutti kotoa Kuortaneen Urheiluopistolle lukio-opintojen pariin kolme ja puoli vuotta sitten. Joustava opinahjo on mahdollistanut monipuolisen harjoittelun ja kilpailumatkat, ja Seinäjoella sijaitseva tasokas simulaattori on helpottanut ajoharjoittelua.

Daniel tiesi jo pikkupoikana, ettei halua seurata veljensä jalanjälkiä autourheilijaksi. Hän haluaisi ryhtyä teatterinäyttelijäksi tai luovaksi johtajaksi kulttuurimaailmaan.

”Olemme hyvin erilaisia, mutta tulemme silti toimeen keskenämme. Meillä on aivan eri suuntautumiset ja intohimot elämässämme, mutta biologinen veljeyssuhde pitää meidät yhdessä”, Daniel, 18, kertoo.

Hän sanoo, ettei seuraa Williamin jokaista edesottamusta formulamaailmassa, mutta tukee tätä jokaisessa kisassa. Daniel on toki huomannut, että William saa autourheilun takia runsaasti huomiota, mutta se ei pahoita hänen mieltään. Hän ymmärtää, että autourheilu vaatii paljon enemmän rahaa, markkinointia ja julkisuutta kuin hänen taideharrastuksensa.

Kun Alatalot vierailivat Mimin synnyin­kaupungissa Addis Abebassa, Mimi kaipasi hälinästä Ilmajoen rauhaan. Niin hyvin hän on kotiutunut Etelä-Pohjanmaalle. © Krista Luoma

Kun Alatalot vierailivat Mimin synnyin­kaupungissa Addis Abebassa, Mimi kaipasi hälinästä Ilmajoen rauhaan. Niin hyvin hän on kotiutunut Etelä-Pohjanmaalle. © Krista Luoma

Kovaa harjoittelua

Kun laitetaan numero selkään, silloin pitää yrittää olla hyvä. Muutenhan kilpaileminen olisi turhaa. Se on koko ajan ollut Markun ja Williamin periaate.

”Harjoittelimme kartingia alusta saakka valtavasti. Kun jotakin aloitetaan, tehdään sitten kunnolla”, Markku toteaa.

”Lapsina kaikki kuljettajat saivat palkinnon, vaikka olisi ollut viides tai kuudes. Se oli kivaa. Pikku hiljaa huomasimme, että Williamissa on potentiaalia ja sanoimme, että anna mennä vain”, Mimi muistelee.

Markku korostaa, että kartingia pystyy harrastamaan kotimaassa melko pienellä budjetilla. Hän toimi itse pitkään Williamin mekaanikkona.

”Aikaa pitää olla, mutta rahaa ei tarvitse välttämättä olla niin paljon kuin oletetaan. Kilpaileminen on kallista kaikissa lajeissa, myös vaikkapa hiihdossa.”

Williamin karting-uran alkutaipaleella isä ei osannut edes unelmoida, että poika ajaisi joskus kisoissa Euroopassa, saati että tämä ajaisi formulaa. Rahanmeno arvelutti, ja muutenkin ajatus tuntui utopistiselta. Kun William lopulta lähti Eurooppaan, se oli isälle kova paikka.

”Olin tottunut olemaan mekaanikkona, ja sitten pitikin pitää suu kiinni ja katsoa sivusta, kun muut tekivät. Monet kerrat sanoin, että minä olisin ollut paljon parempi.”

”Tulen kaikkien kanssa toimeen. Yritän aina rauhallisesti ja järkevästi miettiä seuraavaa askelta”, William Alatalo kertoo. © Krista Luoma

”Tulen kaikkien kanssa toimeen. Yritän aina rauhallisesti ja järkevästi miettiä seuraavaa askelta”, William Alatalo kertoo. © Krista Luoma

Paine menestyä

Williamin talli on tällä kaudella sveitsiläinen Jenzer Motorsport. Insinööri on sveitsiläinen, toinen mekaanikoista suomalainen ja toinen espanjalainen.

”En minä vielä 11-vuotiaana miettinyt, että ajaisin formuloita. Ajaminen oli enemmän harrastelua, vaikka toki halusin olla radalla aina paras”, William kertoo.

Nyt on toisin. Hän toivoo etenevänsä Formula 1 -sarjaan joko vuonna 2025 tai 2026. Kuninkuusluokan kuljettajat ovat nykyisin melko nuoria, joten aikaa ei ole tuhlattavaksi. William tietää hyvin, ettei unelman toteutuminen ole varmaa. Kilpailu kuljettajasopimuksista on ankaraa.

”Ensin pitäisi päästä jonkin F1-tallin kuljettaja-akatemiaan. Siinä on jo tavoitetta”, William toteaa.

Rahalla on formulamaailmassa suuri rooli. Autourheilussa eletään pitkälti vuosi kerrallaan, ja jos mielii allekirjoittaa hyvän sopimuksen, on annettava kaiken aikaa parastaan, eikä sekään takaa mitään. Vaikka menestyisi kuinka hyvin, sponsoreiden saaminen ei ole itsestäänselvyys. Se luo paineita.

”Siinä katsotaan urheilijan kyky. Sehän olisi liian helppoa, jos ei olisi ikinä mitään paineita. Kaikilla urheilijoilla on paine menestyä. Se kuuluu lajiin”, Markku pohtii.

Alatalot ovat harmissaan, jos suomalainen formulakulttuuri näivettyy sponsoreiden puutteeseen. Menestyvään talliin ei ole menemistä, ellei vie sponsoreita mukanaan. Se on Williaminkin päänvaiva.

Kotona jännitetään

Mimin sydän on edelleen syrjällään joka kerta, kun William lähtee maailmalle, vaikka kaikki on sujunut aina hyvin. Kisoja hän katsoo, minkä jännitykseltään pystyy.

Markku ei pelkää Williamin puolesta, mutta jännittää hänkin.

”Kun William ajoi kartingia ja olin mekaanikkona, en jännittänyt oikeastaan yhtään. Kun hän alkoi ajaa tiimissä ja seurasin sivusta, aloin jännittää. Paikan päällä en jännitä niin paljon, mutta kotona en katso kisoja juuri lainkaan.”

Maaliskuussa 2022 William Alatalo istui auton rattiin Sakhirin radalla Bahrainissa. Se oli hänen ensimmäinen kilpailunsa FIA Formula 3 -sarjassa, korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Perhe kannusti paikan päällä, ja nuorukainen ajoi komeasti pisteille.

Unelma Formula 1:stä saattaa olla taas askeleen verran lähempänä.

X